Työsopimukset ja ensi vuoden alussa alkavat palvelussuhteet

Monella yliopistojen palveluksessa olevalla on palvelussuhde katkolla vuoden vaihteessa ja myös uusia henkilöitä aloittaa yliopistojen palveluksessa ensi vuoden alussa. 1.1.2010 aloittavien kanssa tehdään kirjalliset työsopimukset vielä tämän vuoden puolella.

Työnantajan edustajat evät ole halunneet neuvotella uusien henkilöiden työsopimuslomakemallista järjestöjen kanssa. Yliopistojen työsopimuslomakemallit muistuttavat paljon viime Acatiimissa esiteltyä virkasuhteesta työsuhteeseen siirtyvien lomakemallia. Eri yliopistoilla on kuitenkin hieman erilaisia lomakkeita. Vaikuttaa siltä, että uusien henkilöiden kohdallakaan ei ole kysymys aidosta sopimisesta vaan työnantaja on “päättänyt työsopimuksen sisällön työntekijän puolesta”. Järjestöjen tavoitteena on edelleenkin samanlainen lomake eri yliopistoissa.

Jos lausunnolla oleva tekijänoikeuslain muutos menee läpi, monimutkaistuu yliopistoissa työskentelevien opettajien ja tutkijoiden asema, ellei työehtosopimuksella pystytä sopimaan tekijänoikeuksista.

Uusien työsopimukset – huomaa nämä:

1. Työtehtävät. Työtehtävien kohdalle on yleensä valmiiksi painettuna teksti: työntekijä on velvollinen tekemään myös muuta tehtäviinsä liittyvää työnantajan hänelle osoittamaa työtä. Kannattaa kysyä esimieheltä, minkälaisia tehtäviä tämä saattaisi tarkoittaa. Erään yliopiston lomakkeessa teksti on vielä yleisemmin: Työntekijä on velvollinen tekemään myös muuta työnantajan hänelle osoittamaa työtä.
2. Työaika. Työajan kohdalla on joidenkin yliopistojen kohdalla teksti: työntekijä sitoutuu tekemään tarvittaessa lisätyötä. Tällaiseen ei ole pakko suostua. Tämän hyväksymällä antaa suostumuksensa lisätyön tekemiseen aina työnantajan niin halutessa. Kun teksti on valmiiksi lomakkeeseen painettu, lienee ainoa vaihtoehto vetää teksti yli, jos ei suostumustaan lisätyöhön halua antaa. (Lisätyö on säännöllisen työajan ylittävä työ työaikalain määrittelemään päivittäiseen työaikaan saakka ja siitä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka). 1600 kokonaistyöaikaa noudattavilla lisätyö on epämääräinen käsite.
3. Palkan määräytyminen. Jos työtehtävää ei ole arvioitu, on tehtäväkohtaisen palkanosan kohdalla rasti kohdassa alustava vaativuustaso. Tämä pitäisi saada sovittua minimitasoksi, ettei käy niin, että palkkaus myöhemmin arvioinnin jälkeen laskee.
4. Liike ja ammattisalaisuudet. Joidenkin yliopistojen lomakkeessa on käsittämätön teksti: työntekijä suostuu siihen, ettei käytä hyväkseen, eikä ilmaise sivullisille työsuhteen aikana tai sen jälkeen, mitä on saanut tietoonsa työssään tai muutoin työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksista. Tämä ei ole työsopimuslain mukainen teksti. Tekstin voi lukea esimerkiksi niin, että opiskelijoille ja muille tutkijoille ei voi kertoa mitään, mitä on saanut tutkimuksissaan selville.
5. Vuosiloma. Erään yliopiston lomakkeeseen on valmiiksi painettu teksti: vuosiloma on pidettävä ennen työsuhteen päättymistä. Tämäkin on sovittavissa oleva asia, toki työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan työntekijää kuultuaan.
6. Palkanmaksupäivä. Määräaikaiset eivät tässäkään asiassa ole tasavertaisia vakinaisten kanssa: useimpien yliopistojen lomakkeissa todetaan, että vakinaisille maksetaan palkka 15. päivä ja määräaikaisille viimeinen päivä.

ÄLÄ EPÄRÖI OTTAA YHTEYTTÄ LUOTTAMUSMIEHEEN TAI LIITTOSI TOIMISTOON TYÖSOPIMUSTA TEHDESSÄSI!

Rekrytointi ja työsopimus

Yliopistot eivät kaikilta osin ole vielä sisäistäneet työsopimusmaailmaa. Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus. Erään yliopiston ohjeen mukaisesti henkilöstösihteeri ja esimies valmistelevat lomakkeen sisällön ja työntekijältä kysytään vain henkilötiedot. Täytetty työsopimuslomake toimii sitten laitoksen johtajan esityksenä työntekijän työsuhteeseen ottamisesta. Järjestys on väärä. Kyllä rekrytointipäätöksen ja työsuhteen ehtojen täytyy olla selviä työntekijälle ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Entä jos sopimus jää allekirjoittamatta

Jokin työsopimuksen yksityiskohta saattaa jäädä epäselväksi ja työntekijä ei halua allekirjoittaa sopimusta. Myös suullinen sopimus on pätevä työsopimus eikä estä työnteon aloittamista ja palkanmaksua. Työnantajan on tällöin toimitettava työntekijälle työsopimuslain edellyttämät tiedot. Kirjallinen työsopimus on kuitenkin aina molempien osapuolten kannalta hyvä.

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto