Työmarkkinajärjestelmä isojen valintojen edessä
Yhteiskuntasopimus vai pakkolait?
Työmarkkinajärjestelmään kohdistuu
isoja paineita.
Akavan hallituksen kokouksessa 25. marraskuuta
todettiin, että maamme yleinen työmarkkinajärjestelmä
on nyt todella isojen valintojen edessä. Kyse
on pelkistetysti siitä, päästäänkö järjestöjen kesken
yhteisymmärrykseen työmarkkinakysymyksiin liittyvistä
asioista vai toteutetaanko maan hallituksen
edellyttämä viiden prosentin tuottavuusloikka eli yksikkökustannusten
alentaminen yksityisellä sektorilla
ja julkisen sektorin säästöt pakkolainsäädännöllä.
Pakkolainsäädäntö merkitsisi ennennäkemätöntä
sopimusvapauteen ja -oikeuteen puuttumista ja muita
työelämään liittyviä muutoksia. Pakkolakipaketista
on pyydetty järjestöiltä ja muilta tahoilta lausuntoja
5.12.2015 mennessä. Asiassa on muutoinkin tarkoitus
edetä vauhdilla.
Edelleen jatkuvissa keskusjärjestötason työmarkkinaneuvotteluissa
tavoitellaan ratkaisua lähiaikoina.
Neuvotteluissa on esillä erilaisia vaihtoehtoja, jotka
ovat työntekijöiden kannalta useimmat huononnuksia
nykyiseen verrattuna, mutta parempia kuin
pakkolait. Tätä lehteä luettaessa tiedettäneen, miten
keskustason työmarkkinaneuvotteluissa on käynyt.
Jos niissä päästään eteenpäin, tulisi keskustason sopimus
siirtää helmi-maaliskuuhun 2016 mennessä
sopimusalakohtaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.
Tämä koskisi myös yliopistoja ja valtiota. Toivoa työmarkkinasovusta
on siis vielä tätä kirjoitettaessa, ennusmerkit
ovat kuitenkin vaihtelevia.
Työministerille luovutettiin lokakuussa paikallista
sopimista koskeva selvitys, johon sisältyvät myös
yliopistot, muttei valtio ja muu julkinen sektori. Selvityksen
sanoma on: paikallista sopimista on lisättävä.
Tämä koskisi yksilötasoa, mutta myös paikallista
järjestötoimintaa.
Paikallisen sopimisen lisäämistä on ryhdytty viemään
eteenpäin ilmeisesti melko nopealla aikataululla.
Suuri kysymys järjestöjen kannalta on, toteutettaisiinko
paikallisen sopimisen lisääminen sopimusteitse
vai lainsäädännöllä. Asiassa on selviä yhteyksiä
edellä kuvattuihin työmarkkinaneuvotteluihin.
Vielä on vaikeata kuvata yksityiskohtaisesti, mitä
paikallisen sopimisen lisääminen todellisuudessa
merkitsisi yliopistolle, niiden henkilöstöjärjestöille ja
erityisesti henkilöstölle. Jotain muutoksia on kuitenkin
odotettavissa ainakin keskipitkällä välillä.
Yliopistojen työmarkkinatilanteeseen vaikuttaa edellä
mainitun lisäksi myös yliopistojen oma tilanne. Työantaja
teki alkukesällä YPJ:hin melko radikaalin uudistusesityksensä,
jota se pitää kärkihankkeenaan. Esitys
merkitsisi aikaa myöten tietyllä tavalla kokonaispalkkaan
siirtymistä, arviointiryhmien lakkaamista, oikeusturvan
vähenemistä, jouston ja työantajan direktiovallan
lisäämistä. Järjestöt ovat suhtautuneet esitykseen
pidättyväisesti ja valmistelevat omia YPJ-esityksiään.
Neuvotteluyhteys työantajan ja järjestöjen välillä
on kuitenkin olemassa YPJ:n osalta. Samoin neuvottelut
yliopistojen työaikakysymyksistä ovat alkamassa.
Yliopistoihin kohdistuvat suuret voimavaraleikkaukset,
niiden näyttävä vastustaminen ja leikkauksista
seuraavat mittavat YT-menettelyt liittyvät myös
yliopistojen työmarkkinatilanteeseen.
Viime kesäkuiseen keskustason sopimuksen perustuvan
yliopistojen TES:n mukaan yliopistoihin tulee
1.2.2016 lukien joko keskimääräisesti 16 euron tai
0,43 %:n palkankorotus. Seuraavasta korotuksesta ei
sitten olekaan tietoa.
25.11.2015
teksti Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
Miten säästötoimet näkyvät
yksikkösi toiminnassa?
|
Anna-Liisa Laine professori,
Biotieteiden laitos,
Helsingin yliopisto
- Nuoret lupaavat
tutkijat tekevät lähtöä, en
ole koskaan kirjoittanut
niin paljon suosituskirjeitä
ulkomaille kuin tänä syksynä.
Ensimmäiseksi suoraksi säästökohteeksi on tarkentunut
tuntiopetuksesta leikkaaminen, joka tulee nostamaan
vakituisen henkilökunnan opetustaakka merkittävästi.
|
|
|
Jussi Tapani dekaani,
oikeustieteellinen
tiedekunta,
Turun yliopisto
- Säästötoimet ovat
väistämättä heijastuneet
tiedekunnan vuosisuunnitelmatyöskentelyyn.
Katse on
kuitenkin suunnattu tulevaisuuteen.
Tavoitteemme on
tuottaa osaavia juristeja ja korkeatasoista tutkimusta.
|
|
|
Johanna Mappes
Evoluutioekologian
professori,
Jyväskylän Yliopisto
- Jyväskylässä erilaisia
rahoitusskenaarioita on
huomioitu ja budjettirahan
pienenemisen mahdollisuuteen
on varauduttu. Leikkausten
suuruus on kuitenkin
yllättänyt. Vaikka nykyisestä henkilöstöstä pidetään kiinni,
"rönsyjen leikkaaminen" tarkoittaa henkilöstövähennyksiä
ja sitä kautta opetuksen ja tutkimuksen supistumista.
Omassa yksikössämme menettänemme kaksi professuuria
ja kaksi pääainetta. Vaarallisin vaikutus on kuitenkin
yleinen lamaantuminen ja epävarmuus Suomeen tieteen
tulevaisuudesta.
|
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 8
|