Henkilöstön asema siirtymäaikana vielä valmistelussa
Henkilöstön aseman turvaaminen yliopistomyllerryksessä
nousi avainasemaan Yliopistopäivillä
marraskuun alussa. Opetusministeri
Sari Sarkomaa piti siirtymäajan
säännöksiä keskeisessä asemassa ja lupasi,
että niistä käydään neuvotteluja vielä lainvalmistelun
loppumetreillä. Yliopistoihin
Sarkomaa kaipasi pitkäjänteistä ja kannustavaa
työnantajapolitiikkaa. Rehtoreita
hän on kehottanut ottamaan henkilöstö
mukaan valmisteluprosessiin.
OAJ:n Yliopistopäiville Kirkkonummen Majvikiin
oli 7.-8. marraskuuta kokoontunut noin 90 Yliopistonlehtorien
liiton jäsentä. OAJ:n puheenjohtaja
Erkki Kangasniemi avasi päivät. Hän piti yliopistouudistusta
peruskoulun tuloon verrattavana
muutoksena.
-Henkilöstöä on välttämätöntä kuulla nyt ja
jatkossa, Kangasniemi korosti.
Rahoituksen turvaaminen on avainasemassa.
Kangasniemen mielestä tutkimus on liiaksi korostunut
rahoitusmittareissa. Hän piti korkeimman
opetuksen antamista yliopistojen tärkeimpänä tehtävänä, toki tutkimuksen ohella.
Yliopistolain valmistelussa palvelussuhteen
muodot ja -ehdot sekä henkilöstön vaikutusvalta
yliopistohallinnossa edellyttävät Kangasniemen
mukaan vielä harkintaa. Kaikki henkilöstöjärjestöt
ovat yhtä mieltä siitä, että virkasuhde on yliopistoihin
työsuhdetta sopivampi palvelussuhteen
laji.
-Meille on vakuutettu, että henkilöstön asema
turvataan. Samalla kuulemme huolestuttavia signaaleja
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Tällaiset toimenpiteet luovat kielteistä imagoa yliopistotyönantajasta.
Neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Kangasniemi
piti henkilöstön kannalta erityisen tärkeänä
siirtymävaiheen säännösten kirjaamista
voimaanpanolakiin. Pelkkä aiesopimus ei riitä,
koska tuleva sopijaosapuolikin on vielä hämärän
peitossa.
Yliopistojen työnantajarooliin ryhtiä
Opetusministeri Sari Sarkomaa tuli Majvikiin
suoraan Jokelasta, jossa oli ollut koulusurmatragedian
muistojumalanpalvelus. Puheenvuoronsa
alussa Sarkomaa hehkutti yliopistojen merkitystä yhteiskuntamme sykkivänä sydämenä ja kilpailukyvyn
moottorina.
- Yliopisto on yhtä kuin sen henkilöstö. Koko
uudistus on tarkoitus tehdä tieteen ja opetuksen
lähtökohdista.
Henkilöstön aseman kannalta ministeri piti
siirtymäajan säännösten merkitystä keskeisenä ja
kertoi asiasta käytävän paraikaa neuvotteluja. Sarkomaa
kertoi tapaavansa henkilöstöjärjestöjen
edustajat vielä ennen tärkeää 15. joulukuuta pidettävää
sivistyspoliittisen ministeriryhmän kokousta.
Ministeri myönsi, että työnantaja-asema luo
isoja vaateita yliopistojen johdolle.
-Yliopistojen tulee ryhdistäytyä työnantajaroolissa.
Niistä pitää kehittyä esimerkillisiä työnantajia.
Yliopistoihin kaivataan pitkäjänteistä ja
esimerkillistä työnantajapolitiikkaa.
Sarkomaa kertoi viime aikoina nähneensä
aviomiestään harvemmin kuin yliopistojen rehtoreita.
- Olen aina tavatessamme korostanut rehtoreille,
että ottakaa koko yliopistoyhteisö mukaan
valmisteluun.
Yliopistoreformiin liittyy myös rahoitus- ja tulosohjausmallin
uudistus. Opetusministeri valotti
hieman sen sisältöä: opetuksen laatu sekä opiskelijamäärän
suhde opettajamäärään ovat tulossa
eräiksi mittareiksi. (Ks. rahoitusmallista lisää täältä)
Opetusministerin puheenvuoron jälkeisessä
keskustelussa Matti Grönroos Turun yliopistosta
toivoi, että tutkijanuran rinnalla alettaisiin puhua
myös opettajan urasta, joka etenisi liukuportaitten
tapaan ilman selviä askelmia.
Yleisön joukosta kysyttiin myös ministerin
kantaa kelpoisuusehtoihin ja ulkopuolisten määrään
yliopistojen hallituksissa.
-Olen edelleen avoin ulkopuolisten määrälle.
Tarkoitus on saada mukaan henkilöitä, jotka antavat
sydämensä yliopistolle – katsokaa esimerkiksi
Aalto-korkeakoulusäätiön hallitusta, Sarkomaa
sanoi.
Kelpoisuusehtoja ministeri piti tärkeinä, mutta
niiden asemaa uudessa laissa ei ole vielä ratkaistu.
Lakiluonnoksen mukaan kelpoisuusvaatimuksista
ei enää säädettäisi asetuksen tasolla kuten nykyisin.
Henkilöstöjärjestöt pitävät kelpoisuuksia laadun
takeena ja haluavat säilyttää niiden ehdot
edelleen asetuksessa.
Strategiatyöhön aktiivisesti mukaan
OAJ:n kehittämispäällikkö Olli Luukkainen kertasi
vielä kuulijakunnalle yliopistouudistuksen
pääpiirteet. Uusi yliopistolaki on vain osa reformia,
johon kuuluvat myös rakenteellinen kehittäminen
sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistus.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uusivat
strategiansa vuoden 2010 mennessä. Näiden perusteella
opetusministeriö tekee tarkemman rakenteellisen
kehittämisen toimenpideohjelman.
Uusi järjestelmä ja rakenteet olisivat voimassa
vuonna 2012.
-Olkaa strategiatyössä mukana, Luukkainen
evästi kuulijakuntaa. Yhä suurempi osa yliopistojen
rahoituksesta tulee jatkossa strategisten painopisteiden
perusteella.
Luukkainen kertaisi OAJ:n keskeiset muutosesitykset
yliopistolakiluonnokseen. Lain voimaanpanolaissa
tulee säätää siitä, että voimassa olevia
virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan yleissitovina,
kunnes henkilöstöjärjestöt sopivat virkaja
työehtoneuvotteluissa uudista sopimuksista. Lisäksi
tulisi saada kirjaus siitä, että työnantaja ei
voi tehdä irtisanomisia taloudellisilla tai tuotannollisilla
syillä viiden vuoden aikana.
Luukkainen ennusti, että yliopistojen tuleva
palvelussuhteen muoto ratkeaa vasta eduskunnan
perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.
Työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen
valotti virka- ja työsuhteen eroja. Virkasuhde perustuu
päätökseen, työsopimus sopimukseen, Virkamies
on velvollinen suorittamaan virkaan kuuluvat
tehtävät. Työsopimussuhteessa työntekijän
tehtävät sovitaan joko suullisesti tai kirjallisesti.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työntekijän
kanssa sovittuja tehtäviä, vaan siihen tarvitaan
työntekijän suostumus. Työsuhteesta pääsee
eroon rahalla, virkasuhteesta ei. (Virka- ja työsuhteen
eroja on esitelty Acatiimissa 9/2007.
Yliopistoväkeä varoiteltiin pistämästä kiireessä
nimiään mihinkään työsopimuksiin. Jos yliopistoissa
siirrytään työsuhteisiin, järjestöissä valmistellaan
asiaan ohjeistusta.
Teksti ja kuva: Kirsti Sintonen
|