Globaali kohtaa kansallisen ja paikallisen

Koulutusvienti on ollut viime aikoina tapetilla monin tavoin. Päättäjät odottavat siitä uutta Nokiaa tai ainakin korkeakoulujen rahoituspohjan laajentajaa. Asiantuntijapalvelujen myyminen on kuitenkin monisyinen juttu.

Harvardiin vierailevaksi professoriksi siirtynyt Pasi Sahlberg varoitteli Helsingin Sanomissa (12.10.2014): "Emme me enää voi ratsastaa vanhalla Pisamenestyksellä ja 90-luvun koulutuspolitiikan päätöksillä. Muuten koulutusvienti katoaa".

Mutta vielä suomalaisten koululaisten Pisa-menestys on siivittänyt ainakin päättäjien mielikuvat huimiin odotuksiin. Politiikassa suosittu kysymyksenasettelu lähtee usein käyttämättömistä mahdollisuuksista. Menestys pitää muuttaa toiminnaksi ja sitä kautta rahaksi. Pitkän linjan koulutus-professori näkee asian hieman toisin.

— Koulutusvientiä pitää ajatella dimensioituneena kysymyksenä. Ei ole yksinkertaista pakettia, jota voitaisiin tarjota maailmalle. Kun tutkija tuntee paikallisen kielen ja toiminnan, syntyy oikeampi kuva, toteaa professori Risto Rinne.

Professori Rinteen ryhmä Turun yliopistossa on konsortiossa Helsingin ja Tampereen yliopistojen koulutustutkijoiden kanssa nelivuotisessa Akatemia- hankkeessa: Laadunvarmistuksen ja arvioinnin poikkikansalliset dynamiikat Brasiliassa, Kiinassa ja Venäjällä. Tutkimushankkeen keskiössä ovat perusopetuksen ja sen arvioinnin käytännöt.

Muutos voi aiheuttaa törmäyksiä

Suomalaisten koulutustutkijoiden kiinnostus keskittyy muutoksen kysymyksiin. Muutosta syntyy monella tasolla: globaali, ylikansallinen ja kansallinen. Myös paikallinen politiikka, perinteet, kulttuurihistoria vaikuttavat. Näiden yli pyyhkivät globaalia koulutuspolitiikkaa hämmentävät toimijat, kuten Maailmanpankki, OECD ja EU. Törmäyksiä voi syntyä, kun kansainväliset tendenssit kohtaavat paikalliset ominaispiirteet.

— Globaalien toimijoiden rooli on harmonisoimisessa ja koulutuspolitiikan standardisoimisessa ympäri maailman. Valtioiden rajojen yli toimivat hämmentäjät ovat mitä suurimmassa määrin tämän päivän koulutuspolitiikkaa.

Rinteen mielestä tutkijoiden mahdollisuus on toimia kaupallisten ja ylikansallisten organisaatioiden vaihtoehtona. Tätä ehkä myös tutkimuksen kohteet haluavat. Esimerkiksi Brasiliassa on annettu ymmärtää, että he eivät halua mitään koulutusvientijärjestelmää, vaan nimenomaan tutkimusta.

Koulutuksen arviointiin keskittyvä hanke lähtee kolmesta BRICS-valtiosta, Brasiliasta, Kiinasta ja Venäjästä. Näiden maiden lisäksi tarkastellaan Etelä- Afrikan ja Intian kysymyksiä.

— Kaikki nämä maat ovat omalla tavallaan erikoisia, mutta esimerkiksi Kiina on sillä tapaa poikkeus, että se on vahvasti yksipuoluejärjestelmä. Koulutus ja kasvatus ovat ideologisia. Koulutuksella on nähty erittäin vahva moraalinen tehtävä. Kiinassa koulutusjärjestelmään ollaan vasta nyt tuomassa uusia aineksia, kuten kansainvälisyyttä.

Kiina on viimeisen kymmenen vuoden aikana avautunut paljon, ja se on muidenkin suomalaisten tutkijaryhmien yhteistyön kohde. Kiinan tutkimukseen, samoin kuin kahden muun keskeisen maan tutkimukseen, ottaa osaa natiivi-professori. Turussa aloittaa kiinalainen tohtorikoulutettava.

Venäjä on koulutuksen tutkijoille mielenkiintoinen kohde, koska se on muuttunut hyvin radikaalisti sitten Neuvostoliiton koulutusjärjestelmän.

— Iso muutos Venäjällä on yksityistämiskehitys ja markkinavetoisuus. Se on aivan toisessa mallissa kuin aikaisemmin. Näin oli tapana ainakin ajatella ennen Ukrainan kriisiä.

teksti Tiina Huokuna
kuva Timo Jakonen

Ministeri maailmalla ja muita toimia

Opetusministeri Krista Kiuru vieraili koulutusvientiin liittyvien hankkeiden merkeissä syksyn aikana Persianlahden alueella Qatarissa, Saudi-Arabiassa ja Omanissa. Qatarissa hän avasi suomalaisen koulun.

Saudi-Arabian kanssa allekirjoitettiin ICT-aiheinen yhteistyöpöytäkirja.

— Mahdollisuudet ovat suuret, jos suomalaisilla toimijoilla vain on halua ja osaamista tehdä koulutusvientiä. Haluaisinkin haastaa suomalaisia korkeakouluja entistä rohkeammin tarttumaan näihin mahdollisuuksiin, totesi Kiuru.

Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteinen koulutusvientiyritys Finland University Oy neuvotteli marraskuussa metsäalan koulutuksen aloittamisesta Indonesiassa. Jyväskylän yliopisto on perustanut koulutusvientiä varten EduCluster Finland Oy:n. Tiedonjyvälehdessä 4/2014 se mainostaa toimivansa jo liki kaikilla mantereilla. Sen laajin yhteistyökuvio on SMEC Shanghain opetusviraston kanssa. Turun yliopistossa viedään kovasti KiVa-kouluhanketta: lisenssipartnereina on jo viisi maata ja neuvotteluja käydään uusien kanssa.

Suomen yliopistot UNIFI on nostanut kouluviennin edistämisen hallitusohjelmatavoitteittensa kolmen kärkeen. UNIFi toivoo, että koulutusviennin tiellä olevat lainsäädännön esteet poistetaan. Tutkintoon johtavan koulutuksen myyminen edellyttäisi myös koulutuksen maksullisuuden laajentamista. UNIFI katsoo, että tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi koulutusvientituotteita voisivat olla oppimisympäristöt, koulutusjärjestelmät ja yksittäiset kurssit.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL otti liittokokouksessaan (22.11.) kantaa koulutusviennin eettisyyteen. SYL katsoo, että koulutuksen tulee aina olla eettistä toimintaa, joka perustuu arvoihin ja päämääriin, joita koulutuksella halutaan edistää. Yliopistojen eettisiä lähtökohtia ovat yliopistolain mukaan tutkimuksen ja opetuksen vapauden suojeleminen. SYL :n mielestä nykyisessä koulutusvientiä ja koulutuksen kaupallistumista koskevassa retoriikassa tämä perusajatus on unohdettu.

Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 32