Yliopistokollegion asemaan toivotaan kirkastusta
Yliopistokollegioiden lakisääteiset tehtävät
ovat samat, mutta koostumukset, toimintamallit
ja painotukset vaihtelevat paljonkin.
Kollegioille toivotaan lisää valtaa paikkaamaan
yliopistojen demokratiavajetta.
Acatiimi-lehteen on otettu yhteyttä ja
toivottu juttua yliopistokollegioiden
asemasta. Sen roolissa koetaan olevan
epäselvyyttä. Lähetimme kyselyn
kaikkien kollegioiden puheenjohtajille
ja tiedustelimme tilanteesta. Vastauksia tuli 11. Monet
vastaajista toivoo, että kollegion asemaa kirkastetaan,
jos ja kun yliopistolakia avataan.
Hyväksyessään yliopistolain eduskunta edellytti,
että opetusministeriö tekee kevään 2012 loppuun
mennessä selvityksen yliopistolain vaikutuksista.
Ministeriö teettää tämän konsulttityönä ja Gaia Consultingin
raportin pitäisi valmistua ensi maaliskuussa.
Vaikutusten arviointi toteutetaan kyselykaavakkeiden
ja haastattelujen avulla. Lomakekyselyt lähetään
muun muassa hallitusten ja yliopistojen monijäsenisten
elinten jäsenille sekä otoksella henkilöstölle.
Rehtorit ja yliopistopolitiikan päättäjät haastatellaan
erikseen. Iso arviointifoorumi on tarkoitus järjestää
helmikuussa.
Pari kokousta per vuosi
Julkisoikeudellisten yliopistojen kollegioiden koot
vaihtelevat suuresti. Laissa määritellään vain enimmäismäärä 50 jäsentä. Tämä on Helsingin yliopistolla.
Muissa yliopistoissa jäseniä on 12—45. (Ks. oheinen
taulukko.)
Yliopistokollegiot kokoontuvat hyvin eri tahdissa:
1—5 kertaa vuodessa. Lappeenrannan teknillisessä
yliopistossa kokoontumisia on ollut vain kerran vuodessa
tilinpäätöksen vahvistamisen ja vastuuvapauden
myöntämisen yhteydessä. Helsingin yliopiston
kollegio on ollut koolla noin viisi kertaa vuodessa.
Yleisin malli näyttää olevan kaksi kokousta per
vuosi eli yksi loppukeväästä ja toinen loppuvuodesta.
Näin kuvaa esimerkiksi Hankenin kollegion puheenjohtaja,
professori Christian Grönroos:
— Under höstterminen: ett informations- och
diskussionsmöte då rektor och styrelseordföranden
informerar om aktuella strategiska frågor ur styrelsens
och den operativa ledningens (rektors) perspektiv.
UK kan diskutera frågor som kommer upp och
också ta upp andra saker som man önskar informera
rektor och styrelsen om att man anser vara viktiga för
högskolans strategiska utveckling och ledning. Detta
är dock inte ett beslutsmöte. Och under vårterminen:
beslutsmötet där bokslutet fastställs och det besluts
om ansvarsfrihet för rektor och styrelse. Därutöver
kan UK ta upp ärenden som det anser vara viktigt för högskolans strategiska ledning. Beslut i sådana saker
som skulle binda styrelse eller den operativa ledningen
fattas dock inte.
Joukkueenjohtaja ja yhteydenpitäjä
Hyvin monissa yliopistoissa on muodostunut käytäntöjä
hallituksen ja kollegion väliselle yhteistyölle.
Jyväskylässä pidetään yksi yhteiskokous. Aika monissa
yliopistoissa hallituksen puheenjohtaja ja rehtori
pitävät ajankohtaiskatsauksia kollegion kokouksissa.
Lisäksi hallitusten ja kollegioiden puheenjohtajat
voivat tavata säännöllisesti toisiaan. Sibelius-Akatemiassa
tapaamisissa on myös kollegion varapuheenjohtaja.
Vain Tampereen yliopiston ja Lappeenrannan
teknillisen yliopiston (LTY) kollegioiden puheenjohtajilla
on läsnäolo-oikeus hallitusten kokouksissa.
Kollegion puheenjohtajat kuvaavat omia roolejaan
asioiden valmistelijaksi, yhteydenpitäjäksi, keskustelun
mahdollistajaksi.
— Olen yliopistoyhteisön ’joukkueenjohtaja’.
Tarvittaessa toimin myös äänitorvena yliopistonjohdon
ja hallituksen suuntaan, kuvaa rooliaan Turun
yliopiston kollegion puheenjohtaja, professori Eija
Suomela-Salmi.
— Lyhyestä aikajänteestä johtuen mitään erityistä
roolia ei ole ehtinyt kehittyä, mutta pidän tärkeänä
akateemisen näkökulman esilletuloa yliopiston
johtamisessa. Tässä mielessä pyrkimykset laajaan ja
perusteelliseen keskusteluun ovat mielestäni toivottavia,
Vaasan yliopiston kollegion puheenjohtaja,
professori Martti Laaksonen toteaa.
— Puheenjohtaja on ohjaaja ja aktiivinen reagoija,
vaikka paljon asioissa mennäänkin hallintokeskuksen
ehdoilla, Jyväskylän yliopiston kollegion puheenjohtaja,
professori Petri Karonen sanoo.
Moukari on, mutta ei talttaa
Tiedustelimme puheenjohtajilta, onko kollegiolla nyt
sopivasti valtaa vai pitäisikö sitä olla enemmän. Suurin
osa vastasi, että valtaa voisi olla lisää.
— Kollegiolla voisi olla enemmän valtaa. Esimeriksi
talousarvion hyväksyntä olisi hyvä tehdä kollegiossa,
koska se vahvistaa myös tilinpäätöksen, kommentoi
Helsingin yliopiston kollegion puheenjohtaja,
akatemiaprofessori Markku Kulmala.
— Enempi valta ei olisi pahitteeksi. Kollegio voisi
ottaa kantaa hallituksen jäsenten toimintaan. Nyt siihen
voidaan puuttua vain jos on tapahtunut rötöksiä,
puheenjohtaja, professori Kyösti Kurtakko Lapin yliopistosta
huomauttaa.
Myös Oulun yliopiston kollegion puheenjohtaja,
yliopistonlehtori Juha Jaako toivoo lisää valtaa hallitusten
jäsenten erottamisessa.
— Jos ulkopuolinen jäsen osallistuu vain 35 prosenttiin
hallituksen kokouksista, sellainen jäsen pitäisi
pystyä vaihtamaan, Jaako katsoo.
— Kollegiolla on valtaa riittävästi, mutta se on
osaksi vääränlaista. Sillä on käytössään moukari eli
se päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen
jäsenille ja rehtorille, mutta ei talttaa eikä vasaraa
pienempien ongelmien käsittelyyn, hän lisää.
Nykyistä tilannetta pitivät vallankäytön osalta
melko selkeänä ainoastaan Christian Grönroos Hankenilta
ja Sibelius-Akatemian kollegion puheenjohtaja,
professori Martti Rousi.
Yliopistoyhteisön äänitorvi
Monissa vastauksissa tuli esille se, että kollegio katsoo
edustavansa yliopistoyhteisön ääntä, jonka soisi
kuuluvan nyky-yliopistoissa enemmän. Yliopistolain
myötä yliopistoista hävisi kollegiaalisia hallintoelimiä.
Nyt näiden piirteitä halutaan takaisin.
Helsingin yliopiston hallinnon verkkosivuilla
todetaan, että ”yliopistokollegion tehtävänä on kokoontua
vähintään kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan
merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista”.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kollegion
tehtäväksi määritellään tiedepoliittiseen keskustelun
ylläpitäminen yliopistossa ja ympäröivässä
yhteiskunnassa.
— Kollegiolla tulisi olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia
yliopiston toimintaan. Siis ei vain talouteen
(tai hallintoon) vaan myös tutkimukseen, opetukseen
jne., Tampereen yliopiston kollegion puheenjohtaja,
professori Pirkko Pitkänen tähdentää.
— Soisin mielelläni, että yliopistokollegiota pi- kollegion tehtävät
dettäisiin entistä varteenotettavampana keskustelukumppanina
yliopiston kannalta keskeisissä kysymyksissä,
sillä yo-kollegiossa on edustettuna yliopistoyhteisön
laaja ja monipuolinen asiantuntijuus. Muun
muassa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa kanslerin
valinnasta päättää yliopistokollegio. Tällaista käytäntöä
voitaisiin harkita sovellettavaksi ehkä laajemminkin,
Turun yliopiston Eija Suomela-Salmi ehdottaa.
Joissakin yliopistoissa kollegion valvontatehtävä
korostuu. Esimerkiksi Oulussa rehtori, vararehtorit
ja talousjohtaja raportoivat kollegiolle yliopiston toiminnasta
ja taloudesta, vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Eräänlaisesta esimiesasemasta kertoo myös se,
että Turun yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä
yliopistossa kollegio päättää hallituksen jäsenten
palkkioista.
Yhtiökokous vai eduskunta?
Jos yliopistolakia avataan tekeillä olevan vaikutusarvioinnin
perusteella, puheenjohtajilta kysyttiin evästyksiä
kollegiota koskevan pykälän hiomiseen.
— Vahvistaisimme laajapohjaisen elimen asemaa,
voimistaisimme sen roolia toiminnan ja talouden valmistelussa,
Itä-Suomen yliopiston kollegion puheenjohtaja
Veli-Matti Kosma ja varapuheenjohtaja Jopi
Nyman viestittävät.
Jotkut puheenjohtajat vertaisivat kollegion asemaa
osakeyhtiön yhtiökokoukseen, jotkut taas eduskuntaan
tai kunnanvaltuustoon.
— Lainsäädäntö on epäselvä sen kohdalla, kuka
käyttää yliopistoissa omistajan valtaa. Kollegion asemaa
tulisi kehittää osakeyhtiön yhtiökokouksen aseman
suuntaan, Juha Jaako Oulusta ehdottaa.
— Kollegio on tavallaan yliopiston eduskunta. Ja
sen toimintaa ja asemaa voisi kehittää tähän suuntaan.
Kuitenkin muistaen, että päällekkäisyyttä
hallituksen kanssa ei tulisi olla. Lisäksi lakiin tulisi
kirjata, että kollegiolla on kaksi varapuheenjohtajaa,
jolloin kolmikannan mukaan joka ryhmällä olisi puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja, suurimman kollegion
puheenjohtaja Markku Kulmala esittää.
Jyväskylän yliopiston Petri Karonen ja LTY:n kollegion
puheenjohtaja, professori Heli Sirén haluaisivat,
että lakiin kirjattaisiin hallituksen ja kollegion
säännölliset tapaamiset.
— Yliopistokollegion roolia demokraattisesti valittuna
yliopistoyhteisön edustajana tulee vahvistaa.
Tämä voisi osaltaan paikata yliopistoissa laajalti koettua
demokratiavajetta, Tampereen yliopiston Pirkko
Pitkänen kiteyttää.
Kollegion tehtävät
Julkisoikeudellisen yliopiston yliopistokollegion
tehtävät (Yliopistolaki 22 §):
- päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta
- valitsee yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet hallitukseen
- vahvistaa yliopistoyhteisön ryhmien valinnat hallituksen jäseniksi
- vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen esityksen perusteella
- valitsee yliopiston tilintarkastajat
- vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille
- päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan
- päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään
teksti Kirsti Sintonen
Säätiöissä on omat kuvionsa
Säätiöyliopistoissa ei ole yliopistokollegiota vaan ’yhteinen
monijäseninen hallintoelin’. Aalto-yliopistossa
tämän nimenä on akateemisten asioiden komitea (AAK)
ja Tampereen teknillisessä yliopistossa konsistori.
Aallossa komitean puheenjohtajana toimii vararehtori
Heikki Mannila ja TTY:ssa konsistoria vetää
rehtori Markku Kivikoski tai hänen ollessa estyneenä
vararehtori.
Moniin julkisoikeudellisten yliopistojen kollegioihin
nähden nämä kokoontuvat aika usein: Aallon AAK:lle
kertyy tänä vuonna yhdeksän kokousta ja Tampereen
Hervannassa konsistorin jäsenet ovat koolla kahdeksan
kertaa vuodessa.
Aalto-yliopiston akateemisten asioiden komiteassa
on 19 jäsentä. Se päättää mm. opetussuunnitelmista,
tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista
sekä asettaa tutkimuksen ja opetuksen
hoitamiseksi tarvittavat toimielimet. Se myös nimittää
yliopiston hallituksen jäsenet. AAK:n professorijäsen
kuvailee, että komitean rooli ’lienee tietoisesti rajattu
lakisääteiseen minimiin’.
Tampereen teknillisen yliopiston konsistorissa on
10 jäsentä, joista professoreita on neljä. Heistä Hannu-
Matti Järvinen ja Helge Lemmetyinen toteavat konsistorin
vielä etsivän päätöksiin vaikuttavia työtapoja.
Konsistorille tuodaan aika vähän asioita päätettäväksi.
Yliopiston toiminnan kannata keskeisistä asioista päättää
hallitus tai rehtori.
— Yleisesti ottaen konsistori ei toimi proaktiivisesti.
Valmistelua varten konsistori saattaa asettaa
työryhmiä, näitä kuitenkaan ohjeistamatta, tai asiat
valmistellaan konsistorin alaisissa opetusneuvostossa
ja tutkimusneuvostossa, joissa puheenjohtajina toimivat
vararehtorit. Näiden keskustelujen sisällöstä on
konsistorissa lyhyt ilmoitusasiaosa. Kun asiat tulevat
varsinaisesti päätettäväksi, on konsistorilla yleensä
mahdollisuus lähinnä hyväksyä tehty ehdotus tai tehdä
siihen kosmeettisia muutoksia. Konsistorin, hallituksen
ja linjajohdon välinen työnjako ei kaikin kohdin ole
selvä, Järvinen ja Lemmetyinen toteavat.
Kahden säätiöyliopiston julkisuuspolitiikassa on
huomattava ero: Aallossa esim. AAK:ta koskevat tiedot
ovat ainoastaan sisäverkossa, TTY:n www-sivuilla asiat
löytyvät avoimelta puolelta.
Voiko dekaani olla kollegion puheenjohtaja?
Parissa yliopistossa kollegion puheenjohtajana toimii
dekaani. Jotkut oikeusoppineet näkevät selvän ristiriidan
dekaanin ja kollegion puheenjohtajan roolien
välillä. Näin tilannetta arvioi Itä-Suomen yliopiston
julkisoikeuden emeritus professori Teuvo Pohjolainen:
— Laissa ei ole suoranaisia säännöksiä, jotka
estäisivät dekaanin puheenjohtajuuden kollegiossa.
Asiaa täytyykin arvioida toimielinten keskinäisen
suhteen ja tehtävien perusteella ja ehkä yleishallinto-
oikeudellista lainsäädäntöä ja hyvän hallinnon
periaatteita arvioiden.
— Lähtökohtana voidaan pitää sitä seikkaa, että
puheenjohtajan merkitys kollegiossa on suurempi
kuin ns. rivijäsenen. Puheenjohtaja voi yleensä päättää
mitä asioita ja milloin otetaan käsittelyyn laissa
säädettyjen tai yliopiston säännöissä määrättyjen
tehtävien lisäksi.
— Yliopistolain mukaan kollegio on erityisesti
vaali- ja valvontaelin. Valvonta kohdistuu erityisesti
tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä rehtoriin
ja hallitukseen. Dekaani puolestaan, tiedekunnan tai
vastaavan johtajana, toimii suoraan rehtorin alaisuudessa.
Hallinnon yleisten periaatteiden näkökulmasta
on tietysti erikoista, että rehtorin alainen on puolestaan
rehtorin (ja hallituksen) valvoja.
— Näistä syistä pidän dekaanin roolia kollegion
puheenjohtajana sopimattomana. Ylipäätään olen
sitä mieltä, että tehtäviä ei pitäisi yliopistohallinnossa
keskittää yksille ja samoille henkilöille.
Pohjolainen toivookin, että yliopistolain kyseistä
pykälää tarkennettaisiin kollegion puheenjohtajan
aseman osalta. Jo nyt yliopistolaissa säädetään, että
yliopiston hallituksen jäsenenä ei voi olla dekaani.
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 20
|