ACATIIMI 9/07 tulosta | sulje ikkuna

Tasa-arvorata auttaa puhumaan tasa-arvosta

Tasa-arvoradan loppuseminaarissa Potential Consulting Oy:n tasa-arvokonsultti Heikki Yli-Purosen resepti nyrkin lyömisestä pöytään tasa-arvon saamiseksi ei vakuuttanut. Puheenvuoron päätteeksi selvisi kuitenkin, että kyseessä oli fiktiivinen tasa-arvokonsultti, ja esitys oli osa forumteatteria. Loppuseminaarissa 23. lokakuuta käsiteltiin uran ja perhe-elämän yhdistämistä sekä naisjohtajuutta.

Tasa-arvorata on Lapin yliopiston hallinnoima hanke, jossa yhteistyökumppanina on mm. Tampereen yliopisto. Hanketta rahoittaa työministeriö. Projektipäällikkö Irmeli Heikkilän mukaan Tasa-arvoradan tavoitteena on tunnistaa työpaikkojen sukupuolisokeita pisteitä sekä vahvistaa naisten strategista johtamisosaamista. Tasa-arvosta on vaikea lähteä puhumaan työyhteisöissä, sillä aihe herättää tunteita, jopa ärsytystä. Niinpä hankkeessa valittiinkin kokemuksellinen tapa lähteä käsittelemään työyhteisöjen tasa-arvoa.

YXPISTE-menetelmä on käytännön työkalu tasaarvosuunnitteluun. Siinä yhdistyy tutkimus ja osallistava teatteri. Osallistujat pääsevät vaikuttamaan forumteatterin sisältöön vastaamalla ennen seminaaria tehtyyn tasa-arvokyselyyn. Tarkoituksena on tehdä tasa-arvosuunnittelusta käytännönläheistä ja osoittaa ero työorganisaation odotusten ja todellisuuden välillä. Menetelmän avulla halutaan myös saada näkyviin vähemmistön mielipiteet. Menetelmä ei perustu keskiarvoihin, vaan ajatukseen siitä, että työyhteisö ei ole tasa-arvoinen, mikäli joku sen sisällä tuntee tulevansa kohdelluksi epätasa-arvoisesti. Tutkimuksen avulla taustoitetaan työpaikan tilannetta. Työyhteisön ongelmat tehdään eläväksi teatterin kautta käsittelemällä asioita fiktiivisten hahmojen avulla. Esityksen jälkeen keskustellaan näytelmän herättämistä ajatuksista ja kokeillaan vaihtoehtoisia käyttäytymismalleja erilaisissa työyhteisön ongelmatilanteissa.

Tasa-arvoradan loppuseminaarissa eteemme näyttäytyi tasa-arvokoulutusta järjestävä työyhteisö, jonka sisällä omat opit eivät olleet käytössä. Kiltti Maisa joutui helposti esimiehensä Heikin jyräämäksi. Näytelmän pohjalta kyseltiin naisten välisen solidaarisuuden perään sekä ihmeteltiin naisjohtajien vähyyttä. “Osuttiinko lasikattoon vai veikö perheen pyörittäminen mehut?” Hieman stereotyyppisenkin esityksen jälkeen todettiin, että “parisuhdetyyppinen” asioiden selvittely ei kuulu työpaikalle, vaan työyhteisöissä tulisi pitäytyä työelämän rooleissa.

Perhebonusta vai lapsisakkoa?

Kansanedustaja Päivä Lipponen käsitteli omassa puheenvuorossaan naista uran ja perheen ristipaineessa. Hän totesi, että tutkimusten mukaan miehistä 70 % ja naisista vain 40 % on sitä mieltä, että tasaarvo toteutuu työpaikalla. Lipponen on kirjassaan Akat aidan tekee, miehet käyvät mittaamassa haastatellut johtotehtävissä työskenteleviä naisia. Haastatteluissa tuli esille, että menestyvät naiset ovat tarvinneet ahkeruutta, ammattitaitoa ja onnekkuutta edetäkseen urallaan. Perhe vaikuttaa uraan miehillä ja naisilla vastakkaisilla tavoilla: miehet saavat “perhebonusta” kun taas naiset saavat “lapsisakkoa”. Lapsisakolla Lipponen viittasi siihen, että lasten myötä naisen uralla eteneminen vaikeutuu ja palkkakehitys hiipuu. Joidenkin laskelmien mukaan lapsisakko on 7 % jokaiselta lapselta.

Lopuksi Lipponen totesi, että suomalaisessa tasaarvokeskustelussa miehet ovat olleet hiljaa. Nyt näyttäisi kuitenkin olevan liikettä siihen suuntaan, että miehetkin alkavat nähdä tasa-arvon yhteiseksi asiaksi. Ainakin seminaarin osallistujien mielestä tasa-arvo hyödyttää sekä miehiä että naisia.

Raija Pyykkö asiamies, Professoriliitto

Naiset ja miehet Professoriliiton palkkaselvityksen mukaan:

• nais- ja miesprofessorien palkkaero on 3,2 % miesprofessorien hyväksi
• miehistä 26 % ja naisista 38 % on määräaikaisessa virkasuhteessa
• määräaikaisten professorien palkka on noin 10 % pienempi kuin vakinaisilla professoreilla
• miesprofessoreilla on naisprofessoreita enemmän esimiestehtäviä
• naisprofessorien VAATI-tason keskiarvo on miesprofessoreita hieman pienempi
• HENKI-arvion keskiarvo on naisilla korkeampi kuin miehillä
• takuuosaisten määrä on naisprofessoreilla pienempi kuin miesprofessoreilla
• UPJ on tasoittanut miesprofessorien ja naisprofessorien palkkaeroa (Tiedot ovat helmikuulta 2007)

 


ACATIIMI 9/07 tulosta | sulje ikkuna