Ovatko lisäresurssit yhtä kuin pääomitus?

Korkeakoulujen pääomittaminen aiheutti kohun lokakuun puolivälissä. Lisäresursseja pohditaan työryhmässä.

”Hallitus valmistelee korkeakoulujen tuntuvaa pääomittamista ensi kevään kehysriihen yhteydessä”, tiedotti opetus- ja kulttuuriministeriö 11. lokakuuta. Tuolloin asia nousi pikku-uutiseksi lehtien verkkosivuille. ”Hallitus lupaa satoja miljoonia korkeakouluille”, ”hallituksen täyskäännös korkeakoulupolitiikassa”, uutisoi seuraavana viikonloppuna Lännen Media ja Yle toisti viestiä jokaisessa uutislähetyksessä sunnuntaina 16. lokakuuta.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan pääomittamissuunnitelmien käynnistämisestä sovittiin hallituksen budjettiriihessä elokuussa. Tuolloin päätettiin nimetä työryhmä valmistelemaan vaihtoehtoisia malleja ”osoittamaan lisäresursseja kestävän kasvun edellytyksiä tukevaan korkeakoulujen innovaatiotoimintaan sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen ottaen huomioon korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet”.

Työryhmän asettamispäätöksessä (5.9.) ei siis mainita sanaa pääomittaminen. Asettamispäätöksen ovat allekirjoittaneet Sanni Grahn-Laasonen ja elinkeinoministeri Olli Rehn.

Lisäresursseja pohtivan työryhmän puheenjohtajana toimii OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Sen jäseniä ovat valtiosihteeri Martti Hetemäki (VM), ylijohtaja Ilona Lundström (TEM), pääjohtaja Heikki Mannila (Suomen Akatemia) ja pääjohtaja Pekka Soini (Tekes).

Työryhmä valmistelee esityksensä siten, että hallitus tekee niiden pohjalta päätökset seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2017.?

Pääomittaminen mainitaan hallitusohjelmassa. Se nousi myös esille taloustieteen nobelisti Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Vesa Vihriälän muistiossa elokuussa budjettiriihen alla. Siinä kolmikko esitti, että koulutuksen ja perustutkimuksen turvaamiseksi ”budjettirajoitukset huomioon ottaen” realistisin vaihtoehto olisi, että valtio tekee pääomasijoituksia korkeakouluihin.

— Talousviisaat kannustivat myös rakenteellisiin uudistuksiin korkeakoulukentällä. Olen aivan samaa mieltä ja painottanut sitä kaikissa yhteyksissä. Pääomittaminen tulisi kytkeä rakenteellisen kehittämiseen", Grahn-Laasonen sanoi OKM:n tiedotteessa.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen korosti avajaispuheessaan yliopistojen merkitystä taloudellisesti heikon nykytilanteen parantamisessa.

Lehtihaastatteluissa ja videotervehdyksessään Helsingin yliopiston alumnijuhlassa Bengt Holmström on korostanut perustutkimuksen rahoituksen tärkeyttä. ”Hallituksen ei pitäisi sekaantua siihen, mitä tutkimuksessa painotetaan", on Holmström myös todennut (HS 23.3.).

”Pääomittaminen ei korvaa vakaata perusrahoitusta, mutta uutena rahoitusmuotona se on tärkeä ja tervetullut lisä”, kommentoi Suomen yliopistot UNIFI tiedotteessaan.

Jotta pääomittaminen vaikuttaisi yliopistojen talouteen, pitää summien olla todella tuntuvia (ks. esim. tämän lehden pääkirjoitus). Pääomittamiskakusta ovat tulossa jaolle myös ammattikorkeakoulut. Lisäresursseja pohtivan työryhmän koostumuksesta voi lisäksi päätellä, että innovaatioita korostavat äänenpainot ovat siinä vahvoilla.



teksti Kirsti Sintonen

Painetussa lehdessä sivu 14