Tutkimusta kaikkien hyödyksi

Ei ole erikseen hyötytutkimusta. Pitkäjänteinen perustutkimus luo pohjan. Kaupallistaminenkaan ei ole kirosana.

Professoriliitto järjesti 16. lokakuuta syysseminaarin aiheesta Tutkimusta kaikkien hyödyksi. Seminaari pidettiin Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä. Paikalla oli noin 70 liiton jäsentä ja sidosryhmien edustajaa. Ohjelmassa pohdittiin muun muassa sitä, pitääkö tutkimuksesta olla välitöntä hyötyä. Millaista työtä innovaatioiden menestymisen takana on? Miten innovaatioita markkinoidaan? Puhumaan oli kutsuttu eri alojen professoreita.

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri avasi seminaarin korostamalla sitä, että innovaatio on ketju perustutkimuksesta sovelluksiin, partnereihin ja yhteisöihin. Innovaatio ei ole syntynyt ennen kuin koko ketju on käyty läpi.

Muotiajattelun ja teknologian yhdistäminen

Ensimmäisenä puhujana oli muotitaiteen professori Pirjo Hirvonen Aalto-yliopistosta. Suomalainen muoti niittää taas mainetta maailman catwalkeilla. Menestyksen takana on luovuutta, kokeellisuutta ja tutkittua tietoa. Tieteelliset artikkelit ovat päässeet alan arvostetuimpiin lehtiin.

Tärkeällä sijalla on myös muotiajattelun ja teknologian yhdistäminen. Pirjo Hirvonen kertoi mm. anturoin varustetusta hameesta, joka lievittää kuukautiskipuja.

Muotitaide tekee yhteistyötä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa innovaatioiden kaupallistamiseksi. Aloilla on yhteinen Fashion marketing -ohjelma. Tutkimuspuolella on juuri aloittanut Fashion research -tutkimusprofessori.

Tutkimus vaatii pitkäjänteistä satsausta

Oulun yliopiston syöpägenetiikan ja tuumoribiologian professori Robert Winqvist kertoi esityksessään rintasyövälle altistavien geenien tunnistamisesta. Tutkimus auttaa löytämään ne henkilöt, joilla on suuri sairastumisriski. Näin taudin eteneminen voidaan estää yhä varhaisemmassa vaiheessa. Tärkeä perustutkimus auttaa ihmishenkien pelastamisessa. Joka vuosi Suomessa havaitaan noin 5 000 uutta rintasyöpätapausta.

Rintasyöpäpotilaiden suhteellinen eloonjäämisennuste viisi vuotta sairastumisen jälkeen riippuu keskeisesti sairauden diagnoosivaiheen tilanteesta.

-Ilman innovatiivista ja pitkäjänteistä perustutkimusta ei voi tehdä menestyksekästä kliinistä tutkimusta, Winqvist korosti.

Seminaarin puheenjohtajana toiminut Ylen A-Studion juontaja Kirsi Heikel kysyi Winqvistiltä aivovuodosta. Lääketieteen alalta on ollut viime aikoina melko paljon lähtijöitä mm. Ruotsin Karoliiniseen instituuttiin.

- Sääli, että hyviä kollegoita lähtee. Ymmärrän, että turhautumista esiintyy. Tutkimus vaatii pitkäjänteistä satsausta, Winqvist vastasi.

Perus- ja soveltavan tutkimuksen vuoropuhelua

Suomalaisia pelejä pelataan joka puolella maailmaa. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professori Frans Mäyrä Tampereen yliopistosta kertoi siitä, miten perustutkimus kohtaa innovaatiot pelitutkimuksessa. Aikuistenkin pelimuodoilla on vuosituhantinen historia. Moderni pelitutkimus on noussut varsin hiljattain. Vanhin alan tiedejournaali on vuodelta 1970.

- Tutkimuksen on oltava ajassa kiinni, toisaalta on luotava teoreettisia malleja, käsitteitä ja tutkimustietoa, joka kestää ajan hammasta.

Tutkimuksella on osoitettu, että digitaalisilla peleillä on käänteentekevä rooli mediakulttuurissa, sosiaalisen vuorovaikutuksen paikkoina, uusien taitojen kehittämisen näyttämöinä, välineitä ihmisen ja yhteiskunnan syvällisempään ymmärtämiseen.

- Monitieteinen pelitutkimus mahdollistaa perus- ja soveltavan tutkimuksen vuoropuhelun. Teoreettinen tai teknologinen innovaatio voivat inspiroida käytännön sovelluksia.

Frans Mäyrän mukaan vuoropuhelu on tärkeää. Peliteollisuus tarvitsee tutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Vanhemmat, kasvattajat, opettajat ja päättäjät tarvitsevat tutkimusta ja tukea sen soveltamiseen.

Myötätunto luo yrityksille kilpailuetua

"Teologia ja talous - odd bed fellows?" oli Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessin aiheena. Hän kertoi Myötätunnon mullistava voima -tutkimushankkeestaan. Se sai vuosi sitten noin 1,1 miljoonan euron rahoituspäätöksen Tekesiltä. Rahoittajina on myös yrityksiä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,2 miljoonaa euroa.

- Suomalainen myötätunnon käsite on vähän vaaleanpunainen. Englannin kielen sanassa "copassion" on mukana "co" eli mukana eläminen, jakaminen, kohtaaminen. Lisäksi "passion" pitää sisällään intohimon, ilon, innon.

- Myötätunnon asemasta olisikin parempi puhua myötäinnosta, Pessi kuvasi.

Myötätunto edistää ihmisessä koettua onnellisuutta, sosiaalisia yhteyksiä, jopa luovuutta ja kognitiivista kyvykkyyttä. Sen on todettu vaikuttavan terveyteen ja eliniän ennusteeseen.

Professori Pessin isossa hankkeessa tutkitaan sitä, mitä myötätunto on organisaatiossa. Miten sitä synnytetään ja vahvistetaan? Pessin mukaan myötätunto vaikuttaa innovaatioiden syntymiseen, asiakaskohtaamisiin, rekrytointeihin ja sitoutumiseen. Se parantaa työhyvinvointia ja ilmapiiriä. Kaiken kaikkiaan se luo yrityksille kilpailuetua.

Hankkeen avulla on tarkoitus tehdä mitattavia ja mallinnettavia käytäntöjä suomalaisen elinkeinoelämän käyttöön. Niin sanotuilla myötätuntointerventioilla toteutetaan yrityselämän arjessa konkreettisia hankkeita.

- Kun soittelin proffana yritysten toimitusjohtajille, en olisi saanut audienssia, jos akateemisia meriittejä ei olisi ollut taustalla. Rinta rottingille kaikki tutkijat - meillä on tietoa, jota konsulteilla ei ole, Pessi vakuutti.

Puusta pitkälle

Seminaarin ohjelmaan merkattu VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin oli saanut kutsun tasavallan presidentin valtiovierailulle ja vienninedistämismatkalle Turkkiin, joten esityksen "Puusta pitkälle: lisäarvoa kestävän kehityksen mukaisista materiaaleista" piti tutkimusprofessori Pertti Koukkari.

Hän kertoi tulevaisuuden puunjalostuksesta, biomateriaaleista, ligniinistä ja nanoselluloosasta. Perinteisestä "vihreästä kullasta" on siis moneksi.

Kytkös seminaarin alun muotitaiteeseen löytyi, kun Koukkarin esityksessä vilahti selluloosakuidusta neulottu Marimekon mekko. Erikoistuotteista ovat esimerkkejä myös kalvot, kuidut ja älykkäät pakkaukset. Tutkimus yhdistää yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja teollisuuden toimijat.

Tutkimusta tehdään tälläkin alalla "kaikkien hyödyksi", koska uusiutuvat kuitumateriaalit tekevät mahdolliseksi tehokkaat kierrätysratkaisut, ympäristöriskin pienentymisen ja muovin korvaamisen.

Tiede edistyy myös sattuman kautta

Seminaari-iltapäivän viimeisenä puhujana fysiikan professori Edward Hæggström Helsingin yliopistosta kertoi siitä, miten fysiikan tutkimuksesta edetään teollisiin sovellutuksiin ja innovaatioiden markkinoimiseen.

- Viimeksi myin tiedettä eilen ja ensimmäisen kerran myin sitä jo vuonna 1995. Tieteen myyminen on mahdollista siinä kuin minkä tahansa myyminen, Hæggström aloitti.

Hän kertoi siitä kuinka fysiikan ja farmasian alan tutkijat kohtasivat sattumalta ja kuinka yhteistyöstä on jo syntynyt useampi yritys. Nanonisointi on menetelmä, jonka avulla lääkeainemolekyylejä kutistetaan hoidon tehostamiseksi. Tällä on iso merkitys mm. lääkeaineiden imeytymiseen.

Sattumalla oli sijansa myös siinä, että Hæggströmillä veli, joka ymmärtää rahan hankkimisen. Nanomittaluokan fysiikasta on tullut ison mittaluokan bisnestä.

Vaikka Hæggström on viettänyt 12 vuotta Yhdysvalloissa mm. vierailevana professorina Harvardissa, hänen esittelemänsä merkittävä keksintö ja sen kaupallistaminen ovat täysin suomalaisen yhteistyön hedelmää.

- Kun on yt:t menossa, pitää keksiä muita ratkaisuja, Hæggström sanoi ja viittasi Helsingin yliopiston tilanteeseen.

(Professori Edward Hæggströmistä oli iso juttu "Myyntityötä tieteen ehdoilla" Acatiimissa 3/2013).

Seminaarin videotallenne sekä puhujien esityksiä löytyy Professoriliiton verkkosivuilta.

Teksti Kirsti Sintonen
Kuvat Milla Talassalo

• Painetussa lehdessä sivu 32