9/09

  • pääsivu
  • sisällys
  • Howard T. Jacobs


    Howard Jacobs matkustaa työn perässä paljon ja on vähintään viikoittain yhteydessä tärkeimpiin yhteystyökumppaneihinsa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa sekä usein kollegoihin Japanissa, Italiassa, Australiassa ja monessa muussa maassa. Hänen tutkimusryhmässään on edustettuina yhdeksän eri kansallisuutta ja kun huippuyksikkö otetaan mukaan tarkasteluun, niin kansallisuuksia on vielä enemmän.

     
    vuoden professori Howard T. Jacobs:

    Parasta työssä – mitokondriot

    Iso-Britannian yliopistojärjestelmän byrokraattisuus sai Howard Jacobsin muuttamaan Suomeen vuonna 1996. Nyt turhanpäiväinen byrokratia uhkaa vallata myös suomalaiset yliopistot.

    Professoriliiton Vuoden Professorina palkitsema akatemiaprofessori Jacobs pitää työnsä parhaana puolena mitokondrioita. - Kaikki, millä on jotakin tekemistä mitokondrioiden kanssa, kiehtoo minua edelleen aivan valtavasti, Howy Jacobs iloitsee.

    Professoriliiton hallituksen myöntämä Vuoden Professorin nimitys annetaan vuosittain tieteellisesti tai taiteellisesti erittäin ansioituneelle professorille. Tänä vuonna nimitys annettiin Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) molekyylibiologian professori Howard Jacobsille. Mikä on Jacobsin menestyksen salaisuus?

    - Se, että olen sinkku! On mahdotonta olla huippututkija, opettaja ja muilla tavoin tieteellisesti aktiivinen, jos yrität samaan aikaan kasvattaa lapsia ja huomioida puolisoasi, Jacobs vastaa vastoin ennakkoaavistuksia.

    - Mutta myös muutto Suomeen, täysin uuteen ympäristöön, antoi uutta potkua, kun kaikkea piti ajatella uudella tavalla. Urani lähti silloin nousuun.

    Lisäksi Jacobs muistaa englannin kielen edukseen, onhan äidinkielensä tieteenkin kieli. Hän kiittää vielä Iso-Britannian yliopistojärjestelmää, josta voitaisiin Suomessakin ottaa paljossa oppia. Mutta ei byrokratiassa. Jacobsin houkutti aikoinaan Suomeen muun muassa suomalaisten yliopistojen minimaalinen byrokratia, joka Iso-Britanniassa sijoittui janan toiseen päähän. Mutta hän on havainnut byrokratian huomattavasti kasvaneen yliopistouudistuksen myötä lähelle Iso- Britannian 90-luvun puolivälin tilannetta.

    - Kokonaiskustannusmalli on naurettava ja työaikajärjestelmä yhtä turha. Uudistus pitäisi olla mahdollisuus päästä eroon kaikesta ylimääräisestä byrokratiasta, josta säästyvä raha voitaisiin käyttää tuottavaan toimintaan.

    - Muuten pidän yliopistouudistusta askeleena oikeaan suuntaa, kun se pakottaa yliopistot itsenäistymään. Se mahdollistaa profiloitumisen ja omien erityisosaamisten kehittämisen. Se myös tukee innovointia. Ymmärrän myös taloudellisen kiristämisen, niin kauan kuin se on väliaikaista. Haluaisinkin lupauksen, että rahoitus korjataan tulevaisuudessa.

    Jacobs kuitenkin huomauttaa uudistuksen olevan sen tavoitteisiin nähden aivan aliresursoitu.

    Tutkijat haluavat uran ja hyvää palkkaa

    Howard Jacobs on aiemmin tässä lehdessä esittänyt, että tutkijanuran alussa olevia katoaa liikaa muihin tehtäviin. Jos heille ei kuitenkaan suositella sinkkuutta, niin mitä Jacobs ehdottaa tehtäväksi, että tämän päivän nuoret tutkijat olisivat tulevaisuudessa alallaan tunnustettuja nimiä?

    - Ensinnäkin tutkijoille tulisi luoda selkeä urapolku, joka mahdollistaisi etenemisen jatko-opiskelijasta aina professoriksi saakka. Vaikka tutkijan työssä tärkeintä on tutkimuskohde, niin ammattia ei valita, jos uranäkymät eivät ole rohkaisevia. Ja urapolku toteutuu vain riittävällä rahoituksella. Tämän hetkisestä armottomasta kilpailusta liian harvojen vaihtoehtojen välillä pitäisi päästä eroon, Jacobs sanoo.

    - Palkkataso tulisi nostaa kansainväliselle tasolle. Esimerkiksi USA:ssa palkat ovat kaksin- tai kolminkertaiset Suomen tasoon verrattuna.

    Jacobs vauhdittaisi tulevia nuoria tutkijoita menestykseen varmistamalla perustutkintokoulutuksen laadun arvioittamalla säännöllisesti kaikki koulutusohjelmat ulkopuolisilla arvioijilla, joiden tehtäviin kuuluisi luennoillekin osallistuminen. Myös valmistumista tulisi nopeuttaa. Ja sellaiset opiskelijat täytyisi potkaista ulos yliopistosta, jotka eivät etene opinnoissaan niin kuin olisi säädetty.

    - Tohtoritutkintokin tulisi suorittaa neljässä vuodessa, joka on mahdollista realistisemmalla sisällöllä.

    Lahjakkaita tutkijoita on houkuteltava Suomeen

    Howard Jacobs uskoo Suomen tieteen tulevaisuuteen, jos edellä mainitut parannukset tehdään. Lisäksi täytyy panostaa lahjakkaiden tutkijoiden houkuttelemiseen Suomeen maailman markkinoilta: kilpailukykyisetkään palkat eivät auta, jos kukaan ei niistä tiedä. Suomen tulee markkinoida itseään paremmin.

    - Valtava määrä tutkijatohtoreita palaa vuosittain Yhdysvaltoihin, sillä heitä järjestelmällisesti houkutellaan sinne takaisin. Kaikki Euroopan maat voisivat tässä ottaa oppia Yhdysvalloista. Ja EU kyllä tukee rahallisesti tutkijoita, mutta ei yhtä hyvin tue lahjakkaampien houkuttelemista unionin ulkopuolelta jäsenmaiden tiedettä rikastuttamaan, Jacobs huomauttaa.

    Jacobs on itse saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n tutkimusrahoitusta ja hän on Suomen Akatemian akatemiaprofessori. Akatemiaprofessoreita on tällä hetkellä 41, joka on Jacobsin mielestä riittämätön määrä.

    - Virkoja tulisi olla paljon enemmän ja henkilöt niihin varmasti löydetään ehtoja höllentämällä.

    Jacobsille tutut ERC ja Suomen Akatemia tarjoavat rahoitusta myös nuorille tutkijoille.

    - Hyvät rahoitustarjoukset houkuttelevat nuoria lahjakkaita tutkijoita Suomeen.

    - Puutteista huolimatta Suomella on jo nyt hyviä valtteja kansainvälisistä tutkijoista kilpailtaessa kuten panostus korkeakoulutukseen. Valmiiksi vetovoimaisena maana pitäisi vain panostaa enemmän rekrytointiin. Tutkijoille tulisi esimerkiksi luvata “muuttoapua”: apua asunnon etsinnässä ja byrokratian hoitamisessa. Perheellisten tutkijoiden puolisotkin tarvitsevat työtä ja mahdollisille lapsille täytyy löytää koulut.

    Jacobs viihtyy Suomessa

    Howard Jacobs ei tullut aikoinaan Suomeen pelkästään Iso-Britannian yliopistojen byrokratian tähden. Myös tutkimusrahoituksen saaminen hyvillekin projekteille oli käynyt yhä vaikeammaksi. Kun Tampereen yliopiston IMT teki siinä tilanteessa Jacobsille loistavan tarjouksen, hän ei voinut siitä kieltäytyä.

    - IMT oli juuri perustettu ja sillä oli hyvin vetovoimaiset periaatteet. Ryhmänjohtajien ja professoreiden virat olivat viisivuotisia eikä niihin sisältynyt velvoitetta opettaa perustutkinto-opiskelijoita. Perusrahoitus oli kunnossa. Minulle luvattiin täydellinen vapaus toteuttaa tutkimusprojektiani, Jacobs muistelee.

    - Tiesin myös, että jatko-opiskelijoiden taso on Suomessa hyvin korkea.

    Jacobsia viehättää edelleen IMT:n tapa toimia ja erityisesti tutkimusryhmien itsenäisyys. Koulutuksen taso on pysynyt korkeana ja lupauksia ei ole rikottu.

    - Lisäksi olen saanut kehittää omaperäisiä kursseja perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille.

    Myös erinomaiset rahoitukset Akatemialta ja EU:lta ovat auttaneet pitämään Jacobsin Suomessa. Hänen johtamansa mitokondriotautien ja ikääntymisen tutkimusyksikkö (FinMIT) valittiin Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi vuonna 2002 ja kaksi vuotta sitten toiselle viisivuotiskaudelle. Jacobsin professuuri vakinaistettiin neljä vuotta sitten. Niin IMT:llä tehdään vain, kun kyseessä on poikkeuksellisen tieteellisen pätevyyden omaava henkilö.

    - Minulla on ollut tieteellisessä työssäni paljon onnea. Ja olen hyvin onnekas, kun minulla on upeita kollegoja tutkimusryhmässäni ja IMT:ssä.

    Jacobsin tutkimusryhmä tutkii mitokondriotautien syitä. Yksikään edellä mainituista ilon aiheista ei ohita mitokondrioiden tuottamaa mielihyvää.

    - Parasta työssäni ovat mitokondriot. Kaikki, millä on jotakin tekemistä mitokondrioiden kanssa, kiehtoo minua edelleen aivan valtavasti.

    - Mitokondriot ovat kuin vieraita soluissa. Ne elävät solujen kanssa vastavuoroisessa yhteistyössä, mutta toisinaan niiden välille syntyy konflikti. Mitokondrioiden elämä on kovin mielenkiintoista.

    Teksti: Mia Hemming,
    Kuvat: Jyrki Luukkonen

    Howard (Howy) T. Jacobs

    • syntynyt 1955, Lontoo
    • luonnontieteiden perustutkinto 1977, Cambridgen yliopisto
    • PhD 1981, Glasgow´n yliopisto
    • post doctoral fellow 1981-83, Californian Institute of Technology (Caltech) 1981-83
    • tutkijana ja apulaisprofessorina 1994-95, Glasgow´n yliopisto
    • molekyylibiologian professori 1996-, lääketieteellisen teknologian instituutti (IMT), Tampereen yliopisto
    • Jacobsin johtama Mitokondrioiden biogeneesin ja mitokondriotautien tutkimusyksikkö (FinMIT) Suomen Akatemian huippuyksikkö vuodesta 2002
    • akatemiaprofessori 2006-2011
    • julkaisuja maailman arvostetuimmissa julkaisusarjoissa (Nature, Nature Genetics, Cell)
    • Jacobsin tutkimushanke palkittiin 2004 EU:n arvostetuimmalla tiedepalkinnolla, Descartes-palkinnolla
    • EMBO (European Molecular Biology Organization) Reports -lehden päätoimittaja 2009-