ACATIIMI 9/08 tulosta | sulje ikkuna

Professorien virantäytön kestossa huomattavia eroja tiedekuntien välillä

Professorin virantäyttöä on monissa yhteyksissä pidetty esimerkkinä yliopistolaitoksen nykyisen lainsäädännön muutostarpeesta. Yhtenä keskeisimpänä aiheena muutokseen on viitattu rekrytoinnin hitauteen. Turun yliopistossa on kerätty viiden vuoden ajalta tietoja professorin virantäytön kestosta. Prosessin pituus vaihtelee huomattavasti tiedekunnittain, mutta keskimääräinen kesto on 16 kuukautta.

Professorin virantäytön hitauden syiksi mainitaan muun muassa lainsäädäntö, liiallinen yksilön oikeuksien kunnioittaminen huomautus- ja muistutusmahdollisuuksineen ja prosessin monivaiheisuus. Näiden ohella tiedekuntien omaksumat erilaiset kankeat käytänteet, jotka eivät perustu lainsäädäntöön, osaltaan hidastavat prosessia.

Vaikka aiheesta puhutaan paljon, ei tiedossamme ole systemaattisia selvityksiä siitä, mikä viiveen aiheuttaa, vaikka itse kullakin tuntuu olevan esimerkkejä paitsi vikaan menneistä, myös liian kauan kestäneistä rekrytointiprosesseista. Toisaalta on huomattava, että kaikki eivät ylipäätään pidä ongelmana sitä, että tärkeään akateemiseen tehtävään rekrytoimiseen käytetään paljon aikaa.

Tässä jutussa tarkastellaan kaikkia professorinviran täyttöprosesseja Turun yliopistossa kansleri Eero Vuorion ensimmäisen viisivuotisen virkakauden aikana 1.8.2003-31.7.2008. Jutussa keskitytään kahteen näkökulmaan, prosessin eri vaiheiden kestoon ja sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen virantäytöissä.

Miksi viran täyttöprosessi kestää keskimäärin 16 kk?

Tarkasteluaikana kansleri nimitti virkaan yhteensä 103 professoria, joista kutsusta 19 (18 %). Nimitysten jakauma tiedekunnittain on esitetty taulukossa 1.

Vaikka tällainen viiden vuoden materiaalikin on vielä pienempien tiedekuntien osalta suppea, voi sen pohjalta ryhtyä tekemään ainakin joitain johtopäätöksiä virantäyttöprosessin kestosta. Laskettuna virantäyttöselosteen hyväksymisestä nimitykseen kaikkien 103 virantäyttöprosessin keston keskiarvo oli 16,0 kk (2-29 kk); kutsusta täytetyissä prosesseissa kesto oli 6,2 kk (2-15 kk) ja avoimen haun kautta täytetyissä 18,2 kk (7-29 kk). Prosessin kokonaiskesto ja sen jakautuminen eri vaiheisiin on esitetty kuvassa 1.

Eri vaiheiden kestoja tarkasteltaessa on huomioitava, että hakukuulutuksia julkaistaan vuosittain 6-7. Hakuaika on 1 kk, asiantuntijavalinnasta kuulemiseen varataan kohtuullinen aika ja muistutusaika virkaehdotuksesta on 1 kk. Jo nämä vaiheet lisäävät kestoon 3-4 kk. Kutsusta virkoja täytettäessä aikaa lyhentää luonnollisesti sekä hakuettä muistutusajan puuttuminen. Tiedekuntien asiantuntijavalinnoista tehtiin huomautuksia 33 %:ssa hakuja, mikä lisäsi asiantuntijoiden valintavaiheen kestoa keskimäärin kahdella kuukaudella.

Varsinaisen asiantuntijavaiheen kesto on laskettu asiantuntijoiden valintapäivästä viimeisen lausunnon saapumiseen ja siihen kuuluu siis myös hakemusasiakirjojen postituksen aiheuttamat viiveet, jotka joskus ovat merkittäviä. Vaiheen kesto oli keskimäärin 5,6 kk (1-14 kk), mikä vastaa 31 %:a prosessin kokonaiskestosta. Tämän jälkeen tiedekuntaneuvostoilta kului keskimäärin 2,9 kk virkaehdotuksen tekemiseen.

Tätä seuraa kuukauden mittainen muistutusaika. Kanslerille tehtiin muistutus virkaehdotuksen johdosta 22 %:ssa tapauksessa. Viidessä tapauksessa virkaehdotus poistettiin ja asia palautettiin tiedekuntaneuvostoon uuteen käsittelyyn. Tämä lisäsi virantäytön kestoa keskimäärin 6 kk:lla. Kanslerin suorittaman virkaehdotuksen hyväksymisen jälkeen nimitys pyrittiin suorittamaan 1-2 viikon kuluessa. Keskimäärin tähän kuitenkin kului 1,1 kuukautta, sillä tässä vaiheessa joudutaan joskus odottelemaan nimitettävien professoreiden palkka-, resurssi- ja virkavapausneuvotteluiden tuloksia. Ne virkaehdotuksista tehdyt muistutukset, jotka hylättiin, aiheuttivat virantäyttöprosessissa keskimäärin 1,4 kk:n viiveen.

Lääketieteessä ja kasvatustieteessä hitainta

Professorin virantäyttöprosessien pituus vaihtelee yliopistossa tiedekunnittain melkoisesti. Tiedekuntatasolla ei nimitysprosessien määrällä (ks. Taulukko 1) ole vaikutusta kestoon: nopeimmin (keskimäärin 15 kk) avoin virantäyttöprosessi hoituu matemaattis-luonnontieteellisessä ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, hitaimmin (keskimäärin 20 kk:ssa) lääketieteellisessä ja kasvatustieteiden tiedekunnassa. Erot näyttäisivät johtuvan tiedekuntien omaksumista käytänteistä ja tieteenalojen välisistä eroista.

Tasa-arvo toteutuu paremmin avoimessa haussa

Tarkasteltaessa 94:ää avoimen haun kautta täytettävää professorinvirkaa, näyttää naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuvan nimityksissä varsin tarkoin hakijoiden sukupuolten mukaisesti (Taulukko 2). Kaikista hakijoista 26 % ja nimitetyistä professoreista 25 % oli naisia.

Tiettyjä eroja on silti havaittavissa. Tiedekuntakohtaisesti naishakijoiden osuus kaikista hakijoista vaihteli 18-53 %:n välillä. Nimitysten osalta vaihteluväli oli vielä suurempi, 5-58 %. Kaikista avoimista hakuprosesseita 6 % (6 kpl) oli sellaisia, joissa oli vain naishakijoita, ja 25% (23 kpl) sellaisia, joissa oli vain mieshakijoita.

Vaikka tällainen lähtötilanne ansaitsisi jo sinänsä oman pohdiskelunsa, tarkastelemme tässä yhteydessä vain sukupuolten tasa-arvon toteutumista niissä 55 avoimessa haussa, joissa oli hakijoina molempien sukupuolten edustajia. Näissä prosesseissa nimitettiin naishakija 15 tapauksessa (27 %) ja mieshakija 40 tapauksessa (73 %). Samassa yhteydessä voidaan myös tarkastella sukupuolijakaumaa kanslerille tehdyissä virkaehdotuksissa, joissa esitetään paremmuusjärjestyksessä 1-3 päteviksi katsottua hakijaa. Virkaehdotuksiin asetettiin 46 naishakijaa (32 %) ja 96 mieshakijaa (68 %).

Nopeuden hintana tasa-arvon vääristyminen

Viisivuotisjaksolla 2003-2008 täytettiin yliopistossa yhteensä 19 professuuria (17 %) kutsumenettelyllä. Näistä 14 oli määräajaksi, viisi toistaiseksi.

Kutsun kautta nimitettyjen professorien sukupuolijakauman tarkastelu (Taulukko 3) viittasi prosessin suosivan mieshakijoita, sillä vain kolme naista (16 %) sai nimityksen kutsusta.

Näiden tilastojen valossa näyttäisi sukupuolten tasa-arvo toteutuvan professorin virantäytöissä parhaiten avoimen haun kautta, jolloin virkaehdotukseen (”kolmen parhaimman joukkoon”) yltävistä hakijoista 32 % on naisia ja nimitetyistäkin 25 % on naisia. Huonoimmin sukupuolten tasa-arvo näyttää toteutuvan kutsumenettelyssä, jossa naisten osuus on vain 16 %.

Kutsumenettelyn laajentamista on perusteltu mm. sen nopeudella avoimeen hakuun verrattuna. Näin näyttäisi olevan tämänkin selvityksen perusteella. Kutsujen kesto on vain kolmannes avoimen haun kestosta. Näkemyksemme mukaan nopeuden hintana ei kuitenkaan saa olla sukupuolten tasa-arvon vääristyminen miehiä suosivaan suuntaan.

Eero Vuorio, kansleri
Janne Salminen, kanslerinsihteeri,
Turun yliopisto


ACATIIMI 9/08 tulosta | sulje ikkuna