ACATIIMI 9/13 tulosta | sulje ikkuna

Kansa luottaa tieteeseen ja sen tekijöihin

Uusimman Tiedebarometrin mukaan tiede nauttii suomalaisten suurta luottamusta. Maamme tieteen ja tutkimuksen taso nähdään hyväksi ja tieteen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti.

TAULUKKO

Kansalaiset luottavat yliopistoihin ja korkeakouluihin lähes yhtä vankasti kuin puolustusvoimiin. Useampi kuin seitsemän kymmenestä ilmaisee korkeakouluja kohtaan suurta luottamusta. Vain poliisi koetaan vielä luotettavammaksi.

Kolme neljästä (74 %) yhtyy argumenttiin, jonka mukaan ”maamme tieteelle ja tutkimukselle on ominaista tehokkuus ja korkea ammatillinen osaaminen”. Vain kuusi prosenttia on eri mieltä. Selvä enemmistö (68 %) vastaajista katsoi, että tieteelliseen tutkimustoimintaan panostaminen tuottaa korkean koron.

— Rahanpolttona tiedettä ei pidä mikään vastaajaryhmä, kommentoi tutkija Pentti Kiljunen, joka on laatinut kaikki julkaistut viisi Tiedebarometriä. Tieteen tiedotus ry:n teettämiä tutkimuksia on tehty joka kolmas vuosi ja ensimmäinen ilmestyi 2001.

Väittämä ”tutkimusvarat pitäisi kohdentaa vain taloudellisesti parhaiten kannattaville/hyödyttäville tieteenaloille” tyrmättiin selvin luvuin (16 %/63 %) ja selvemmin kuin koskaan aiemmin. Myös perustutkimus saa vahvan puollon.

Tutkimuksen mukaan tieteestä kiinnostuneimpia ovat nuorehkot, 26—35-vuotiaat aikuiset. Akateemisesti koulutetut ovat kaikkein kiinnostuneimpia tieteestä, sillä neljä viidestä (82 %) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita. Koulutusaloittain korkeinta kiinnostus on teknis-luonnontieteellisen sekä humanistisen koulutuksen saaneilla.

Seitsemän kymmenestä suomalaisesta omaa yleiskiinnostusta tieteen kehitystä, uusia tutkimustuloksia ja keksintöjä kohtaan. Kiinnostavimmaksi tieteenalaksi koetaan lääketiede. Useampi kuin kaksi kolmesta (68 %) ilmoittaa seuraavansa sitä mm. uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehityksen osalta. Lähes yhtä seurattua on ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto (66 %). Kyselyyn vastanneista noin puolet oli kiinnostuneita historian- ja kulttuurintutkimuksesta, tietotekniikasta sekä geenitutkimuksesta ja bioteknologiasta. Avaruustutkimus kiinnostaa joka kolmatta.

Tiedepolitiikkaa koskevat asiat koetaan etäisimmiksi (24 %), mutta suomalaisen tieteen kansainvälinen menestys kiinnostaa kuitenkin runsasta kolmannesta (36 %).

Internetin merkitys kansalaisten tiedeuutisten tietolähteenä on kasvanut merkittävästi: vuoden 2007 mittauksesta 15 prosenttiyksiköllä. Internet on yhä tärkeämpi väline molemmille sukupuolille, kaikille ikäryhmille ja erilaisen koulutuksen omaaville. Asemaansa netille ovat menettäneet etenkin televisio, radio ja sanomalehdet.

Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimetään useimmin Esko Valtaoja ja toisena Linus Torvalds. Useita viittauksia saavat myös mm. Kari Alitalo, Jaakko Hämeen-Anttila, Ilkka Hanski, Pekka Himanen, Outi Hovatta, Liisa Keltikangas-Järvinen, Markku Kulmala ja Helena Ranta. Edesmenneistä tutkijoista merkittäväksi nimetään useimmin ainoa Nobel-palkittu tutkijamme A. I. Virtanen. Hänen kannoillaan seuraa Leena Palotie niin ikään suurella äänimäärällä. Kolmannen sijan saavuttaa Arvo Ylppö.

Tiedebarometri 2013 -tutkimuksen toteutti Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 971 henkilöä. Tutkimusraportti ja sen englanninkielinen tiivistelmä ovat verkkosivuilla: www.tieteentiedotus.fi/tiedebarometri.html

teksti Kirsti Sintonen

  • Painetussa lehdessä sivu 10

ACATIIMI 9/13 tulosta | sulje ikkuna