Yliopistoalan keskeiset järjestöt vetoavat päättäjiin: Leikkaukset on peruttava.
Yliopistot, tutkimus ja opetus pitää pelastaa tulevaisuuspaketilla.
Yliopistojen henkilöstöjärjestöt ja SYL lähettivät 16. marraskuuta kaikille keskeisille
päättäjille vetoomuksen yliopistoleikkausten perumisesta. Vetoomus julkaistiin
koko sivun ilmoituksena Helsingin Sanomissa 17.11. Ohessa vetoomuksen teksti.
Yliopistoalan keskeiset järjestöt vetoavat
vielä kerran päättäjiin koulutukseen
ja tutkimukseen kohdistuvien
leikkausten perumiseksi.
Valtion ensi vuoden budjetti on
eduskunnan valiokuntakäsittelyn
loppuvaiheessa.
Yhteenlaskettuna opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalan ja Tekesin rahoituksen leikkaukset
ajavat suomalaisen yliopistolaitoksen ennennäkemättömään
rahoituskriisiin. Yliopistoindeksi aiotaan
jäädyttää yhdellä rysäyksellä vuoteen 2019 saakka.
Leikkaukset kertautuvat ja kasvavat tulevina vuosina,
vaikka maan talous lähtisi muuten nousuun. Yliopistojen
rahoitusahdinkoa syventää myös Tekesin tutkimusrahoituksen
merkittävä supistaminen.
Monissa yliopistoissa lakisääteiset tehtävät ja perustoiminnot
ovat jo vaarantumassa. Satoja työpaikkoja
on jo vähennetty ja edessä on tuhansien henkilöiden
vähennykset. Suomalaisen yliopistohistorian
suurimmat yt-neuvottelut ovat paraikaa menossa
Helsingin yliopistossa – 1200 työntekijää uhkaa työsuhteen
päättyminen. Lappeenrannan teknillisessä
yliopistossa yt-neuvottelut ovat juuri päättyneet.
Väen vähentämiseen tähtäävien yt-neuvottelujen
aloittamisesta ovat ilmoittaneet myös Aalto-yliopisto
ja Vaasan yliopisto. Pelättävissä on, että nämä eivät
jää viimeisiksi. Osaavasta hallinto- ja muusta henkilöstöstä
karsiminen on lisännyt opetus- ja tutkimushenkilöstön
tehtäviä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta
tutkimuksen ja opetuksen laatuun.
Sivistystyönantajien tilastojulkaisut osoittavat,
että yliopistohenkilöstön määrä on selvästi vähentynyt
viime vuosien aikana. Määräaikaisuuksia lopetetaan
eikä eläkkeelle siirtyvien tilalle palkata uusia.
Yliopistoissa on poikkeuksellisen paljon työntekijöitä
pitkissä määräaikaisketjuissa. Nämä työntekijät eivät
työn menettäessään saa irtisanomisajan palkkaa
eivätkä ole muutosturvan piirissä. Työttömyyden lisääminen
ei säästä rahaa eikä voi olla hallituksen linjausten
mukaista.
Yliopistoilla on merkittäviä yhteiskunnallisia velvollisuuksia,
eikä vähiten niitä 170 000 opiskelijaa
kohtaan, jotka tällä hetkellä suorittavat yliopistollisia
tutkintoja. Tämän hallituskauden aikana kymmenet
tuhannet nuoret aloittavat uusina tutkinto-opiskelijoina
ja heidän opinto-oikeutensa ovat voimassa
pitkälle 2020-luvulle. Lisäksi hallituksen suunnitelmat
mittavista leikkauksista opintotukeen syventävät
opiskelijoiden ahdinkoa ja vaarantavat koulutuksen
tasa-arvon. Yliopistoja ei voi pitää tehtaiden kaltaisina
tuotantolaitoksina, joiden ”kannattamattomia”
linjoja voitaisiin sulkea ja säilyttää vain ”kannattavat”.
Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä
edustaviin liittoihin tulee yhä enemmän huolestuttavia
viestejä siitä, että lahjakkaat tutkijat ovat siirtymässä
tai jo siirtyneet pois Suomesta niihin maihin,
joissa panostetaan tutkimukseen. Tämä on erittäin
valitettavaa Suomen tulevaisuuden kannalta. Päättäjät
vertaavat suomalaista tieteen tasoa Tanskaan
ja Hollantiin, mutta unohtavat sen, että juuri näissä
maissa on tehty merkittäviä satsauksia perustutkimuksen
rahoitukseen.
Vielä voi päättää toisin
1990-luvun puolivälissä tehtiin merkittäviä panostuksia
tutkimukseen sekä opiskelijoiden toimeentuloon
ja niillä luotiin uuden kasvun edellytyksiä.
Vuonna 2000 henkilöstö ja opiskelijat järjestivät näyttävän
mielenosoituksen, jonka seurauksena yliopistot
saivat tulevaisuuspaketin.
Pääministeri Sipilän hallitus on joustanut jo kovin
monista muista esityksistään, mutta koulutuksen
ja tutkimuksen suhteen on oltu tinkimättömiä,
vaikka juuri nämä leikkaustoimet ovat alusta saakka
herättäneet eniten kritiikkiä sekä kotimaassa että esimerkiksi
OECD:n piirissä. Suomen tieteen taso ei ole
viime vuosina noussut verrokkimaiden vauhdissa ja
suunnitelluilla voimavaraleikkauksilla jäämme niistä
pysyvästi jälkeen.
Vielä voi päättää toisin. Hallitusohjelmassa perätään
laatua ja vaikuttavuutta. Näitä ei voi saavuttaa
kurjistamistoimilla.
Leikkauspuheen ja apatian lietsonnan sijaan yliopistot,
tutkimus ja opiskelijat tarvitsevat tulevaisuuden
uskoa. Innostus, motivaatio ja luovuus ovat
merkittävässä roolissa yliopisto- ja tutkimustyössä.
Nyt ne tuntuvat olevan kadoksissa.
Hallituksen kärkihankkeet eivät riitä. Yliopistoille
ja tutkimukselle pitää tehdä tulevaisuuspaketti, jolla
yliopistoille palautetaan kyky suoriutua perustehtävistään
ja mahdollistetaan tutkimuksen laadun kehittäminen.
Tulevaisuuspaketti olisi merkittävä osoitus siitä,
että hallitus hakee uutta alkua menestykselle koulutuksesta,
osaamisesta ja tutkimuksesta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Professoriliitto ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Tieteentekijöiden liitto ry
Yliopistojen ja tutkimusa lan henkilöstöliitto
YHL ry
Marraskuun manifestilla
leikkauksia vastaan
Yliopistojen rahoitusleikkausten perumista vaadittiin
myös 17.11. julkaistussa Marraskuun manifestissa. Ensimmäisen
allekirjoittajan Helsingin yliopiston kanslerin
Thomas Wilhelmsson johdolla akatemiaprofessorit
ja muut nimekkäät tiedeyhteisön edustajat vetosivat
hallitukseen ja eduskuntaan, jotta ne eivät vaikeasta
taloustilanteesta huolimatta tee suomalaisia yliopistoja
pysyvästi vaurioittavia leikkauksia.
Yliopistojen toimintaa on helppoa ja nopeaa
kuristaa, mutta vaikeaa ja aikaa vievää elvyttää uudelleen,
vaikka rahoitustilanne paranisikin, manifestissa
todetaan.
Valtion ensi vuoden budjettiesitys oli yliopistovetoomuksen
ja manifestin julkistusviikolla eduskunnan
valiokuntakäsittelyn loppusuoralla.
www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/marraskuunmanifesti
- Painetussa lehdessä sivu 6
|