Uuden yliopiston äärellä
Vuoden alusta aloittava Taideyliopisto
pienentää Suomen yliopistojen määrän
16:sta 14:ään. Sibelius-Akatemian yliassistentti
Tuire Kuusi suhtautuu Taideyliopistoon
myönteisesti. Mutta pelkät
rakenteet eivät tee yksikköä hyväksi tai
huonoksi.
Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu
ja Kuvataideakatemia yhdistyvät Taideyliopistoksi
vuoden 2013 alusta, ja sitä jo
odotellaan kolmessa akatemiassa kuin
konsanaan Joulua.
Tuire Kuusi ei usko, että Taideyliopisto
sinänsä toisi mitään uutta opettajan
varsinaiseen arkityöhön, mutta se antaa
mahdollisuuksia uusiin avauksiin. Hän katsoo, että Taideyliopistolle
valtion budjetissa myönnetty lisämääräraha 18
miljoonaa euroa, on jo yksistään syy liittyä Taideyliopistoon.
Jotain konkreettista ruohonjuuritasollekin ulottuvaa on
tulossa. Kolmen akatemian kesken on jo aloitettu valmistelut
mm. yhteisestä post doc -kollokviosta. Tähän on myönnetty
strategista pilottirahoitustakin.
— Tapaamisissa on puhuttu
siitä, millaista post doc -toiminta
olisi Taideyliopiston tasolla. Aikaisemminkin
tällainen yhteistyö
on ollut henkilötasolla mahdollista,
mutta nyt rakenteet eivät ole
enää esteenä. Meillä voisi olla esimerkiksi
enemmän yhteisiä tutkimusprojekteja.
Fuusioissa on haasteensa
Yliassistentti Tuire Kuusi on toiminut
vuoden ajan Sibelius-Akatemian
hallituksessa. Hänen mielestään
siellä on käyty rakentavaa
keskustelua ja vaikeitakin asioita
on ratkottu hyvässä hengessä. Ennen
Taideyliopiston alkua myös
Sibelius-Akatemian oma organisaatiouudistus
pitäisi saada valmiiksi.
Sibelius-Akatemian johto on
viimeisen vuoden aikana uudistunut
lähes tyystin. Rehtori vaihtui,
tosin rehtorina vuodesta 2004 toiminut
Gustav Djupsjöbacka toimii
kautensa loppuun taiteellisena
rehtorina.
Viime kesänä keskushallinnon
johtopaikoilta karsittiin väkeä.
Jotkut ovat väittäneet, että kokeneiden
henkilöiden lähtö sotki ja
heikensi Akatemian asemaa Taideyliopiston
valmistelussa. Toiset
taas näkevät, että se vaikutti vahvistavasti.
Tuire Kuusi ei näe, että valmisteluprosessi
olisi sidottu joihinkin
henkilöihin. Esimerkiksi
hallituksen toiminnassa hän ei ole
huomannut, että asioita olisi tullut
”puskista”. Taideyliopistoprosessissa
tieto ei ole kadonnut mihinkään.
Sibelius-Akatemian uusi rehtori
Tuomas Auvinen aloitti huhtikuussa
2012. Tuire Kuusi pitää hyvänä,
että rehtorin valintaa aikaistettiin,
näin Sibelius-Akatemiassa
tehtävät muutokset saadaan ”alta
pois” ennen vuodenvaihdetta.
Hänen mielestään uusi rehtori on
kiertänyt aktiivisesti kuulemassa
eri yksikköjen tuntoja.
Jotkut yliopistouudistukseen
liittyvät kyselyt osoittavat, että
fuusioyliopistoissa — Itä-Suomi,
Turku, Aalto — väki suhtautuu
muiden yliopistojen henkilöstöä
kriittisemmin useisiin mm.
työtyytyväisyyttä, avoimuutta ja
tietojen saamista koskeviin väittämiin.
Erilaiset yksikköjen liittäminen
toisiinsa ei käy kivuttomasti.
Tuire Kuusi uskoo, että ihmisten
mielissä sotkeutuvat monet
asiat: yliopistouudistus, oman yksikön
organisaatiomuutokset, tietojärjestelmäongelmat.
Rakenteet
eivät sinällään tee yhteisöä hyväksi
tai huonoksi.
Myös kolmen taiteellisen akatemian
fuusiossa on omat haasteensa.
Palkkausjärjestelmän
vaatiarvioiden mekanismit ovat
erilaisia eri korkeakouluissa, määräaikaisia
on Teatterikorkeakoulussa
paljon enemmän kuin Sibelius-
Akatemiassa, opetuksen alat
eroavat aika paljon toisistaan.
— Maailma ei kuitenkaan kaadu
1.1.2013. Hoidetaan asiat, kun
ne tulevat ratkaistaviksi.
Niin fiksuja opiskelijoita
Tuire Kuusi on toiminut Sibelius-
Akatemiassa vuodesta 1998 ensin
assistenttina ja tutkijana ja vuodesta
2001 yliassistenttina. Hän on
opettanut pääasiassa sävellyksen
ja musiikin teorian osaston opiskelijoita
sekä ohjannut tutkielmia.
Nykyisin Kuusi toimii DocMusyksikössä
ja ohjaa ennen kaikkea
jatko-opiskelijoiden töitä.
Kuusen työura on koostunut
1—5 vuoden pätkistä ja mukaan on
mahtunut myös apurahakausia.
— Kolme Sibelius-Akatemian
yksikköä (sävellyksen ja musiikin
teorian aineryhmä, DocMus ja pianomusiikin
aineryhmä) halusivat
raapia kokoon rahoituksen syksyllä
2011, ja sain siitä vuoden pätkän.
Voiko yliopistoihminen parempaa
palautetta saada?
Tämä syksy on ollut kovin kiireinen.
Opetus on ollut sellaista,
joka on vaatinut paljon valmistautumista.
Vapaa-aikaa ei ole
juurikaan jäänyt, mutta bussimatkat
kotiin Lahteen voi hyödyntää
vaikka tekstien lukemisessa.
Opiskelijoiden teksteihin perehtymistä
voi hoitaa etänäkin.
Tuire Kuusi puhuu Sibelius-
Akatemian opiskelijoista lähes
ylistävään sävyyn.
— Opiskelijat ovat NIIN fiksuja,
oman alansa todellisia asiantuntijoita.
Opiskelijoiden kanssa
työskentely estää kangistumisen,
he kyseenalaistavat ja vaativat. He
haastavat opettajan hyvässä.
Yhteisön tuki antaa voimia
Yliopistojen opetusalan liitto YLL
palkitsi Tuire Kuusen vuosi sitten
Vuoden opettaja -palkinnolla. Kiitospuheessaan
Kuusi toivoi, että
yliopistoissa olisi tarvetta käynnistää
Kohtaa kollega päivässä —
kehu kollega viikossa -kampanja.
Kiireen keskellä palautteen antaminen
unohtuu liian usein.
— Positiivista palautetta annetaan
usein liian vähän, mutta se
voi johtua siitä, että pelätään kehujen
vaikuttavan epäaidolta, kun
kollegan työ on oman osaamisalueen
ulkopuolella.
Kuusi teki kauden 2010-2011
tutkimusta apurahalla. Eniten hän
tuona aikana kaipasi juuri kollegoja
ja työyhteisöä, vaikka antoikin
välillä tuntiopetusta.
— Nyt on hyvä, kun molemmat
jalat ovat täällä. Kuinka onkin kivaa,
kun on ihmisiä ja yhteisö ympärillä.
Arvostusta omassa yhteisössä
osoittaa, että Tuire Kuusi toimi
Sibelius-Akatemiassa vuodet
2003—2009 JUKOn luottamusmiehenä.
Palkkausjärjestelmän
uudistus työllisti kovasti alkuvuosina.
Henkilöstön huolenaiheina
ovat olleet myös kokonaistyöaika,
koeajalla irtisanomiset, tuntiopettajien
erityiskysymykset.
Sibelius-Akatemiassa annettava
opetus on kovin henkilökohtaista
ja puolet siitä hoidetaan
tuntiopetuksena. Osa tuntiopettajista
on nimekkäitä, Suomen
eturivin taiteilijoita. Palkka näistä
tehtävistä ei ole kovin kaksinen,
etenkään niille, jotka tekevät sitä
päätyökseen. Joillekin opettajille
voi olla statuskysymys toimia Sibelius-
Akatemiassa, osa taas toimii
siellä jakaakseen omaa osaamistaan
välittämättä vähääkään
rahasta tai statuksesta.
Luottamusmiehiä niin taidekuin
tiedepuolenkin yliopistoissa
työllistävät henkilöstön jaksamiseen
liittyvät ongelmat.
— Kaikilla pitäisi olla kiinnekohtia,
jotka antaisivat iloa elämään.
Joillakin se on työ, mutta
muutakin elämää on syytä olla,
Tuire Kuusi muistuttaa.
Musiikin tohtorit pärjäävät
Musiikin tohtorin tutkinnon, sävellyksen
ja musiikin teorian koulutusohjelmassa
Tuire Kuusi suoritti
vuonna 2002. Väitöskirjassaan
hän tutki viisisointujen välisen
samanlaisuuden havaitsemista ja
vertasi havaittua samanlaisuutta
musiikin joukkoteorian matemaattisin
mallein tuotettuihin samanlaisuusarvoihin.
Kuusi on tehnyt selvityksiä
myös muiden musiikin tohtoreiden
asemasta. Musiikin tohtori
työelämässä –raportti ilmestyi
tämän vuoden alkupuolella. Kysely
kartoitti Sibelius-Akatemian
Solistisen osaston ja DocMus-yksikön
tohtorintutkinnon tehneiden
kokemuksia mm. työelämään
sijoittumisesta. Vuoden 2011 loppuun
mennessä näillä osastoilla
oli suoritettu yhteensä 69 tohtorin
tutkintoa.
Musiikin tohtorin tutkinto tuli
mahdolliseksi uutena tutkintona
vuonna 1982. Tohtorin tutkinto
voidaan Sibelius-Akatemiassa
suorittaa joko taiteellisena, tieteellisenä
tai kehittäjäkoulutuksen
tutkintona.
Tehty kysely osoitti, että valtaosa
tohtoreista on työllistynyt
kokopäiväisesti tai työskenteli
apurahan turvin. Kyselyhetkellä
kukaan ei ollut työttömänä.
Palkkatasoon ei oltu tyytyväisiä.
Enemmistö vastaajista koki, että
musiikin tohtorin tutkinto on antanut
heille osaamista, jota he tarvitsevat
nykyisissä työtehtävissä.
— Monet katsoivat, että itse
tittelistä ja paperista ei ollut hyötyä,
mutta tutkintoa varten tehty
työ on antanut sellaisia eväitä, joita
työelämässä tarvitsee.
Kyselyyn vastaajilla oli myös
mahdollisuus ottaa kantaa siihen,
miten koulutusta voitaisiin kehittää.
Monet kaipasivat lisää neuvoja
nimenomaan kirjoitusprosessiin,
tekstin tuottamiseen. Varsinainen
ohjaus sai etupäässä kehuja.
—
”Tohtorin koulutuksella on
suuri merkitys musiikkielämän
kannalta. Päinvastoin kuin usein
luullaan, itse musiikin kenttä on
monilta osin ajautunut urautumiseen,
joka aiheutuu kiireestä
sekä huonosti rahoitetuista,
epäterveistä, vanhanaikaisista ja
epädemokraattisista työskentelyolosuhteista.
DocMusilla voi olla
tärkeä rooli taiteen elpymisen ja
uudistumisen kannalta. Muusikot
tarvitsevat mahdollisuuden jatkokoulutukseen.
Hienoa, että sitä on
nyt tarjolla.” (Taiteellinen tutkinto;
2005-2009.)
teksti Kirsti Sintonen
kuva Veikko Somerpuro
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 22
Tuire Kuusi
- musiikin tohtori, Sibelius-Akatemia
2002
- yliassistentti 2001-
- tutkimuskiinnostus kohdistuu
erityisesti musiikinteoreettisiin
käsitteisiin ja niiden representaatioihin
musiikissa
- Sibelius-Akatemian hallituksen
jäsen 2012
- JUKOn luottamusmies 2003-
2009
|