vuoden professori Howard T. Jacobs:
Parasta työssä – mitokondriot
Iso-Britannian yliopistojärjestelmän byrokraattisuus
sai Howard Jacobsin muuttamaan
Suomeen vuonna 1996. Nyt turhanpäiväinen
byrokratia uhkaa vallata myös
suomalaiset yliopistot.
Professoriliiton Vuoden Professorina
palkitsema akatemiaprofessori Jacobs pitää
työnsä parhaana puolena mitokondrioita.
- Kaikki, millä on jotakin tekemistä mitokondrioiden
kanssa, kiehtoo minua edelleen
aivan valtavasti, Howy Jacobs iloitsee.
Professoriliiton hallituksen myöntämä Vuoden
Professorin nimitys annetaan vuosittain tieteellisesti
tai taiteellisesti erittäin ansioituneelle professorille.
Tänä vuonna nimitys annettiin Tampereen
yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutin
(IMT) molekyylibiologian professori Howard
Jacobsille. Mikä on Jacobsin menestyksen
salaisuus?
- Se, että olen sinkku! On mahdotonta olla
huippututkija, opettaja ja muilla tavoin tieteellisesti
aktiivinen, jos yrität samaan aikaan kasvattaa
lapsia ja huomioida puolisoasi, Jacobs vastaa vastoin
ennakkoaavistuksia.
- Mutta myös muutto Suomeen, täysin uuteen
ympäristöön, antoi uutta potkua, kun kaikkea piti
ajatella uudella tavalla. Urani lähti silloin nousuun.
Lisäksi Jacobs muistaa englannin kielen edukseen,
onhan äidinkielensä tieteenkin kieli. Hän
kiittää vielä Iso-Britannian yliopistojärjestelmää,
josta voitaisiin Suomessakin ottaa paljossa oppia.
Mutta ei byrokratiassa. Jacobsin houkutti aikoinaan
Suomeen muun muassa suomalaisten yliopistojen
minimaalinen byrokratia, joka Iso-Britanniassa
sijoittui janan toiseen päähän. Mutta
hän on havainnut byrokratian huomattavasti kasvaneen
yliopistouudistuksen myötä lähelle Iso-
Britannian 90-luvun puolivälin tilannetta.
- Kokonaiskustannusmalli on naurettava ja
työaikajärjestelmä yhtä turha. Uudistus pitäisi
olla mahdollisuus päästä eroon kaikesta ylimääräisestä
byrokratiasta, josta säästyvä raha voitaisiin
käyttää tuottavaan toimintaan.
- Muuten pidän yliopistouudistusta askeleena
oikeaan suuntaa, kun se pakottaa yliopistot itsenäistymään.
Se mahdollistaa profiloitumisen ja
omien erityisosaamisten kehittämisen. Se myös
tukee innovointia. Ymmärrän myös taloudellisen
kiristämisen, niin kauan kuin se on väliaikaista.
Haluaisinkin lupauksen, että rahoitus korjataan
tulevaisuudessa.
Jacobs kuitenkin huomauttaa uudistuksen olevan
sen tavoitteisiin nähden aivan aliresursoitu.
Tutkijat haluavat uran ja hyvää palkkaa
Howard Jacobs on aiemmin tässä lehdessä esittänyt,
että tutkijanuran alussa olevia katoaa liikaa
muihin tehtäviin. Jos heille ei kuitenkaan suositella
sinkkuutta, niin mitä Jacobs ehdottaa tehtäväksi,
että tämän päivän nuoret tutkijat olisivat tulevaisuudessa
alallaan tunnustettuja nimiä?
- Ensinnäkin tutkijoille tulisi luoda selkeä urapolku,
joka mahdollistaisi etenemisen jatko-opiskelijasta
aina professoriksi saakka. Vaikka tutkijan
työssä tärkeintä on tutkimuskohde, niin ammattia
ei valita, jos uranäkymät eivät ole rohkaisevia. Ja
urapolku toteutuu vain riittävällä rahoituksella.
Tämän hetkisestä armottomasta kilpailusta liian
harvojen vaihtoehtojen välillä pitäisi päästä
eroon, Jacobs sanoo.
- Palkkataso tulisi nostaa kansainväliselle tasolle.
Esimerkiksi USA:ssa palkat ovat kaksin- tai
kolminkertaiset Suomen tasoon verrattuna.
Jacobs vauhdittaisi tulevia nuoria tutkijoita
menestykseen varmistamalla perustutkintokoulutuksen
laadun arvioittamalla säännöllisesti kaikki koulutusohjelmat ulkopuolisilla arvioijilla, joiden
tehtäviin kuuluisi luennoillekin osallistuminen.
Myös valmistumista tulisi nopeuttaa. Ja sellaiset
opiskelijat täytyisi potkaista ulos yliopistosta, jotka
eivät etene opinnoissaan niin kuin olisi säädetty.
- Tohtoritutkintokin tulisi suorittaa neljässä
vuodessa, joka on mahdollista realistisemmalla sisällöllä.
Lahjakkaita tutkijoita on houkuteltava
Suomeen
Howard Jacobs uskoo Suomen tieteen tulevaisuuteen,
jos edellä mainitut parannukset tehdään. Lisäksi
täytyy panostaa lahjakkaiden tutkijoiden
houkuttelemiseen Suomeen maailman markkinoilta:
kilpailukykyisetkään palkat eivät auta, jos
kukaan ei niistä tiedä. Suomen tulee markkinoida
itseään paremmin.
- Valtava määrä tutkijatohtoreita palaa vuosittain
Yhdysvaltoihin, sillä heitä järjestelmällisesti
houkutellaan sinne takaisin. Kaikki Euroopan
maat voisivat tässä ottaa oppia Yhdysvalloista. Ja
EU kyllä tukee rahallisesti tutkijoita, mutta ei yhtä
hyvin tue lahjakkaampien houkuttelemista unionin
ulkopuolelta jäsenmaiden tiedettä rikastuttamaan,
Jacobs huomauttaa.
Jacobs on itse saanut Euroopan tutkimusneuvosto
ERC:n tutkimusrahoitusta ja hän on Suomen
Akatemian akatemiaprofessori. Akatemiaprofessoreita
on tällä hetkellä 41, joka on Jacobsin
mielestä riittämätön määrä.
- Virkoja tulisi olla paljon enemmän ja henkilöt
niihin varmasti löydetään ehtoja höllentämällä.
Jacobsille tutut ERC ja Suomen Akatemia tarjoavat
rahoitusta myös nuorille tutkijoille.
- Hyvät rahoitustarjoukset houkuttelevat nuoria
lahjakkaita tutkijoita Suomeen.
- Puutteista huolimatta Suomella on jo nyt hyviä
valtteja kansainvälisistä tutkijoista kilpailtaessa
kuten panostus korkeakoulutukseen. Valmiiksi
vetovoimaisena maana pitäisi vain panostaa
enemmän rekrytointiin. Tutkijoille tulisi esimerkiksi
luvata “muuttoapua”: apua asunnon etsinnässä
ja byrokratian hoitamisessa. Perheellisten
tutkijoiden puolisotkin tarvitsevat työtä ja mahdollisille
lapsille täytyy löytää koulut.
Jacobs viihtyy Suomessa
Howard Jacobs ei tullut aikoinaan Suomeen pelkästään
Iso-Britannian yliopistojen byrokratian
tähden. Myös tutkimusrahoituksen saaminen hyvillekin
projekteille oli käynyt yhä vaikeammaksi.
Kun Tampereen yliopiston IMT teki siinä tilanteessa
Jacobsille loistavan tarjouksen, hän ei voinut
siitä kieltäytyä.
- IMT oli juuri perustettu ja sillä oli hyvin vetovoimaiset
periaatteet. Ryhmänjohtajien ja professoreiden
virat olivat viisivuotisia eikä niihin sisältynyt
velvoitetta opettaa perustutkinto-opiskelijoita.
Perusrahoitus oli kunnossa. Minulle luvattiin
täydellinen vapaus toteuttaa tutkimusprojektiani,
Jacobs muistelee.
- Tiesin myös, että jatko-opiskelijoiden taso on
Suomessa hyvin korkea.
Jacobsia viehättää edelleen IMT:n tapa toimia
ja erityisesti tutkimusryhmien itsenäisyys. Koulutuksen
taso on pysynyt korkeana ja lupauksia ei
ole rikottu.
- Lisäksi olen saanut kehittää omaperäisiä
kursseja perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille.
Myös erinomaiset rahoitukset Akatemialta ja
EU:lta ovat auttaneet pitämään Jacobsin Suomessa.
Hänen johtamansa mitokondriotautien ja
ikääntymisen tutkimusyksikkö (FinMIT) valittiin
Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi
vuonna 2002 ja kaksi vuotta sitten toiselle viisivuotiskaudelle.
Jacobsin professuuri vakinaistettiin
neljä vuotta sitten. Niin IMT:llä tehdään vain,
kun kyseessä on poikkeuksellisen tieteellisen pätevyyden
omaava henkilö.
- Minulla on ollut tieteellisessä työssäni paljon
onnea. Ja olen hyvin onnekas, kun minulla on
upeita kollegoja tutkimusryhmässäni ja IMT:ssä.
Jacobsin tutkimusryhmä tutkii mitokondriotautien
syitä. Yksikään edellä mainituista ilon aiheista
ei ohita mitokondrioiden tuottamaa mielihyvää.
- Parasta työssäni ovat mitokondriot. Kaikki,
millä on jotakin tekemistä mitokondrioiden kanssa,
kiehtoo minua edelleen aivan valtavasti.
- Mitokondriot ovat kuin vieraita soluissa. Ne
elävät solujen kanssa vastavuoroisessa yhteistyössä,
mutta toisinaan niiden välille syntyy konflikti.
Mitokondrioiden elämä on kovin mielenkiintoista.
Teksti: Mia Hemming, Kuvat: Jyrki Luukkonen
Howard (Howy) T. Jacobs
• syntynyt 1955, Lontoo
• luonnontieteiden perustutkinto 1977, Cambridgen
yliopisto
• PhD 1981, Glasgow´n yliopisto
• post doctoral fellow 1981-83, Californian Institute
of Technology (Caltech) 1981-83
• tutkijana ja apulaisprofessorina 1994-95,
Glasgow´n yliopisto
• molekyylibiologian professori 1996-, lääketieteellisen
teknologian instituutti (IMT), Tampereen yliopisto
• Jacobsin johtama Mitokondrioiden biogeneesin
ja mitokondriotautien tutkimusyksikkö (FinMIT)
Suomen Akatemian huippuyksikkö vuodesta 2002
• akatemiaprofessori 2006-2011
• julkaisuja maailman arvostetuimmissa julkaisusarjoissa
(Nature, Nature Genetics, Cell)
• Jacobsin tutkimushanke palkittiin 2004 EU:n arvostetuimmalla
tiedepalkinnolla, Descartes-palkinnolla
• EMBO (European Molecular Biology Organization)
Reports -lehden päätoimittaja 2009-
|