Aivovienti taittunut?

Suomen osaamisvaihtotase on edelleen negatiivinen, mutta tutkijankoulutusasteella maasta poismuuttaminen on uusimpien tilastotietojen valossa pienentynyt. Vuonna 2017 maasta lähti 437 tutkijakoulutettua, kun edellisenä vuonna heitä oli 495.

Korkeakoulutettujen maahanmuutto ja maastamuutto

Maahanmuutto 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Maahanmuutto Alempi korkeakouluaste 2011 1664 2012 1647 2013 1852 2014 1103 2015 1124 2016 1202 2017 1278
Maahanmuutto Ylempi korkeakouluaste 2011 1921 2012 1831 2013 1885 2014 1303 2015 1103 2016 1159 2017 1386
Maahanmuutto Tutkijakoulutusaste 2011 251 2012 185 2013 219 2014 171 2015 156 2016 193 2017 224
Maahanmuutto Kaikki yhteensä 2011 3836 2012 3663 2013 3956 2014 2577 2015 2383 2016 2554 2017 2888
Maastamuutto 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Maahanmuutto Alempi korkeakouluaste 2011 1461 2012 1616 2013 1699 2014 1888 2015 1987 2016 2336 2017 2007
Maahanmuutto Ylempi korkeakouluaste 2011 1726 2012 1694 2013 1817 2014 2051 2015 2223 2016 2187 2017 2155
Maahanmuutto Tutkijakoulutusaste 2011 274 2012 323 2013 312 2014 372 2015 375 2016 495 2017 437
Maahanmuutto Kaikki yhteensä 2011 3461 2012 3633 2013 3828 2014 4311 2015 4585 2016 5018 2017 4599

Lähde: Tilastokeskus

— En lähtisi näistä luvuista vielä kovin vahvoja johtopäätöksiä tekemään. Vuosi 2016 näyttää tutkijakoulutettujen osalta erityisen huonolta vuodelta aivovuodon suhteen. Siihen verrattuna viime vuosi oli hieman parempi, mutta edelleen varsin heikko verrattuna vuosikymmenen alkuvuosiin, jotka nekin olivat muuttotappion vuosia, kommentoi erikoistutkija Timo Kolu Suomen Akatemiasta. Hän on seurannut tutkijoiden muuttovirtojen kehitystä.

— Vasta tulevaisuudessa nähdään, onko kyse muuttoliikkeen vuosittaisesta vaihtelusta vai mahdollisesti käänteestä parempaan. Edelleen jokaista maahan muuttanutta tutkijakoulutettua kohden on pari lähtijää. Ehkä viime aikojen myönteinen työllisyyskehitys Suomessa on hivenen vaikuttanut sekä poismuuttoon että maahanmuuttoon, koska pientä muutosta parempaan suuntaan näkyy kaikissa korkeakoulutettujen ryhmissä, Kolu toteaa.

Acatiimi-lehti on seurannut aktiivisesti aivovientiä ja osaamisvaihtotaseen kehitystä (ks. mm. numerot 8/2017 ja 4/2018). Korkeakoulutettujen maahanmuutto näyttää nyt jonkin verran nousseen kaikilla koulutusasteilla. Tilastokeskuksesta kuitenkin muistutetaan, että tutkintorekisteristä puuttuu paljon maahanmuuttajien tutkintotietoja.

Tilastokeskus on yhdessä THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa tutkinut ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakennetta. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus on vuodelta 2014. Seuraava vastaava tutkimus on tulossa 2021.

Neljän vuoden takainen tutkimus osoitti, että ulkomaalaistaustainen väestö on huomattavasti koulutetumpaa kuin mitä aiemmin on tutkintorekisteritietojen pohjalta voitu arvioida. Kahdella viidestä oli korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen sama osuus kuin suomalaistaustaisilla.

Toisaalta suomalaistaustaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne on paljon polarisoituneempi. Suomessa vuonna 2014 asuneesta ulkomaalaistaustaisesta 25—54-vuotiaasta väestöstä joka kuudennella ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Osuus on selvästi suurempi kuin suomalaistaustaisella väestöllä.



teksti Kirsti Sintonen

Painetussa lehdessä sivu 20