Oikein vai kriittisesti ajateltu?
Yliopistojen ei tarvitse
tuottaa talouskasvua
vaan kriittisesti ajattelevia
ihmisiä. Näin
totesi Taideyliopiston
rehtori Tiina Rosenberg
Yliopistopäivillä.
Opetusministeri Krista
Kiuru haluaa purkaa
opiskelijasuman.
Opetusministeri Krista Kiuru
kiirehti OAJ:n ja
YLL:n Yliopistopäivien
yleisön
eteen hieman myöhässä. Hän oli
ollut eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
sivistys- ja tiedejaoston
kuultavana.
Kiuru aloitti puheenvuoronsa
peruskoululaisten alentuvilla oppimistuloksilla.
Hän säntäsi puhujapöntön
takaa koputtamaan puista
pöytälevyjä, ettei seuraavassa
Pisassa näkyisi koululaistemme
osaamistason laskua. Tulokset oli
määrä julkistaa 3. joulukuuta.
Koulutuksen tasa-arvokysymykset
ovat Kiurun kuten hänen
edeltäjänsäkin sydäntä lähellä.
Vain 15 prosenttia niistä nuorista,
joiden vanhemmat eivät ole käyneet
yliopistoa, pääsee yliopistokoulutukseen.
Vastaavasti 60 prosentille
nuorista, joiden vanhemmat ovat lukeneet yliopistossa,
avautuu ovet yliopisto-opintoihin.
Olen ollut kuusi kuukautta
opetusministerinä ja havahduin
hiljattain siihen, ettei tällä kaudella
ole ehditty panostaa kovasti yliopistoihin.
Kuitenkin sitä kautta
syntyisi osaamisperustaista kasvua
ihan liiaksi puhutaan vaan
talouskasvusta.
Kiuru lupasi, että yliopistoja
ei olla ajamassa omaan ansaintalogiikkaan,
kuten on käynyt aika
monissa maissa. Pääosa rahoituksesta
tulee jatkossakin valtion
pussista.
Jaostossa todettiin aamulla,
että yliopistot ovat ainoa sektori,
jonka indeksiä ei ole ensi vuodeksi
leikattu.
Tässä jaosto ja ministeri kuitenkin
unohtivat sen, että tällä
hallituskaudella yliopistosäästöt
olivat etupainotteisia: indeksi
puolitettiin vuodeksi 2012 ja jäädytettiin
kokonaan tälle vuodelle.
Kiuru piti hyvänä, että yliopistoissa
on päästy yliopistolain jälkeiseen
elämään.
Hienoa, että OKM:n virkamiehet
tekivät kevätpuolella yliopistokierroksen.
Mutta ei pidä
ajatella, että siinä se vuoropuhelu
nyt olikin.
Opetusministeri on syksyn
aikana reissannut paljon kaukomailla
koulutusviennin merkeissä.
Voitte ajatella, onko toi nainen
siihen ihan hurahtanut.
Chilessä oli kysytty, onko Suomessa
harkittu erikseen opetus- ja
tutkimusyliopistoja.
Meidän etu on se, että yliopistomme
ovat näitä molempia.
Tutkimuksesta pitää jakaa eteenpäin.
Puheenvuoronsa lopuksi ministeri
puhui myös hallituksen rakennepaketin
linjauksista.
Vaikka yliopistot ovat autonomisia,
jotenkin nämä yhteiset
talkoot pitää pystyä hoitamaan.
Työuria Kiuru olisi pidentämässä
nimenomaan alkupäästä.
Nuorilla menee 23 vuotta opiskelupaikan
saamiseen. Vain 65
prosenttia aloittavista on aidosti
uusia opiskelijoita.
Vien esityksen pöytään, että
nyt pitää purkaa opiskelijasuma.
Aloituspaikkoja lisätään. On monia
aloja, joiden työmarkkinat
vetävät. En sano, kuinka paljon
lisätään tuhansia vai kymmeniä
tuhansia. Superperjantaina se luku
sitten päätetään.
Hallituksen rakennepaketin päätökset oli määrä
julkistaa perjantaina 29. marraskuuta. (Lehti meni
painoon 27.11.)
Myös opiskeluaikojen lyhentämiseksi on kaavailtu
konsteja. Opetusministerin mukaan niistä oli tarkoitus
keskustella rehtoreitten kanssa korkeakoulujohdonpäivillä
Oulussa 2728.11.
Jyväskylän yliopiston pääluottamusmies Erja
Kosonen kysyi ministeriltä opiskelijasuman purusta,
miten yliopistojen resurssit oikein riittävät koko
opiskeluajaksi. Opintojen ohjaukseen pitäisi ainakin
satsata.
Ei voi luvata, koska minulla ei ole yhtään rahaa.
Mutta onhan se toki resurssikysymyskin. Tutkintojen
hinnat vaihtelevat kovasti eri aloilla, Kiuru vastasi.
Numeromania on vallalla
Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenbergin puheenvuoron
aiheena oli Johtava vai rehtori? Rosenberg puhui
demagogiseen tyyliin, jollaista harvemmin kuulee
yliopistoteemoihin liittyvissä seminaareissa. Aluksi
hän kommentoi jämäkästi opetusministerin ajatuksia.
Yliopistojen ei tarvitse tuottaa talouskasvua
vaan kriittisesti ajattelevia ihmisiä.
Yliopistojen rehtoreilla on säännöllisiä tapaamisia.
Tammikuun alussa rehtorina aloittanut Rosenberg
kertoi, että ei ole kertaakaan kuullut niissä puhuttavan
kriittisestä ajattelusta.
Rehtorikollega puhui tuotteista, kun puhui väitöskirjoista.
Sanoin, eikö se ole opinnäyte.
Oikein ajattelu ohjaa yliopistoja. Tee oikein,
niin saat rahaa.
Rosenberg piti akateemisen maailman voittajina
rehtoreita ja niitä tutkijoita, jotka tutkivat aloja, joista
bisneselämä on kiinnostunut. Näin vaikka bisnesmaailma
tarvitsisi nimenomaan humanisteja.
Yliopistojen autonomiaa Rosenberg piti täydellisenä
näennäisyytenä.
Kukaan ei satsaa enää mihinkään arkaluonteisiin
asioihin. Numeromania on vallalla. Kaikki mitä ei
voi löydä numeroiksi, ei ole mitään. Korkeakoulupolitiikan
uudet muskelit ovat erilaiset tilastot: korkeat
numerot ovat hyviä tuloksia, matalat huonoja.
Rosenbergin mielestä rehtoriuteen pitää liittyä
näkemyksellisyys.
Mutta mitä näkemyksellinen rehtori voi tehdä?
Hän joko vetäytyy käytännöistä tai on menossa mukana.
Näkemyksellinen rehtori huomaa, että ne mitä
nyt pidetään painolasteina, ovat tulevia voimavaroja.
Nyt korostetaan yksilöllistä johtajuutta kollegiaalisen
sijaan. Rosenberg haluaisi painottaa nykyistä
enemmän kollegiaalista johtajuutta.
Ennen Taideyliopiston rehtoriksi valintaa Tiina
Rosenberg toimi opintorehtorina ja professorina Tukholman
yliopistossa.
Ruotsissa kukaan ei halunnut johtaa yliopistoa.
Puuhasteltiin jotain ja rahat tulivat joka tapauksessa.
Reksit istuivat kulmahuoneessa ja menivät suoraan
eläkkeelle, hän muisteli.
Rosenbergin mukaan johtaminen ja valta korruptoivat
aina. Yliopistopäiviltä Rosenberg lähti suoraan
tulosneuvotteluihin.
Toivottavasti en ole neljän vuoden jälkeen itsekin
hirviö, hän päätti ja sai esityksestään yleisöltä
pitkät, raikuvat aplodit.
teksti Kirsti Sintonen
kuvat Veikko Somerpuro
YLL palkitsi opetuksen kehittäjiä
YLL:n yliopisto-opetuksen kehittämisstipendejä
haettiin tänä vuonna kymmenelle hankkeelle
eri yliopistoista ja eri tieteenaloilta. Stipendeillä
palkitaan erityisen ansioituneesta
yliopisto-opetuksen ja opetusmenetelmien
kehittämisestä.
Hankkeissa tavoitteena oli yleisimmin
opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen.
Palkituissa hankkeissa keinoina käytettiin
projekteja, eri alan opiskelijoiden ja opettajien
toimimista yhdessä sekä autenttisia toimeksiantoja
työelämästä.
YLL:n hallituksen nimeämä toimikunta arvioi
hakemukset. Hallitus jakoi stipendit toimikunnan
yksimielisen esityksen pohjalta kolmelle
kehittämistyölle:
- Latomaa Sirkku (Tampereen yliopisto):
Työelämän toimeksiannoista laatua
oppimiseen ja opetukseen 1000 e
- Puranen Pasi (Aalto-yliopisto):
Sulautuvaan
metodiin perustuva liikeespanjan
opetus 1000 e
- Järvelä Ritva-Liisa ja Kauppinen Merja
(Jyväskylän yliopisto): Δidinkielen ja
kirjallisuuden sekä tietotekniikan aineenopettajaopiskelijoiden
integraatioprojekti
1500 e.
- Painetussa lehdessä sivu 30
|