9/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Yliopistopäivillä oli koolla noin 90 Yliopistonlehtorien liiton jäsentä. Eturivissä YLL:n puheenjohtaja Tuula Hirvonen, OAJ:n kehittämispäällikkö Olli Luukkainen, opetusministeri Sari Sarkomaa ja OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi.

     

    Henkilöstön asema siirtymäaikana vielä valmistelussa

    Henkilöstön aseman turvaaminen yliopistomyllerryksessä nousi avainasemaan Yliopistopäivillä marraskuun alussa. Opetusministeri Sari Sarkomaa piti siirtymäajan säännöksiä keskeisessä asemassa ja lupasi, että niistä käydään neuvotteluja vielä lainvalmistelun loppumetreillä. Yliopistoihin Sarkomaa kaipasi pitkäjänteistä ja kannustavaa työnantajapolitiikkaa. Rehtoreita hän on kehottanut ottamaan henkilöstö mukaan valmisteluprosessiin.

    OAJ:n Yliopistopäiville Kirkkonummen Majvikiin oli 7.-8. marraskuuta kokoontunut noin 90 Yliopistonlehtorien liiton jäsentä. OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi avasi päivät. Hän piti yliopistouudistusta peruskoulun tuloon verrattavana muutoksena.

    -Henkilöstöä on välttämätöntä kuulla nyt ja jatkossa, Kangasniemi korosti.

    Rahoituksen turvaaminen on avainasemassa. Kangasniemen mielestä tutkimus on liiaksi korostunut rahoitusmittareissa. Hän piti korkeimman opetuksen antamista yliopistojen tärkeimpänä tehtävänä, toki tutkimuksen ohella.

    Yliopistolain valmistelussa palvelussuhteen muodot ja -ehdot sekä henkilöstön vaikutusvalta yliopistohallinnossa edellyttävät Kangasniemen mukaan vielä harkintaa. Kaikki henkilöstöjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että virkasuhde on yliopistoihin työsuhdetta sopivampi palvelussuhteen laji.

    -Meille on vakuutettu, että henkilöstön asema turvataan. Samalla kuulemme huolestuttavia signaaleja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Tällaiset toimenpiteet luovat kielteistä imagoa yliopistotyönantajasta.

    Neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Kangasniemi piti henkilöstön kannalta erityisen tärkeänä siirtymävaiheen säännösten kirjaamista voimaanpanolakiin. Pelkkä aiesopimus ei riitä, koska tuleva sopijaosapuolikin on vielä hämärän peitossa.

    Yliopistojen työnantajarooliin ryhtiä

    Opetusministeri Sari Sarkomaa tuli Majvikiin suoraan Jokelasta, jossa oli ollut koulusurmatragedian muistojumalanpalvelus. Puheenvuoronsa alussa Sarkomaa hehkutti yliopistojen merkitystä yhteiskuntamme sykkivänä sydämenä ja kilpailukyvyn moottorina.

    - Yliopisto on yhtä kuin sen henkilöstö. Koko uudistus on tarkoitus tehdä tieteen ja opetuksen lähtökohdista.

    Henkilöstön aseman kannalta ministeri piti siirtymäajan säännösten merkitystä keskeisenä ja kertoi asiasta käytävän paraikaa neuvotteluja. Sarkomaa kertoi tapaavansa henkilöstöjärjestöjen edustajat vielä ennen tärkeää 15. joulukuuta pidettävää sivistyspoliittisen ministeriryhmän kokousta.

    Ministeri myönsi, että työnantaja-asema luo isoja vaateita yliopistojen johdolle.

    -Yliopistojen tulee ryhdistäytyä työnantajaroolissa. Niistä pitää kehittyä esimerkillisiä työnantajia. Yliopistoihin kaivataan pitkäjänteistä ja esimerkillistä työnantajapolitiikkaa.

    Sarkomaa kertoi viime aikoina nähneensä aviomiestään harvemmin kuin yliopistojen rehtoreita.

    - Olen aina tavatessamme korostanut rehtoreille, että ottakaa koko yliopistoyhteisö mukaan valmisteluun.

    Yliopistoreformiin liittyy myös rahoitus- ja tulosohjausmallin uudistus. Opetusministeri valotti hieman sen sisältöä: opetuksen laatu sekä opiskelijamäärän suhde opettajamäärään ovat tulossa eräiksi mittareiksi. (Ks. rahoitusmallista lisää täältä)

    Opetusministerin puheenvuoron jälkeisessä keskustelussa Matti Grönroos Turun yliopistosta toivoi, että tutkijanuran rinnalla alettaisiin puhua myös opettajan urasta, joka etenisi liukuportaitten tapaan ilman selviä askelmia.

    Yleisön joukosta kysyttiin myös ministerin kantaa kelpoisuusehtoihin ja ulkopuolisten määrään yliopistojen hallituksissa.

    -Olen edelleen avoin ulkopuolisten määrälle. Tarkoitus on saada mukaan henkilöitä, jotka antavat sydämensä yliopistolle – katsokaa esimerkiksi Aalto-korkeakoulusäätiön hallitusta, Sarkomaa sanoi.

    Kelpoisuusehtoja ministeri piti tärkeinä, mutta niiden asemaa uudessa laissa ei ole vielä ratkaistu. Lakiluonnoksen mukaan kelpoisuusvaatimuksista ei enää säädettäisi asetuksen tasolla kuten nykyisin. Henkilöstöjärjestöt pitävät kelpoisuuksia laadun takeena ja haluavat säilyttää niiden ehdot edelleen asetuksessa.

    Strategiatyöhön aktiivisesti mukaan

    OAJ:n kehittämispäällikkö Olli Luukkainen kertasi vielä kuulijakunnalle yliopistouudistuksen pääpiirteet. Uusi yliopistolaki on vain osa reformia, johon kuuluvat myös rakenteellinen kehittäminen sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistus.

    Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uusivat strategiansa vuoden 2010 mennessä. Näiden perusteella opetusministeriö tekee tarkemman rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman. Uusi järjestelmä ja rakenteet olisivat voimassa vuonna 2012.

    -Olkaa strategiatyössä mukana, Luukkainen evästi kuulijakuntaa. Yhä suurempi osa yliopistojen rahoituksesta tulee jatkossa strategisten painopisteiden perusteella.

    Luukkainen kertaisi OAJ:n keskeiset muutosesitykset yliopistolakiluonnokseen. Lain voimaanpanolaissa tulee säätää siitä, että voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan yleissitovina, kunnes henkilöstöjärjestöt sopivat virkaja työehtoneuvotteluissa uudista sopimuksista. Lisäksi tulisi saada kirjaus siitä, että työnantaja ei voi tehdä irtisanomisia taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä viiden vuoden aikana.

    Luukkainen ennusti, että yliopistojen tuleva palvelussuhteen muoto ratkeaa vasta eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.

    Työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen valotti virka- ja työsuhteen eroja. Virkasuhde perustuu päätökseen, työsopimus sopimukseen, Virkamies on velvollinen suorittamaan virkaan kuuluvat tehtävät. Työsopimussuhteessa työntekijän tehtävät sovitaan joko suullisesti tai kirjallisesti. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työntekijän kanssa sovittuja tehtäviä, vaan siihen tarvitaan työntekijän suostumus. Työsuhteesta pääsee eroon rahalla, virkasuhteesta ei. (Virka- ja työsuhteen eroja on esitelty Acatiimissa 9/2007.

    Yliopistoväkeä varoiteltiin pistämästä kiireessä nimiään mihinkään työsopimuksiin. Jos yliopistoissa siirrytään työsuhteisiin, järjestöissä valmistellaan asiaan ohjeistusta.

    Teksti ja kuva: Kirsti Sintonen