9/11

  • pääsivu
  • sisällys
  • Yliopistokierroksen Jyväskylän tilaisuuteen osallistuivat muiden muassa lehtori Margareta Pietarinen ja yliopistonopettaja Heidi Vaarala.
     

    Minne menet, yliopisto?

    Henkilöstöjärjestön on aika ajoin hyvä jalkautua kiertämään kenttää ja kuulla yliopistoista, minne niissä ollaan menossa. What’s up? -yliopistokierros starttasi syyskuussa Oulun yliopistosta ja on syksyn aikana käynyt viidessä yliopistossa.

    Kiertueella YLL ja OAJ tekevät tunnetuksi yliopistosektorin edunvalvonnallisia tavoitteitaan. Opettamisen tulee näkyä paremmin palkassa ja urakehityksessä. Lisäksi yliopistoihin halutaan oikeudenmukaisia ja vakaita palvelussuhteita. Kaikkien työtehtävien on mahduttava työehtosopimuksen 1 600 tunnin vuosittaiseen kokonaistyöaikaan, joka nyt ylittyy yli puolella YLL:n jäsenistöstä.

    Paine ylitöihin syntyy, kun yliopistot eivät riittävästi tunnusta opetuksen painoarvoa tutkimuksen rinnalla. Tässä on yliopistoilla kopin paikka — muutamissa yliopistoissa suunta on parempaan, ja opetustehtävät ja niiden merkitys alettu huomata.

    Kiertueen aikana vieraillaan yliopistoissa keskustelemassa ajankohtaisista asioista rehtorin, hallintojohtajan, opetuksesta vastaavan vararehtorin ja muiden yliopiston edustajien kanssa. OAJ:stä on ollut mukana koulutusjohtaja Heljä Misukka ja yliopistoasioista vastaava työmarkkina-asiamies Hanna Tanskanen sekä YLL:n puolelta puheenjohtaja Tuula Hirvonen tai varapuheenjohtaja Jorma Lehtimäki sekä paikallisen lehtoriyhdistyksen puheenjohtaja.

    Tähän mennessä on vierailtu Oulun yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa sekä Sibelius- Akatemiassa. Kierros jatkuu kevätkaudella Itä-Suomen yliopistoon, Vaasaan, Turkuun, Tampereelle sekä Lapin yliopistoon Rovaniemelle. Kevään osalta kierros päättyy Aalto-yliopistolle.

    Johdon tapaamisen lisäksi on järjestetty sekä jäsenistölle että kaikille opetusasioista kiinnostuneille yliopistolaisille avoimia iltailtaisuuksia, joissa on käsitelty ajankohtaisia teemoja yliopistokentältä, kuten esimerkiksi yliopistojen rahoituksen uudistusta tai käynnissä olevia neuvotteluja.

    Resursseja ja hyvinvointia

    Keskustelut yliopistoissa ovat olleet valaisevia ja rakentavia — puolin ja toisin on opittu uutta. Yhteisenä huolena niissä on noussut esille yliopistojen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ja yliopistojen rahoituksen riittävyys hallitusohjelman jälkeen. Opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (kesu) linjauksista olemme halunneet käydä keskustelua ja kuulla yliopistojen suunnitelmista paikata mahdollista rahoitusvajetta ja sitä, kuinka ne kohdistuvat opetushenkilöstöön. Tuntiopetuksen käyttö ja tuntiopettajien asema on myös nostettu esiin.

    Hyvänä uutisena monista yliopistoista on viestitetty sitä, että yliopistojen rahoitus on kuitenkin kohtalaisen vakaalla pohjalla, vaikka rahoitusheikennykset vievät mahdollisuuden kehittää toimintaa uuden yliopistolain pohjalta.

    Niissä yliopistoissa, joissa on opettajankoulutusta, keskusteluissa on esitetty huoli opettajankoulutuksen asemasta yliopistojen sisällä ja strategioissa. Lisäksi on haluttu tietää yliopistojen suhtautumisesta opettajankoulutuspaikkojen lisäystarpeeseen, erityisesti luokanopettajien ja lastentarhaopettajien koulutuksessa. Yhtä mieltä on oltu siitä, että koulutuspaikkojen lisääminen vaatii huomattavia lisäresursseja yliopistojen toimintaan.

    Henkilöstön työhyvinvoinnista ja työssä kuormittumisesta on keskusteltu johdon kanssa YLL:n jäsenkyselyn tulosten pohjalta. Tulokset osoittavat, että opetuspainotteisissa tehtävissä on tiettyjä ikäryhmiä, joissa on lievä tai kohonnut työuupumuksen riski.

    Yliopistojen opettajille uramalli

    YLL ja OAJ ovat keskeisenä asiana nostaneet keskusteluun johdon kanssa opetustyötä tekevän yliopistolaisen mahdollisuudet uralla etenemiseen. Keskusteluissa on mietitty, mitä edellytyksiä on palkkauksen kehittymiselle ja tuotu esille näkemys, että opetustehtävien vaativuuden kehittyminen ja opetuskokemuksen lisääntyminen tulee olla riittävä peruste urakehitykseen.

    Yliopistot ovat vuosikausia hokeneet, että yliopistossa kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat, mikä on hyvä lähtökohta ja YLL:n pitkäaikainen tavoite. Valitettavasti käytännön toiminta ei aina vastaa tätä näkemystä, vaan tehtävät ovat selkeästi jakaantuneet siten, että opetuspainotteisissa tehtävissä opetetaan todella paljon ja tehdään niukasti tai ei lainkaan tutkimusta. Tutkimuspainotteisissa tehtävissä puolestaan opetustehtävät ovat vain murtoosa työajasta.

    Tätä vinoutumaa tulisi yliopistojen aktiivisesti korjata, sillä se on johtanut vääristymiin opetuspainotteisten tehtävien arvioinnissa. Opetuspainotteisten kriteerien lisäksi opettajien odotetaan täyttävän myös tutkimuspainotteisten tehtävien vaatimuksia, vaikka heille ei näihin tehtäviin osoiteta työaikaa. Tehtäviä tulee tarkastella niiden oikean sisällön mukaan: paljon opetusta antavilla henkilöillä tehtävää arvioidaan ainoastaan opetuksellisten ansioiden mukaan.

    Palkkausjärjestelmän puutteet ja opettajien uranäkymien näköalojen puute kärjistyy pahiten kielikeskuksissa, joissa opettajat — yliopistojen näkemyksen mukaan — eivät lähtökohtaisesti tutki. Tästä syntyvien epäkohtien korjaamiseen pyritään opettajien uramallin luomisella.

    teksti Tuula Hirvonen, puheenjohtaja, YLL,
    ja Hanna Tanskanen, työmarkkina-asiamies, OAJ

    YLL

    • Yliopistojen opetusalan liitossa YLL:ssä on jäseniä 1 748 (v. 2011), joista naisia 62 % ja miehiä 38 %
    • Koulutustausta:
      • Tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita on 53 %, joista dosentteja 27 %.
      • 62 %:lla on opettajan pedagoginen kelpoisuus (60 op/35 ov) ja lopuistakin suuri osa suorittanut pedagogisia opintoja
    • Palvelussuhde ja työnkuva:
      • 75 %:lla on vakinainen työsuhde
      • Pääosa jäsenistöstä on vaativuustasoilla 5 (31 %) ja 6 (41,1 %)
      • 27,7 % on takuupalkalla
      • Tehtävänkuva on opetuspainotteinen: noin 58 %:lla tehtävän opetuskatto oli 392 tuntia. Näistä 392 tunnin katolla työskentelevistä 42,1 % opettaa kontaktiopetusmaksimin ja lähes 19 % jopa yli opetuskaton.
      • Yli puolella todellinen vuotuinen työmäärä kuitenkin ylittää 1600 tuntia. Ylityöt koostuvat sekä tutkimuksesta että opetuksen valmistelusta.

    Lähde: YLL-kysely, 2010 www.yll.fi/files/Yll-kysely_2010.pdf

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 16