Kansa haluaa panostusta tieteeseen

Vain 9 prosenttia kansalaisista pitää nykyistä tutkimusrahoitustamme riittävänä. Tämä on vahva viesti päättäjille eduskuntavaalien alla. Uusimmassa Tiedebarometrissä kansalaiset antavat selvän tuen sivistysyliopistolle. Yli puolet barometriin vastaajista katsoo, että tiede on liiaksi alistettu markkinoiden ja talouselämän tarpeisiin.

Tiede sekä instituutiona että nimettyinä organisaatioina nauttii suomalaisten suurta luottamusta. Maamme tieteen ja tutkimuksen tasoa pidetään hyvänä. Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2010 - tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tutkimuksen kirjalliseen kyselyyn vastasi 1031 henkilöä.

Tiedettä ja tutkimusta koskevat instituutiot tai organisaatiot nauttivat suomalaisten suurta luottamusta. Tiedeorganisaatioista korkeimmalle kipuavat yliopistot, jotka saavat osakseen lähes yhtä paljon luottamusta kuin puolustusvoimat. Viime mainitun ohi vertailussa menee ainoastaan poliisi. Instituutioiden rankingissa ammattiyhdistys liike sijoittuu keskikastiin, ja luottamus siihen on kasvanut verrattuna edelliseen, vuoden 2007, barometriin. Tiedebarometri 2010 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan neljäs osa.

Veronmaksajilta selvä viesti

Kansalaisilta tiedusteltiin myös sitä, millaisella tolalla erilaiset tieteeseen ja tutkimukseen liittyvät asiat ovat heidän mielestään maassamme tällä hetkellä (ks. kuvio). Vastauksissa tunnustusta annettiin koko tiedeyhteisölle. Maamme tieteen ja tutkimuksen taso nähdään hyväksi: kaksi kolmesta antaa sille hyvän yleisarvosanan ja vain harva (5 %) huonon. Lähes kuusi kymmenestä (57 %) katsoo tieteemme tason hyväksi myös kansainvälisesti vertaillen.

Lähde: Tiedebarometri 2010, Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tutkimuksen on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Tutkimus on Suomen Akatemian verkkosivuilla; www.aka.fi/ kansalaisten_tiedenakemykset ja Tiede yhteiskunnassa > Tulokset ja vaikutukset.

Selvästi eniten kielteisyyttä sisältyy arviointeihin, jotka koskevat tutkimusrahoituksen riittävyyttä. Vain 9 prosenttia pitää sen tasoa riittävänä.

Marraskuun 9. päivänä pidetyssä julkistustilaisuudessa tiedebarometrin laatija tutkija Pentti Kiljunen piti lisärahan tivaamista voimakkaana signaalina, vaikka asiaa oli kysytty veromaksajilta.

Julkistustilaisuudessa tuloksia arvioi myös johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

- Kansalaiset haluavat panostusta tieteeseen ja tutkimukseen. Tämä on selvä viesti poliitikoille näin ennen vaaleja, Lehikoinen kommentoi.

Tutkimusrahoituksen riittämättömyyden toitottamisessa mm. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto ovat siis saaneet yhteisen viestinsä perille. Työsarkaa tässä kuitenkin riittää jatkossakin, koska samaisen barometrin mukaan kansalaiset eivät ihmeemmin halua seurata tutkimuksen rahoitukseen ja korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan liittyviä uutisia.

Yliopistouudistusta ei tunneta

Tiedebarometreihin on liitetty aina myös joitakin kyseisen ajankohdan tiedekeskustelua peilaavia argumentteja. Tällä kertaa ne liittyivät mm. yliopistouudistukseen (ks. kuvio).

Verraten vahva vaste saatiin elinkeinoelämän roolia koskevasta väittämästä. Teesin “tiede on nykyisin liiaksi alistettu markkinoiden ja talouselämän tarpeisiin” katsoo omaa kantaansa vastaavaksi useampi kuin joka toinen (55 %). Vastaavuuden kieltää vain joka kahdeksas (12 %).

- Mikäli kyseessä ei ajatella olevan vain löysä, eri ilmiöihin yleisemminkin liitettävä markkinaja kaupallisuuskritiikki, tulosta voi pitää merkittävänä tiedepoliittisena kannanottona, Kiljunen huomauttaa raportissaan.

Sen sijaan sivistysyliopisto saa kansalaisilta tuen. Argumentti “perinteinen ns. sivistysyliopistoperiaate on vanhanaikainen ja saakin jo kadota” ei vetoa kansaan. Noin joka viides (19 %) yhtyy ja kaksi viidestä (41 %) torjuu.

- Kansalaiset ilmiselvästi uskovat sivistykseen ja sivistysyliopistoon. Elinkeinoelämän rahoitukseen tunnetaan epäuskoa. Ehkä taustalla näkyy kielteisesti värittynyt yliopistouudistuskeskustelu, kommentoi Anita Lehikoinen.

Uusi yliopistolaki on jäänyt merkittävyydestään huolimatta kansalaisille jokseenkin täysin tuntemattomaksi asiaksi. Teesi “vuoden 2010 alussa voimaan astunut uusi yliopistolaki on hyvä ja onnistunut” tuottaa mittavan epätietoisuuden (72 %) ohella tulokseksi tasapelin. Lausuman hyväksyviä (13 %) ja hylkääviä (15 %) löytyy melkein yhtä paljon. Tutkimuksen tekijä piti yllättävänä, että lakiuudistus oli jäänyt varsin hämäräksi myös akateemisille vastaajille. Suhteellisesti kriittisimmän arvion siitä antoivat opiskelijat: 31 % heistä kiistää uudistuksen fantastisuuden, 13 % allekirjoittaa.

Toinen kriittiseksi muotoiltu argumentti “maamme yliopistojen rahoituspohja on rapautumassa uuden yliopistolain myötä” herättää hieman enemmän reagointia. Lausuman allekirjoittajia on enemmän (27 %) kuin sen kiistäviä (9 %).

- Uutiset varainhankinnan vaikeuksista – yliopistojen kerjuulle joutumisesta – on täten pantu merkille uudistuksen positiivisia perusteluja useammin, tai ne on vain koettu uskottavammiksi, tutkija Kiljunen toteaa raportissa.

Toisaalta väite “ns. huippuyliopistojen muodostaminen voimavaroja keskittämällä on hyvä asia” herättää enemmän samanmielisyyttä (41 %) kuin erimielisyyttä (26 %). Tämän kanssa hieman ristiriitaisen tuloksen antaa mittari “maamme yliopistoverkon alueellinen kattavuus on tärkeämpää kuin keskittämisellä tavoiteltu huippututkimus”. Runsaat kaksi viidennestä (44 %) yhtyy ja runsas viidennes (22 %) torjuu.

Kirsti Sintonen