Akatemian virat muuttumassa määrärahoiksi

Akatemiantutkijan ja akatemiaprofessorin virat ollaan muuttamassa määrärahoiksi ja ne siirretään yliopistoille. Opetusministeriö katsoo, että Suomen Akatemian tulee sopeutua sen suurimman asiakaskunnan eli yliopistojen muutoksiin.

Opetusministeriö asetti lokakuussa työryhmän laatimaan ehdotusta Suomen Akatemiaa koskevien säädösten uudistamisesta. Työryhmän työn pitäisi valmistua 15. tammikuuta mennessä. Henkilöstöryhmien edustajia työryhmässä ei ole, mutta kuulemistilaisuus järjestetään ensi vuoden alussa.

Vaikuttaakseen asiaan Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistys SATY ry, Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto järjestivät yhdessä Suomen Akatemian kanssa 2. joulukuuta seminaarin Akatemian rahoitus uudistuvassa yliopistossa. Koolla oli viitisenkymmentä asiasta kiinnostunutta.

Seminaarin alussa akatemiatutkija Sara Heinämaa, akatemiaprofessori Kari Rissanen ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Juha Sihvola puolustivat nykyistä järjestelmää.

-On suuri virhe kiirehtiä asiaa. Akatemian virat tekevät mahdolliseksi uusien kysymysten ja metodien tuomisen tieteentekoon. Jos virat siirretään yliopistoille, ne hukkuvat sinne mereen, Heinämaa korosti.

-Akatemian virat ovat riippumaton väylä uusien tieteellisten tutkimussuuntien kehittymiselle. Virat ovat erittäin haluttuja juuri sen takia, että ne ovat Akatemian omia virkoja, Rissanen totesi.

-Omalla kohdallani Akatemian virat ja rahoitus ovat mahdollistaneet poikkitieteellisyyden ja sukkuloinnin eri alojen välillä. Virkojen itsenäisyys ja arvostus tule säilyttää, Sihvola lisäsi.

Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen muistutti, että Suomen Akatemian asema on osa tutkimusjärjestelmän kokonaisuudistusta, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen jo vuonna 2005.

-Kokonaisuudistuksessa tulee miettiä sitä, miten Akatemia sopeutuu yliopistolaitoksen isoon muutokseen. Akatemian lainsäädäntöä on päivitettävä, koska sen suurin asiakaskunta liikkuu näin paljon.

-Vaikka virkoja ollaan muuttamassa määrärahoiksi, niiden brändi säilyy, toimenkuvan puhtaus säilyy, arvostus säilyy ja kilpailu niistä säilyy, vakuutti Lehikoinen kuulijakunnalle.

Opetusministeriö on käynyt asiasta keskusteluja rehtorien neuvoston kanssa ja yliopistoilla on valmiutta sitoutua tähän. Kaikilla on tavoitteena entistä vahvemmat tutkimusympäristöt.

Akatemiaprofessori Kari Rissanen kysyi Lehikoiselta, säilyvätkö akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tittelit?

-Tästä on lähdetty. Suojatut nimikkeet toimivat laadun turvana. Asiasta on tarkoitus tehdä kolmikantainen sopimus rehtorien neuvoston, Suomen Akatemian ja opetusministeriön välillä.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala ihmetteli, kenen kanssa asiasta sovitaan. Rehtorien neuvosto ei ole sopijaosapuoli.

-Kyseessä ei ole työmarkkinasopimus. Luotamme siihen, että yliopistoissa on uudessa tilanteessa isompi ymmärrys siitä, että henkilöstöpolitiikkaa voi tehdä eri lailla kuin valtion hallinnossa, Lehikoinen vastasi.

Lehikoisen mielestä henkilöstöjärjestöjen lausunnoista yliopistolakiluonnokseen huokui suuri epäluottamus yliopistojen johtoa kohtaan.

-Yliopistoista pitää tulla vetovoimaisia työnantajia, Lehikoinen tähdensi.

Muutoksessa Suomen Akatemia säilyy valtion tilivirastona, vaikka yliopistot erkautuvat valtiosta vuoden 2010 alusta.

Seminaarin loppupuolella paneelissa pohdittiin yliopistojen profiloitumista vs. tutkimuksen vapaus. Profiloitumista pidettiin tärkeänä, mutta katsottiin, että se ei saisi estää tieteen uusiutumista.

Tämän hallituskauden keskeisin tutkimus- ja kehityspanostus eli kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta julkistetaan tammikuun lopussa. Paneelissa johtaja Leena Vestala opetusministeriöstä ihmetteli, että infrastruktuurihankkeissa yliopistojen yhteistyö loisti poissaolollaan.

-Nyt haettiin nimenomaan kansallisia hankkeita. Ei pipettejä vaan isoja laboratorioita, Vestala moitiskeli. Vestala katsoi, että jatkossa infrastruktuurit voisivat olla Akatemian hoteissa.

Kirsti Sintonen