ACATIIMI 9/08 tulosta | sulje ikkuna

Joulupulla maistuu parhaalta, kun sokeri on sisäänleivottu

Opetusministeriö lähetti hiljattain lausuntokierrokselle luonnoksen korkeakoululaitoksen kansainvälistymisstrategiasta. Se perustuu voimassaolevaan hallitusohjelmaan ja siinä pohditaan laajasti kansainvälisen toiminnan nykytilaa ja sen kehittämistä seuraavien vuosien aikana. Tavoitteiksi on mainittu aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö, suomalaisen yliopiston vetovoiman lisääminen, osaamisemme tunnetuksi tekeminen ja vienti sekä monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen, jossa tunnetaan globaali vastuu.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kansainvälinen yhteistoiminta on elintärkeää Suomen kaltaiselle pienelle maalle ja se on jo useita vuosikymmeniä kuulunut luonnollisena osana tutkijoiden jokapäiväiseen arkeen. Opetusministeriön strategialuonnoksessa kuvataan oikealla tavalla Suomen tieteen tarve kansainväliseen yhteistoimintaan. Kansainvälisyys nähdään siinä kuitenkin melko kapea-alaisesti tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuutena ja sitä vaivaa voimakkaan hallinnollinen lähestymistapa eikä toimenpiteiden resurssointiin ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Tutkijoilla on luonnollisesti oltava mahdollisuus tavata oman alansa edustajia muista maista. Pitempi- ja lyhyempiaikaiset vierailut sekä kansainväliset konferenssit ovat tässä toiminnassa avainasemassa. Tutkijavierailuihin liittyy usein vierailuluentoja. Tavallisesti ne ovat seminaarityyppisiä, oman tutkimustoiminnan esittelyjä, mutta kyseessä voi olla myös usean luennon opintojakso.

Rahoitusta ja sosiaaliturvaa koskevat puutteet tai epäselvyydet vaikeuttavat suomalaisten tutkijoiden hakeutumista ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Parhaiten rahoitusta löytyy jatko-opintojen osittaiseen suorittamiseen ulkomailla. Väitelleiden tutkijoiden ja opettajien vierailujen rahoittaminen on vaikeampaa. Myös eläketurvan karttuminen Suomen ulkopuolella voi poiketa huomattavasti meidän järjestelmästämme ja usein huonompaan suuntaan. Tällä on luonnollisesti vaikutus halukkuuteen lähteä pitkäaikaiseen työskentelyyn ulkomaille. Liikkuvuutta vähentää myös epävarmuus siitä, miten käy palattaessa takaisin Suomeen. Läheskään kaikilla ei ole taustavirkaa tai -tehtävää, johon palata takaisin.

Suomeen houkutellaan ulkomaalaisia huippututkijoita mm. FiDiPro-ohjelman avulla, jota on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa. Ohjelmalla on paljon positiivisia vaikutuksia, mutta on syytä muistaa, että Suomessa on monella tieteen aloilla eri yliopistoissa toimivia tutkimusryhmiä, jotka edustavat aloillaan kansainvälistä huippua. Heille pitää pystyä tarjoamaan yhtä houkuttelevat työolosuhteet kuin Suomeen kutsutuille ulkomaalaisille. Tällä hetkellä ulkomailla uransa luoneet tutkijat saavat parempaa palkkaa kuin heidän vastaavissa tehtävissä yhtä menestyneet suomalaiset kollegansa.

Menestyksekäs ja tuloksellinen kansainvälinen tutkimusyhteistyö ei voi pelkästään tarkoittaa liikkuvuutta. Valtaosa kansainvälisestä työstä tehdään oman työpöydän ääressä hyödyntäen esim. sähköistä kommunikointia. Parhaimmillaan kansainvälinen toiminta perustuu henkilökohtaisiin yhteyksiin ja tutkimusryhmien väliseen pitkäaikaiseen, toimivaan yhteistyöhön ja se on siten osa ryhmien ydintoimintaa. Pelkästään yliopistojen välisiin hallinnollisiin vaihto-ohjelmiin perustuva toiminta voi olla yksiköissä tehtävästä tutkimusja opetustoiminnasta riippumatonta ja siten jopa haitata niiden toimintoja. Toimiva kansainvälisyys on kuin kunnolla leivottu joulupulla, jossa sokeri on lisätty yhtenä ainesosana jo leivontavaiheessa. Tulos ei ole yhtä hyvä, jos sokeri sirotellaan pullan päälle vasta jälkeenpäin juuri ennen syöntiä.

Vuosi 02 euy (ennen uutta yliopistoa) on päättymäisillään. Haluan toivottaa kaikille Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.


Risto Laitinen
Puheenjohtaja
Professoriliitto


ACATIIMI 9/08 tulosta | sulje ikkuna