Teologian tohtori Panu Pihkala on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen kirjan ympäristöahdistuksesta ja sen kohtaamisesta.

Mitä yliopistolainen voi tehdä ilmastoahdistukselle?

Valtiot eivät vielä kykene ottamaan ilmastonmuutosta riittävällä vakavuudella. Mutta yksilöt ja johtavat sivistyslaitokset — yliopistot — voivat sen tehdä.

Teologian tohtori Panu Pihkala työskentelee monitieteellisen ympäristötutkimuksen parissa Helsingin yliopistossa. Hän on mukana käytännön ympäristötyössä ja kirjoittanut paljon ympäristökasvatuksesta.

Pihkala on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen kirjan ympäristöahdistuksesta ja sen kohtaamisesta. Päin helvettiä? — ympäristöahdistus ja toivo -kirja rohkaisee antamaan maailmamme synkässä tilanteessa toivolle mahdollisuuden myös konkreettisin teoin.

Tärkeimmät keinot, joilla yksilö voi vaikuttaa ilmastonmuutosta hillitsevästi, ovat lentomatkailun vähentäminen tai lopettaminen, kasvissyöjäksi siirtyminen sekä poliittinen vaikuttaminen.

— Olen tehnyt periaatepäätöksen, etten koskaan lennä kotimaassa. Vapaa-ajalla perheemme kanssa emme tee muita lentomatkoja kuin noin kerran kahdessa vuodessa ystäviä tapaamaan Unkariin. Maksamme kompensaatiomaksun tuottamastamme hiilijalanjäljestä. En halua erityisesti kehuskella henkilökohtaisilla valinnoilla, mutta olemme puolisoni kanssa pyrkineet vähentämään ympäristöjalanjälkeä ja kasvattamaan ympäristökädenjälkeä (eli positiivista vaikuttamista) eri tavoin. Syömme kasviksia ja kalaa, Pihkala kertoo.

Hän harkitsee tarkoin myös konferenssimatkojaan, joita kansainvälisen yliopiston tutkijatohtorille kertyisi enemmänkin.

Vaihtoehtona videoluento

— Työhöni todellakin kuuluu konferenssimatkoja, eikä nykyteknologia vielä mahdollista, että konferenssit voisi kokonaan jättää pois, Pihkala toteaa.

— Konferensseissa tapahtuvia henkilökohtaisia tapaamisia ei voi täysin korvata. Mutta vaikka pidän enemmän elävästä vuorovaikutuksesta, haluan ilmastosyistä tehdä osan luennoistani videoluentoina.

—Bisnespuolellahan videoluennot ovat olleet kauemmin käytössä. Nykyteknologia kehittyy kaiken aikaa. Nykyisin myös vuorovaikutteisuus onnistuu, jos joku kuljettaa mikrofonia.

Pihkala kiittää Helsingin yliopiston digitukipalveluiden koulutuksia ja muutakin tukea videoluennon tekemisessä.

— Maailman kestävyysongelmat ovat hyvin vakavia. Uhkakuvat ovat todellisia. En ole törmännyt eettisen konferenssin matkustamissäännöksiin. Toivoisin keskustelua, sääntöjä ja linjauksia. Yhteiskunnallista ja yliopistollista ohjausta kestävämpiin toimintatapoihin, Pihkala sanoo.

— En itse koe lamauttavaa ympäristöahdistusta, mutta koen merkittävää surua, pelkoa, huolta ja suuttumusta ympäristömme tilan johdosta. Uhkakuvista huolimatta haluan välttää linkolalaista pakonomaista toivottomuutta.

— On myös monia toivon merkkejä. Erotan toivon ja optimismin toisistaan. Aina on mahdollista harjoittaa toivoa ja edistää merkityksellisempää elämää, vaikkei voikaan tietää, onnistuuko ihmiskunta. On myös monia toivon merkkejä: esimerkiksi valtava joukko nuoria ihmisiä, jotka aidosti pyrkivät muuttamaan maailmaa kestävämmäksi.


Akava liittoineen aloittaa työn ilmaston hyväksi

Akavan ja liittojen kesken aloitetaan yhteinen työ ilmastonmuutoksessa. Toiminta pohjautuu tutkittuun tietoon.

— Meidän täytyy myöntää, että toimenpiteemme ilmastonmuutosasioissa ovat riittämättömiä. Käynnistämme laajan työn yhdessä liittojemme kanssa, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvittavia toimia suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan näkökulmasta, totesi puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan liittokokouksessa 19. marraskuuta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi työelämään tulevaisuudessa. Työn tekemisen tavat muuttuvat ja työpaikoilla tehtävät valinnat vaikuttavat osaltaan ilmastonmuutokseen.

— Liittojemme jäsenet toimivat asiantuntija- ja johtotehtävissä. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa työssään laajasti ilmastonmuutokseen. Kuuntelemme heitä tarkasti ja hyödynnämme heidän osaamistaan, Fjäder jatkoi.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää taloudellisten kannusteiden käyttöönottoa. Ilmastonmuutos luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä osaamista edellyttäviä työpaikkoja.

— Perusperiaate on se, että toimintamme pohjautuu tutkittuun tietoon ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Teemme yhdessä liitojen kanssa linjauksia siitä, millaisia konkreettisia tekoja teemme ilmastonmuutoskysymyksissä, Fjäder sanoi.

Akava haastaa suomalaisen yhteiskunnan tarkistamaan ilmastotavoitteitaan sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen toimenpiteitä. Akava laatii pitkän aikavälin ilmastopolitiikan tavoitteet sekä omat linjaukset ja toimenpiteet ensi vuoden aikana.

Akavan edustaja osallistuu joulukuussa YK:n ilmastokokoukseen Katowicessä palkansaajajärjestöjen edustajana Suomen valtuuskunnassa. Kokouksessa käsitellään Pariisin sopimuksen toimeenpanoa.


Yliopistot parantavat hiilijalanjälkeään

Helsingin yliopisto on tämän vuoden alusta käynnistänyt Helsinki Institute of Sustainability Science (HELSUS) -verkoston, jonka tehtävänä on alan tutkimuksen ja opetuksen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

— Tässä verkostossa on noin 300 tutkijaa ja siihen palkataan 10 uutta professoria ja 10 post doc -tutkijaa. Tämän lisäksi ryhdymme nyt syksyllä tarkastelemaan ja parantamaan oman toimintamme kestävyyttä ja vastuullisuutta, kertoo Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä.

— Yhtenä käytännön toimena on juuri matkustuksen kestävyyden parantaminen mm. selvittämällä, olisiko mahdollista, että yliopisto kompensoisi matkustamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Varmaan lentomatkustamisen vähentäminenkin tulee työryhmän työssä esiin, mutta ryhmää ei ole vielä asetettu, joten tässä vaiheessa en pysty arvioimaan miten ja millä aikataululla.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen otti ympäristöasiat vahvasti esille lukuvuoden avajaispuheessaan.

— En keksi monitieteisestä yliopistostamme yhtään tiedekuntaa tai hallinnon yksikköä, mikä ei voisi olla osallisena luomassa kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja tai innovaatioita tukemaan elinympäristömme säilymistä myös tuleville sukupolville, hän totesi.

Turun yliopistossa toimii kestävän kehityksen sisäinen työryhmä. Rehtori Väänäsen mukaan se laatii kunnianhimoista ohjelmaa, jonka tavoitteena on hiilineutraliteetti. Marraskuun alussa Turun yliopiston ylioppilaskunnan juhlakokouksessa Väänänen paljasti, että ennen rehtorikautensa loppumista hän esittää yliopiston hallitukselle, että Turun yliopisto on hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Rehtorius loppuu ensi kesänä.

Konferensseihin matkustamiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia Turussa ei ole vielä toistaiseksi tehty. Sitä vastoin yliopiston puutarhan ja tutkimuslaitosten osalta on tehty selvitys lämmitysjärjestelmien muuttamisesta. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on tarkoitus luopua. Suomen yliopistokiinteistöjen kanssa selvitetään myös kampusten muuttamista vähäpäästöisemmiksi.

Myös Oulun yliopistossa on tavoitteena hiilineutraalius. Asia on ollut jo esillä yliopiston hallituksessa ja rehtori Jouko Niinimäen mukaan siihen palataan keväällä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä on tarkoitus lisätä yliopistokiinteistöissä. Oulussa on saatu investointitukipäätökset ison aurinkovoimalan rakentamisesta.

Lisäksi pyritään hillitsemään matkustamista mm. videoneuvottelumahdollisuuksia parantamalla.


Teksti Tuula-Maria Ahonen
kuvat Jari peltoranta

Painetussa lehdessä sivu 32