Fysiikan laitoksella yksi luentosali on muutettu avoimeksi tilaksi, oppimisympäristöksi, jossa voi laskea pienissä ryhmissä laskuharjoituksia tai lukea tentteihin. Lehtori Juha Merikoski on fysiikan laitoksen opetuksen keskeisiä uudistajia.

Lentävä lähtö fyysikoksi

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella opiskeluun on tullut yhdessä tekemisen meininki. Juha Merikoski on toiminut seitsemättä vuotta käytössä olevan Lentävän lähtö -opintojakson priimus moottorina. Kantavana ajatuksena on tutustuttaa opiskelijat heti fyysikon työhön ja ottaa heidät opintojen alusta lähtien tiedeyhteisön jäseniksi. Merikoski tuntee kansanvalistajan roolin omakseen ja soveltaa sitä yliopistoopetuksen lisäksi Skepsis ry:n aktiivina.

Dosentti, lehtori Juha Merikoski sai Yliopistopäivillä 9. marraskuuta Yliopistonlehtorien liiton opetuksen kehittämisstipendin ansioistaan fysiikan opettajana ja uudistajana. Merikoskea voidaan pitää Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella vuoden 2001 syksystä käytössä olevan Lentävä lähtö -opintojakson priimus moottorina. Pitkälti juuri Lentävän lähdön ansiosta Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos oli kauden 2004-2006 opetusministeriön palkitsema yliopistokoulutuksen laatuyksikkö.

Laitos ei ole enää luentosalieteinen

Matemaattis-luonnontieteellisellä alalla kärsitään suurista opintojen keskeyttämisprosenteista. Merikoski luonnehtii osaa keskeyttämisistä hallituiksi ja osaa tarpeettomiksi. Hallitut ovat niitä, joissa opiskelija tietää jo opintopaikan saatuaan käyttävänsä sitä ponnahduslautana esimerkiksi lääketieteeseen tai tekniikkaan. Tarpeettomat keskeyttämiset johtuvat opiskeluinnon vähittäisestä hiipumisesta ja tutkinto jää suorittamatta. Erityisesti näitä opiskelijoita varten ideoitiin Lentävä lähtö, joka on sitten vaikuttanutpositiivisesti muuhunkin opiskelun laatuun. Valmistumisajat ovat lyhentyneet ja valmistuneet työllistyvät hyvin.

- Fysiikan opiskelu on perinteisesti alkanut hyvin kaukaa siitä, mitä fyysikon työ käytännössä on. Vuorovaikutteisuus on opintojen alkuvuosina ollut vähäistä ja laitos on ollut lähinnä luentosalieteinen, kuvailee Merikoski perinteistä mallia.

Lentävän lähdön keskeinen tavoite on helpottaa opiskelijoiden valintoja antamalla heille heti selkeä kuva fysiikan alan tarjoamista haasteista ja ammatillisista mahdollisuuksista.

Lentävä lähtö koostuu aloituspäivästä, kuudesta teemapäivästä ja loppukoepäivästä. Teemapäivien pienryhmätehtävät, joita ratkotaan tutoreiden ohjauksessa, liittyvät moderniin fysiikkaan ja alan uusimpiin sovellutuksiin. Kunkin päivän päättää alan tutkimuksen ja sovellusten esittely, jossa laitoksen professorit, tutkijat, opiskelijat, vasta valmistuneet ja työelämässä olevat fyysikot kertovat opiskelusta, tekemästään tutkimuksesta ja fyysikon työstä käytännössä. Osan esityksistä ovat pitäneet englanniksi laitoksella vierailevat ulkomaiset tutkijat, mitä opiskelijat ovat kurssipalautteessa erityisesti kiitelleet. Kurssi päättyy loppukokeeseen ja laitoksen tarjoamaan kurssi- illalliseen.

Tänä syksynä alkoi seitsemäs vuosi Lentävän lähdön toteuttamisessa ja siitä on tullut laitoksen tavaramerkki. Hyväksi havaitusta systeemistä on käyty ottamassa esimerkkiä ja sitä on alettu soveltaa myös Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella ja biotieteissä.

Yhdessä tekemisen meininki

Lentävä lähtö on vaikuttanut lähes kaikkeen muuhunkin opiskelukulttuuriin. Fysiikan laitoksella yksi luentosali muutettiin avoimeksi tilaksi, oppimisympäristöksi, jossa voi laskea pienissä ryhmissä laskuharjoituksia tai lukea tentteihin. Spontaanisti muodostuneita pienryhmiä työskentelee laitoksella pitkin päivää – jopa perjantaina iltapäivisin.

Kurssien opettajat ja assistentit on ohjattu edistämään pienryhmätyöskentelyä sekä olemaan epämuodollisesti tavoitettavissa opiskelijatilan nurkilla. Opettajien ovet ovat avoinna niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisesti.

- Opiskeluun on tullut yhdessä tekemisen meininki. Samalla opiskelijat ovat harjaantuneet työelämässä tarvittavissa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa, Merikoski kertoo.

Laitoksella noudatetaan myös yliopiston perimmäistä ideaa: kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat. Lentävän lähdönkin teemapäivissä hyödynnetään laitoksen huippuyksikön sekä laitoksella toimivien tutkijakoulujen tutkijavoimia.

Miten koko henkilöstö on sitten saatu puhaltamaan yhteen hiileen?

- Lentävän lähdön alkuvaiheessa oli jonkin verran muutosvastarintaa “eihän näin ole ennenkään tehty”, mutta kuitenkin riittävän iso osa porukasta lähti heti mukaan. Hyvien tulosten myötä epäilevät tuomaatkin on saatu mukaan.

Juha Merikoski kiittelee laitoksen johdon sitoutumista opetuksen kehittämiseen. Laitoksen johtajat professorit Matti Leino (nyt vararehtori) sekä Jukka Maalampi ovat olleet ymmärtäväisiä.

Yksi haasteista on ylläpitää henkilökunnan sitoutumista työskentelyyn kandidaattivaiheessa olevien opiskelijoiden kanssa. Opetuksesta keskustellaan laitoksella paljon ja pari kertaa vuodessa laitos kootaan Opiskelun ja opetuksen aamupäivä -keskustelutilaisuuksiin, joissa myös kerätään palautetta ja kehitysideoita sekä opettajilta että opiskelijoilta.

Tutkimusta extreme-lajina

Juha Merikoski opettaa itse Lentävän lähdön statistiseen fysiikkaan ja fysiikan oppimiseen liittyviä osioita. Hän toimii laitoksen pedagogisena johtajana – termi, jota hän pitää kammottavana. Jyväskylän yliopiston laitoksilla on ollut viitisen vuotta tällaiset vastuuhenkilöt ja kokoustamista ainakin on riittänyt.

Omasta työajastaan opetukseen Merikoskella menee yli kaksi kolmasosaa. Opetustehtävissä hän on työskennellyt kymmenisen vuotta, vuodesta 2002 vakinaisessa lehtorin virassa.

Yliopisto-opetuksen luonne on näinä vuosina kovasti muuttunut. Nyt tärkeällä sijalla on yhteistyö erilaisten sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Opiskelija-aines on aiempaa heterogeenisempaa ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tekeminen vie työaikaa. Viime vuosina on alettu panostaa entistä enemmän myös opiskelijarekrytointiin.

- Yhä tärkeämpää on tavoittaa ne, joille fysiikka on “oikea juttu”. Käymme paljon lukioissa ja yritämme antaa alasta mahdollisimman realistisen kuvan.

Merikoski arvostaa opetusta, mutta toivoo, että tutkimukseen jäisi enemmän aikaa ja ennen kaikkea voimia.

- Akateeminen opetus menee aika kuolleeksi ilman kontaktipintaa tutkimukseen. Mutta extreme-urheilulta se tuntuu, kun sitä yötunneilla tekee.

Opetuksen kehittämisstipendin 1500 eurolla Merikoski aikoo paikata iltatöihin mennyttä aikaa ja investoida sen yhteiseen matkaan kahden yläasteikäisen lapsensa kanssa.

Kansanvalistusta huuhaata vastaan

Merikoski väitteli vuonna 1994 ja vietti väitöksen jälkeen kaksi vuotta post docina Brownin yliopistossa Yhdysvalloissa. Tämä aika avasi silmiä monessa mielessä niin kuin käy monelle Rapakon takana olleelle. Siellä kiinnitettiin meidän yliopistojamme enemmän huomiota opetuksen ja oppimisen laatuun, ja opiskelijatkin olivat aktiivisemmin opettajien kimpussa hakien vastinetta korkeille lukukausimaksuille.

Yhdysvalloissa silmät avautuivat huomaamaan myös valtaisan eron huippuyliopiston ilmapiirin ja kansan valtaenemmistön tietämyksen tason välillä. Eroa tutkitun tiedon ja huuhaan välillä ei nähdä ja monilla alueilla kreationismi kukoistaa.

Merikoskessa on aitoa kansanvalistajan vikaa. Tätä hän hyödyntää yliopisto-opettajana sekä toimimalla aktiivisesti Skepsis ry:ssä. Hän on mukana sen tieteellisessä neuvottelukunnassa sekä Skepsis-lehden toimitusneuvostossa. Skepsis on jakanut vuodesta 1989 lähtien Huuhaa-palkintoja. Kyseenalaista mainetta ja kunniaa ovat saaneet muun muassa rajatietoa ja tutkittua tietoja sekoittavat tv-ohjelmat ja lehtijutut.

- Melko kritiikitöntä on monesti se, mitä arvostetuissakin tiedotusvälineissä esitetään. Vaaditaan hyvää medialukutaitoa erottamaan oikea tieto näennäistiedosta, Merikoski toteaa.

Skepsis myös lupaa maksaa 10 000 euroa puhtaana käteen sille, joka tuottaa valvotuissa olosuhteissa paranormaalin ilmiön. Taikuri Iiro Seppänen on lupautunut maksamaan omasta pussistaan neljänneksen kyseisestä summasta. Muutaman kerran Merikoskikin on ollut valvomassa tällaista koetilannetta. Kertaakaan summaa ei ole jouduttu vielä pulittamaan. Joulukuun 5. päivänä Skepsis juhlisti 20-vuotista taivaltaan.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Matti Salmi

Juha Merikoski