9/11

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Rahoitusmalli siirtää fokuksen tavoitteista tuloksiin

    Tutkintotavoitteet eivät enää vuodesta 2013 lähtien määrittele yliopistojen rahoitusta. Jatkossa niiden rahoitus määräytyy pitkälti tutkintomäärien ja julkaisujen perusteella.

    Maisteritutkinto on yliopistojen perustutkinto, joten sen painoarvo on suurempi kuin alempien tutkintojen. Mallin koulutusosiossa on mittareita, joilla tähdätään opintojen vauhdittamiseen: 55 opintopistettä suorittaneiden määrä on rahoituskriteeri. Opiskelijapalaute aiotaan ottaa mukaan vuodesta 2015, kun YOPALA-palautejärjestelmä valmistuu. Valmistuneiden laadullinen työllistyminen on mukana prosentin osuudella. Yhden prosentin painoarvo mallissa on kuitenkin aika suuri, 15—20 miljoonaa euroa.

    Tieteellisten seurain valtuuskunta on toteuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella Julkaisufoorumi-hanketta, jonka tavoitteena on luoda laatuluokitus tieteellisen julkaisemisen kanaville. Luokitus valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Sitä ei voida hyödyntää vielä seuraavan rahoituskauden alussa, mutta se aiotaan ottaa käyttöön 2015.

    Kansainvälistyminen huomioidaan mallissa selvästi aiempaa vahvemmin. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen ja opiskelijaliikkuvuuden ohella rahoitusmallissa on kriteerinä ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä. (ks. pääkirjoitus.)

    Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 21.11. rahoitusmallia esittelyt johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi olleensa hieman yllättynyt siitä, että monet tahot halusivat uuteenkin malliin strategiarahaa. Sillä aiotaan ohjata mm. yliopistojen profiloitumista. Rahoitusmalli on verkkopohjaisella lausuntokierroksella viikoilla 47— 50. Valmiiksi se aiotaan saada ensi vuoden alussa.

    Mallia seminaarissa kommentoinut Suomen yliopistot UNIFIn puheenjohtaja, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ei oikein löytänyt siitä moitteen sijaa. Työryhmässä olikin vahva yliopistojohdon edustus.

    — Mallia suurempi huoli on se, mikä on kehys ja kuinka paljon on jaettavaa, Lajunen totesi ja toivoi, että opetusministeri pitää puolensa kehysratkaisuissa.

    SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi piti rahoitusmallin valmistelua hieman paavillisena ja kyseenalaisti valmisteluprosessin demokraattisuutta. 55 opintopisteen suorittaneiden ottamisessa laatukriteeriksi hän näki valtiovarainministeriön vaateet.

    — Toivottavasti tämä ei tee yliopistoista banaanivaltioita eikä johda riman laskuun ja tutkintotehtailuun, hän tähdensi.

    Kirsti Sintonen

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 6