9/07

  • pääsivu
  • sisällys
  • Kuopion yliopiston hallintojohtaja Päivi Nerg on jäsenenä yliopistolain ohjausryhmässä. Hän puhui Yliopistopäivillä mm. yliopistojen uudesta työnantaroolista.

    Yliopistot perustavat yhteisen toimiston

    Yliopistouudistus ja opetuksen arvostus olivat ohjelman ja keskustelujen kärjessä OAJ:n Yliopistopäivillä. Päivien (9.-10.11.) esiintyjiin tuli muutos samalla viikolla tapahtuneet Jokela-tragedian vuoksi. Opetusministeriön ylijohtaja Sakari Karjalainen ei päässyt Kirkkonummelle kertomaan yliopistouudistuksen tilanteesta. Asiaa paikkasi seminaarin loppuosan puheenvuorossaan Kuopion yliopiston hallintojohtaja Päivi Nerg, joka on jäsenenä yliopistolakia valmistelevassa ohjausryhmässä.

    Yliopistot miettivät keskuudessaan tulevaan työnantajarooliaan. Ne perustavat yhteisen keskustelufoorumin ja toimiston.

    - Vielä on hieman avoinna, miten neuvotteluoikeus hoidetaan, onko tuleva työnantajaorgaani EK vai Valtion työmarkkinalaitos. Voi olla että jatkamme työmarkkinalaitoksen kanssa, mutta keskustelut mallista ovat menossa, Nerg kertoi.

    Ohjausryhmässä on keskustelu yliopistojen perusrahoituksen säilymisestä ja kehittämisestä. Nergin mukaan yliopistolakiesitykseen ollaan kirjaamassa kehittämislain voimavarapykälän tapainen säädös, joka takaisi mm. palkankorotusten budjetoinnin. Nykyisen kehittämislain voimassaolo lakkaa tämän vuoden lopussa.

    Uuden yliopistolain myötä rehtorin ja hallintoelinten roolit ja valintatavat muuttuvat. Syksyllä 2009 kaikissa yliopistoissa valitaan uudet hallintoelimet ja uudet rehtorit. Kolmikannan säilyminen yliopiston hallituksessa/johtokunnassa on vielä avoinna, mutta akateemisessa konsistorissa/senaatissa se Nergin mukaan säilyy.

    Jääkö opetus laadun jalkoihin?

    Tampereen yliopiston opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikön päällikkö Markku Ihonen pohdiskeli puheenvuorossaan Jääkö opetus laadun jalkoihin.

    Ihosen mielestä nyky-yliopistoissa ollaan projektisairauden kourissa ja rakenteellisessa kehittämisessä esiintyy samaa oireyhtymää.

    - Systeemi on rakentunut sellaiseksi, että se pistää yliopistot juoksemaan pienen irtorahan perässä.

    Normiohjauksesta on siirrytty muistio-ohjaukseen ja niiden tekstiä pidetään jumalan sanasta seuraavana.

    Ihosen esitteli havainnollisilla powerpointeillaan, kuinka yliopistoihin kohdistuu kymmeniä erilaisia odotuksia. Kaikkiin haasteisiin on mahdotonta vastata ja odotusviidakosta pitäisi valita ne, joita lähdetään noudattamaan.

    Yliopistoissa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen ristiriita: kun teen toista, riistän toista. Opetuksen arvostuksessa samoin kuin naisten uralla etenemisessä on havaittavissa lasikattoilmiö: jos henkilö tavoittelee professorin virkaa ja jos hänellä on opetuksen kehittämiseen liittyviä projekteja, häntä pidetään epäilyttävänä. Ihonen muistutti, että maailman huippuyliopistot panostavat opetukseen ja sen kehittämiseen. Niissä opiskelijat integroidaan laitos- ja tiedeyhteisöön.

    - Opiskelijat puhuvat nykyään, että he käyvät koulussa ja tunneilla. Yliopistoissa opetetaan paljon, mutta opitaan pinnallisesti. Opettajakeskeisyydestä pitäisi siirtyä oppimiskeskeisyyteen.

    Kehittämispäällikkö Ihosen mielestä lisääntynyt laatupuhe yliopistoissa on merkki luottamuksen puutteesta. Hänen mielestään yliopistoissa pitäisi nyt katsoa peiliin:

    - Yliopistoissa on paras argumentaation taso, miksei sitä käytetä. Humboldtilaisuuteen ei kuitenkaan ole enää paluuta, hän muistutti.

    Kirsti Sintonen