Paljon porua kokonaiskustannusmallista

Tutkijakunnan kärkikaarti on tehnyt vetoomuksen kokonaiskustannusmallista luopumisesta. Päätöksiä mallin kohtalosta on odotettavissa keväällä 2014.

Keskustelutilaisuus Suomen Akatemian kokonaiskustannusmallista veti lokakuun lopussa Akatemian alakerran monitoimitilan täyteen väkeä.

— Hyvä, ettei ihan mustassa pörssissä myyty lippuja, hauskuutti tilaisuuden avannut OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Kokonaiskustannusmalli sai vastaansa kovaa kritiikkiä Suomen Akatemian kansainvälisessä arviossa, joka julkistettiin syyskuun alussa.

— Tutkijoiden mielestä nyt on ajauduttu tilanteeseen, jota kukaan ei halunnut. Miten tässä näin pääsi käymään? Periaate on hyvä, mutta toteutus huono, Lehikoinen totesi.

Kokonaiskustannusmallista luopumisesta ei voida Lehikoisen mukaan noin vaan yhtäkkiä päättää. Pitää olla tietoinen siitä, mitä tutkimus maksaa. EU:ssa ei kuitenkaan enää ehdottomasti edellytetä kokonaiskustannusmallin käyttämistä.

Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila kertoi kustannusmallien tavoitteista ja ominaisuuksista. Hän selvitti esimerkkien valossa lisä- ja kokonaiskustannusmallien eroja. Lisäkustannusmallissa rahoittaja antaa suoraan hankkeesta johtuvat lisäkustannukset. Kokonaiskustannusmallissa lasketaan kaikki suorat ja epäsuorat kustannukset, ja rahoittaja maksaa kaikista tietyn osan.

Mannilan mukaan lisäkustannusmalli on yksinkertainen ja selkeä, mutta se voi johtaa kokonaisuuden kannalta huonoihin päätöksiin. Akatemian rahoituksessa vuodesta 2009 käytössä ollut kokonaiskustannusmalli on periaatteessa yksinkertainen, mutta sen toteutukset ovat tutkijoiden kannalta usein läpinäkymättömiä ja monimutkaisia.

Professori, Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja Eero Castrén esitteli tutkijoiden vetoomuksen kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta.

— Kokonaiskustannusmalli on johtanut monimutkaiseen rahojen pyöritykseen. Tutkijoilla on aiempaa huonompi käsitys käytettävissä olevasta rahasta. Läpinäkyvyys ja selkeys eivät ole toteutuneet. Taloushallinnon henkilökuntaa on lisätty, hän luetteli tutkijoiden kokemuksia.

Vetoomukseen oli kerätty nimiä akatemiaprofessoreilta, Suomen Akatemian huippuyksiköiden johtajilta, ERC-apurahan saaneilta ja tutkimuspainotteisten erillislaitosten johtajilta. Sähköposteja lähetettiin yhteensä 127: vetoomusta kannattavia vastauksia tuli 102 (+ 9 ”kutsumatonta”), vastaamatta jätti 33 — vain yksi ei puoltanut vetoomusta.

Castrén luovutti tutkijoiden vetoomuksen pääjohtaja Mannilalle. Castrén korosti moneen otteeseen, että hanketta ei ole kohdistettu Akatemiaa vastaan.

— Ylivoimainen enemmistö Suomen johtavista tutkijoista kannattaa kokonaiskustannusmallista luopumista. EU:n siirryttyä lisäkustannusmalliin Akatemia on jäämässä yksin. Asia ei voi jatkua nykyisellään — KKM:n toimivuutta on odotettu viisi vuotta. Siirrytään takaisin lisäkustannusmalliin riittävän suurella yleiskustannusosuudella, Castrén evästi.

Yliopistojohdon näkökulmaa teemaan esitteli Itä- Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen.

— Yksikään yliopisto ei elä hallinnolla vaan tutkimuksella ja opetuksella, ja tässä tapauksessa nimenomaan tutkimuksella. Osoittaa huonoa hallintoa, jos tutkijalle jää mielikuva, että rahoja on viety hallintoon. Asiaa ei ole ilmeisesti pystytty tarpeeksi hyvin kommunikoimaan.

Mönkkönen kuitenkin katsoi, että kokonaiskustannusmallia ei pidä lopettaa — sitä pitää kehittää.

— Jos se lopetetaan, tuhraantuu taas aikaa ja energiaa, hän lisäsi.

Mönkkösen puheenvuoro viritti vilkkaan keskustelun. Tutkijayhteisö ei nähnyt mitään hyvää kokonaiskustannusmallissa. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen katsoi, että salin ilma on sakeanaan väärinymmärryksiä.

— Olin Akatemian hallituksessa, kun tämä malli tuli. Sitä vastustettiin viimeiseen saakka, mutta VM painosti ”teette tai itkette ja teette”.

— Nyt kuitenkin näen, että on yksi hailee, mikä malli on käytössä. En haluaisi uutta mallia, koska sen kanssa olisi taas pelkkää sählinkiä useampi vuosi. Nyt pitää keskittyä siihen, että järjestelmät saadaan toimimaan ja yliopistojen budjetti on mahdollisimman läpinäkyvä, Väänänen tähdensi.

Keskustelutilaisuus videoitiin. Ks. http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Videot-ja-radiojutut2/Seminaarivideot/

teksti Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 6