Minne menet, yliopisto?
Henkilöstöjärjestön on aika ajoin
hyvä jalkautua kiertämään kenttää
ja kuulla yliopistoista, minne niissä
ollaan menossa. What’s up? -yliopistokierros
starttasi syyskuussa
Oulun yliopistosta ja on syksyn aikana
käynyt viidessä yliopistossa.
Kiertueella YLL ja OAJ tekevät tunnetuksi yliopistosektorin
edunvalvonnallisia tavoitteitaan. Opettamisen
tulee näkyä paremmin palkassa ja urakehityksessä.
Lisäksi yliopistoihin halutaan oikeudenmukaisia
ja vakaita palvelussuhteita. Kaikkien työtehtävien on
mahduttava työehtosopimuksen 1 600 tunnin vuosittaiseen
kokonaistyöaikaan, joka nyt ylittyy yli puolella
YLL:n jäsenistöstä.
Paine ylitöihin syntyy, kun yliopistot eivät riittävästi
tunnusta opetuksen painoarvoa tutkimuksen
rinnalla. Tässä on yliopistoilla kopin paikka — muutamissa
yliopistoissa suunta on parempaan, ja opetustehtävät
ja niiden merkitys alettu huomata.
Kiertueen aikana vieraillaan yliopistoissa keskustelemassa
ajankohtaisista asioista rehtorin, hallintojohtajan,
opetuksesta vastaavan vararehtorin
ja muiden yliopiston edustajien kanssa. OAJ:stä on ollut mukana koulutusjohtaja Heljä Misukka ja yliopistoasioista
vastaava työmarkkina-asiamies Hanna
Tanskanen sekä YLL:n puolelta puheenjohtaja Tuula
Hirvonen tai varapuheenjohtaja Jorma Lehtimäki sekä
paikallisen lehtoriyhdistyksen puheenjohtaja.
Tähän mennessä on vierailtu Oulun yliopistossa,
Helsingin yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä
yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa sekä Sibelius-
Akatemiassa. Kierros jatkuu kevätkaudella Itä-Suomen
yliopistoon, Vaasaan, Turkuun, Tampereelle sekä
Lapin yliopistoon Rovaniemelle. Kevään osalta kierros
päättyy Aalto-yliopistolle.
Johdon tapaamisen lisäksi on järjestetty sekä jäsenistölle
että kaikille opetusasioista kiinnostuneille
yliopistolaisille avoimia iltailtaisuuksia, joissa on käsitelty
ajankohtaisia teemoja yliopistokentältä, kuten
esimerkiksi yliopistojen rahoituksen uudistusta tai
käynnissä olevia neuvotteluja.
Resursseja ja hyvinvointia
Keskustelut yliopistoissa ovat olleet valaisevia ja rakentavia
— puolin ja toisin on opittu uutta. Yhteisenä
huolena niissä on noussut esille yliopistojen
rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ja yliopistojen
rahoituksen riittävyys hallitusohjelman jälkeen.
Opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman
(kesu) linjauksista olemme halunneet käydä keskustelua
ja kuulla yliopistojen suunnitelmista paikata mahdollista rahoitusvajetta ja sitä, kuinka ne kohdistuvat
opetushenkilöstöön. Tuntiopetuksen käyttö ja
tuntiopettajien asema on myös nostettu esiin.
Hyvänä uutisena monista yliopistoista on viestitetty
sitä, että yliopistojen rahoitus on kuitenkin
kohtalaisen vakaalla pohjalla, vaikka rahoitusheikennykset
vievät mahdollisuuden kehittää toimintaa uuden
yliopistolain pohjalta.
Niissä yliopistoissa, joissa on opettajankoulutusta,
keskusteluissa on esitetty huoli opettajankoulutuksen
asemasta yliopistojen sisällä ja strategioissa.
Lisäksi on haluttu tietää yliopistojen suhtautumisesta
opettajankoulutuspaikkojen lisäystarpeeseen, erityisesti
luokanopettajien ja lastentarhaopettajien koulutuksessa.
Yhtä mieltä on oltu siitä, että koulutuspaikkojen
lisääminen vaatii huomattavia lisäresursseja
yliopistojen toimintaan.
Henkilöstön työhyvinvoinnista ja työssä kuormittumisesta
on keskusteltu johdon kanssa YLL:n jäsenkyselyn
tulosten pohjalta. Tulokset osoittavat, että
opetuspainotteisissa tehtävissä on tiettyjä ikäryhmiä,
joissa on lievä tai kohonnut työuupumuksen riski.
Yliopistojen opettajille uramalli
YLL ja OAJ ovat keskeisenä asiana nostaneet keskusteluun
johdon kanssa opetustyötä tekevän yliopistolaisen
mahdollisuudet uralla etenemiseen. Keskusteluissa
on mietitty, mitä edellytyksiä on palkkauksen kehittymiselle ja tuotu esille näkemys, että opetustehtävien
vaativuuden kehittyminen ja opetuskokemuksen
lisääntyminen tulee olla riittävä peruste urakehitykseen.
Yliopistot ovat vuosikausia hokeneet, että yliopistossa
kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat,
mikä on hyvä lähtökohta ja YLL:n pitkäaikainen
tavoite. Valitettavasti käytännön toiminta ei aina
vastaa tätä näkemystä, vaan tehtävät ovat selkeästi
jakaantuneet siten, että opetuspainotteisissa tehtävissä
opetetaan todella paljon ja tehdään niukasti tai
ei lainkaan tutkimusta. Tutkimuspainotteisissa tehtävissä
puolestaan opetustehtävät ovat vain murtoosa
työajasta.
Tätä vinoutumaa tulisi yliopistojen aktiivisesti
korjata, sillä se on johtanut vääristymiin opetuspainotteisten
tehtävien arvioinnissa. Opetuspainotteisten
kriteerien lisäksi opettajien odotetaan täyttävän
myös tutkimuspainotteisten tehtävien vaatimuksia,
vaikka heille ei näihin tehtäviin osoiteta työaikaa.
Tehtäviä tulee tarkastella niiden oikean sisällön mukaan:
paljon opetusta antavilla henkilöillä tehtävää
arvioidaan ainoastaan opetuksellisten ansioiden mukaan.
Palkkausjärjestelmän puutteet ja opettajien
uranäkymien näköalojen puute kärjistyy pahiten kielikeskuksissa,
joissa opettajat — yliopistojen näkemyksen
mukaan — eivät lähtökohtaisesti tutki. Tästä
syntyvien epäkohtien korjaamiseen pyritään opettajien
uramallin luomisella.
teksti Tuula Hirvonen, puheenjohtaja, YLL,
ja Hanna Tanskanen, työmarkkina-asiamies, OAJ
- Yliopistojen opetusalan liitossa YLL:ssä on jäseniä
1 748 (v. 2011), joista naisia 62 % ja miehiä 38 %
- Koulutustausta:
- Tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita on
53 %, joista dosentteja 27 %.
- 62 %:lla on opettajan pedagoginen kelpoisuus
(60 op/35 ov) ja lopuistakin suuri osa suorittanut
pedagogisia opintoja
- Palvelussuhde ja työnkuva:
- 75 %:lla on vakinainen työsuhde
- Pääosa jäsenistöstä on vaativuustasoilla 5 (31 %) ja 6 (41,1 %)
- 27,7 % on takuupalkalla
- Tehtävänkuva on opetuspainotteinen: noin
58 %:lla tehtävän opetuskatto oli 392 tuntia.
Näistä 392 tunnin katolla työskentelevistä 42,1 %
opettaa kontaktiopetusmaksimin ja lähes 19 %
jopa yli opetuskaton.
- Yli puolella todellinen vuotuinen työmäärä kuitenkin
ylittää 1600 tuntia. Ylityöt koostuvat sekä
tutkimuksesta että opetuksen valmistelusta.
Lähde: YLL-kysely, 2010
www.yll.fi/files/Yll-kysely_2010.pdf
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 16
|