Yliopistouudistuksesta puuttuu tasa-arvonäkökulma

Yliopistolakiluonnos ei ota huomioon mahdollisia sukupuolivaikutuksia eikä sukupuolten välinen tasa-arvo nouse muutenkaan esille koko uudistuksessa. Naistutkijat ihmettelevät asiaa – Suomea on sentään pidetty tasa-arvokehityksen kärkimaina. Koulutusilmaston muutos ei tee muutenkaan hyvää naisten asemalle yliopistoissa.

Helsingin tutkijanaisten seminaarissa 25. marraskuuta tuli esille huoli tasa-arvon kohtalosta “uusissa uljaissa yliopistoissa”. Lausunnossaan yliopistolakiluonnokseen Helsingin tutkijanaiset pitävät yllättävänä sitä, ettei lakiluonnos millään tavalla eikä tasolla ota huomioon mahdollisia sukupuolivaikutuksia, eikä sukupuolten välinen tasaarvo nouse lainkaan esille. He vaativat, että yliopistolakia uudistettaessa tulee arvioida kattavasti lain sukupuolivaikutukset ennen lain tuomista eduskuntakäsittelyyn. Saman toi esille myös tasaarvovaltuutettu lausunnossaan. Tutkijanaiset muistuttavat, että Suomen hallituksen tasa-arvoohjelmassa 2008-2011 sitoudutaan valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulma lainvalmisteluun jo toiminnan alkuvaiheessa.

Tutkijanaiset esittävät myös, että tasa-arvolakia tulisi soveltaa yliopistojen hallintoelinten kokoonpanossa. Virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi pitää heidän mielestään arvioida sukupuolivaikutusten kannalta. Tutkijanaisten näkökulmasta palvelussuhteen muutos tuo mukanaan monenlaisia muutoksia, joita ei toistaiseksi ole kunnolla kartoitettu. He pitävät vaarallisena sitä, että lakiehdotuksen 29 § 2 momentti sisältää vaaran “pysyvästä määräaikaisuudesta” eli malli legitimoisi yliopistojen nykyisen käytännön määräaikaisten palvelussuhteiden ketjuttamisessa.

Yliopistollinen koulutus naistapaistuu

Lapin yliopiston professori Päivi Naskali puhui Helsingin tutkijanaisten seminaarissa aiheesta Uusi yliopistopolitiikka – sukupuoletonta ja tasaarvoista? Hänen mielestään Suomessa on tapahtunut koulutuspolitiikan ilmastonmuutos. Koulutuksellisen tasa-arvo ollaan romuttamassa mm. alueellisesti. Aluevaikuttavuudesta on tullut talousvaikuttavuutta.

-Mikä enää erottaa yliopistot koulutussoftaa tuottavista tehtaista? Yliopistot eivät enää aseta haasteita yhteiskunnalle. Ne kehittelevät innovaatioita ja kyselevät elinkeinoelämältä, mitä siellä tarvitaan.

Naskali katsoi, että yliopistojen tehtävissä on tapahtumassa erilaistumista sukupuolten välillä. Koulumaistuminen ja pedagogisoituminen tekevät sen, että naisille kasautuu heille “sopivampia” tehtäviä, kuten opiskelijoiden hoivaaminen ja asiakaspalvelu.

-Miestapainen tutkimus on osin korvautunut naistapaisella opettajuudella. Työ arkipäiväistyy, naistapaistuu. Naisia ei tällaisesta työstä palkita, koska katsotaan, että se on heille ominaista työtä.

Tieteenalojen väliset hierarkiat myös lisääntyvät. On superyliopiston alat kovat alat, joihin yhdistyy tehokas tempo. Sitten on muunlaisia aloja, joissa naiset ovat enemmistönä. Naskalin mukaan tämä vie naisten välisen kilpailun kovenemiseen, yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden vähenemiseen.

-Minän brändäämisestä on tullut moraalinen velvoite. Boheemit intellektuellit vaihtavat imagonsa vetävään bisneslookiin.

Päivi Naskali piti yliopistolakiluonnosta huonona ja huonosti valmisteluna.

-Se luo mahdollisuuden “pelinpolitiikalle”. Läpinäkyvyys ei lisäänny kuin työntekijöiden kohdalla.

Lisäksi lakiluonnos pitää Naskalin mielestä sisällään monia naisten asemaa huonontavia ehdotuksia. Professorien kutsumenettelyä ollaan helpottamassa. Kaikki tilastot osoittavat, että kutsumenettely suosii miehiä. (Ks. esim. juttu s. 16-18.) Yliopistouudistus vie myös siihen, että tieteellinen asiantuntijuus korvautuu ammattimaisella johtajuudella. Naskali katsoi, että tässä on vaarana luottamuksen menettämisen riski. Sairaalapuolella HUS on tästä jo varoittava esimerkki.

-Toisaalta tasa-arvosta voi myös tulla yliopistoyrityksen imagotekijä ja markkinavaltti. Tasaarvo voidaan nähdä keinoksi tuottavuuden lisäämiseksi.

-Kun puolustetaan naisten asemaa, pitää puolustaa yliopistoa, Naskali kiteytti.

Alma Materille sukupuolenvaihdos

Dosentti Johanna Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta katsoi, että yliopistolla on sukupuoli – Alma Mater -käsite sen jo paljastaa.

-Yliopisto on ollut kuin Muumimamma, joka on tarjonnut sylinsä erilaisille tyypeille. Nyt Alma Mater on sukupuoli-identiteetin kriisissä. Ja yliopistouudistus tekee sille sukupuolenvaihdosleikkauksen, Niemi kuvaili.

Johanna Niemi kritisoi sitä, että yliopistolakiluonnoksessa ei puhuta mitään organisaation vastuista. Hierarkia on yrityksistä, mutta selkeä vastuutaho puuttuu. Ei ole osakkeenomistajia, joille johto olisi vastuussa. Suuri määrä omistajatonta rahaa on vaarallista.

Eniten Niemi oli kuitenkin huolissaan siirtymäajasta ja palvelussuhteen ehtojen pysyvyydestä.

-On hyvin sattumanvaraista, kuka on palvelussuhteessa muutoksen tapahtumahetkellä. Tämä tekee väärinkäytöt mahdollisiksi ja määräykset voidaan laittaa loppumaan tarkoituksella vaikka marraskuun lopussa eikä joulukuun lopussa 2009.

Kirsti Sintonen