Hei, me kehitetään
Syys-lokakuussa tuli
seurattua muutamia
kovin erilaisia suoria
verkkolähetyksiä. Kaikissa
käsiteltiin koulutukseen
ja tutkimukseen liittyviä
mittavia rahoitusleikkauksia.
Eduskunta sai vastattavakseen
opposition välikysymyksen koulutusleikkauksista
22. syyskuuta.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni
Grahn-Laasonen (kok.) vastasi
hallituksen puolesta korostaen
uudistamisen tarvetta.
— Suomalaisen koulutuksen,
tutkimuksen ja sivistyksen suurin
uhka eivät ole leikkaukset vaan se,
jos emme rohkeasti uudista, hän
tähdensi.
Välikysymyksen ensimmäinen
allekirjoittaja, edellisellä hallituskaudella
kaksi vuotta opetusministerinä
toiminut Jukka Gustafsson
(sd.) esiintyi varsin pontevasti ja oli huolissaan jopa vuorineuvosten
yöunista:
— Hyvä hallitus, te ette anna
edes rauhaa vuorineuvoksille,
hän puuskahti ja viittasi Koneen
entisen toimitusjohtajan ja EK:n
hallituksen puheenjohtajan Matti
Alahuhdan huoleen tutkimusta ja
koulutusta koskevista säästöistä.
Hallituspuolueiden rivistä
toistettiin mantraa siitä, että tässä
ta-loudellisessa tilanteessa mikään
sektorin ei voi välttyä säästötoimilta.
— Hei, me kehitetään, huudahti
kädet levällään Harri Jaskari
(kok.) ja pääsi sosiaalisessa mediassa
heti meemiksi.
Perussuomalaisten Ritva (Kike)
Elomaa muistutti useampaan otteeseen
siitä, että hallitusohjelma
pitää sisällään hyvää koulutuksen
kannalta — kouluihin on tulossa
tunti lisää liikuntaa.
Lähes sama debatti hieman lyhykäisemmällä
kaavalla käytiin, kun
OKM:n hallinnonalan budjettiesitys
oli eduskunnan isossa salissa
lähetekeskustelussa. Seuraavana
päivänä salissa käsiteltiin hallituksen kärkihankkeita. Keskustelussa
pääsi esille myös Professoriliiton ja
Tieteentekijöiden tiedote (6.10.),
kun Li Andersson (vas.) totesi, että
kärkihankkeet ovat kuin laastarin
tarjoamista jalka-amputoidulle.
Eduskuntakeskusteluille toi
karua vastapainoa suora verkkolähetys,
jossa Helsingin yliopiston
johto piti opiskelijoille infotilaisuutta
jättileikkausten vaikutuksista
ja alkaneista yt-neuvotteluista.
1 200 työntekijää uhkaa
lähtöpassit, oppiaineita yhdistellään,
kurssitarjontaa karsitaan.
Tällaisten kurjistamistoimien
yhteydessä on epäasiallista puhua kehittämisestä ja uudistamisesta.
Hallituksen uuskieli jatkaa samoilla
linjoilla kuin joskus aiemmin
Vuoden kielisammakon arvon
saanut ”tuottavuusohjelma”, joka
tarkoitti väen vähentämistä valtion
hallinnosta.
Hallituksen tiedevihamielisen
asenteen takia väki suuntaa nyt
niihin maihin, joissa arvostetaan
tutkimusta. Helsingin Sanomat uutisoi
asiasta sunnuntainumerossaan
(11.10.). Sosiaalisen median
kautta ”metsästin” toimittajalle
Suomen tomut karistaneita tutkijoita.
Media on yhä kiinnostunut
aiheesta, joten jälki-ilmoittautumisiakin
otetaan vastaan.
Kansainvälisyys on kuulunut
aina tieteeseen ja ulkomailla vietetyt
post doc -kaudet ovat monilla
aloilla lähes välttämättömyys
uralla etenemisen kannalta. Mutta
liittoihin tulleiden yhteydenottojen
perusteella voidaan väittää,
että aivovuoto ei ole enää normaalissa
jamassa. Monet sanovat lähdön
syyksi tutkimusvihamielisen
ilmapiirin. Päättäjät eivät arvosta tutkittua tietoa päätöksenteossa
eivätkä rahoituspäätöksissä.
Ihmetellä pitää, miksi yliopistojen
hallitusten ulkopuoliset jäsenet
ovat tässä tilanteessa kovin hiljaa.
Vain Aalto-yliopiston hallituksen
puheenjohtaja Matti Alahuhta ja
Oulun yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja
Varman toimitusjohtaja
Risto Murto ovat julkisesti
kritisoineet yliopisto- ja
tutkimusleikkauksia. Helsingin
yliopiston hallituksen jäsen Jorma
Ollila tosin kuuluukin pääministerin
sisäpiiriin.
Ilmeisesti pitäisi vielä kaivaa
jostain esille ne kaksi kätilöä, joiden
avulla hallituksen saisi perumaan
yliopistoihin ja tutkimukseen
kohdistuvat typerät leikkaukset.
Kolumni on muokattu versio
Professoriliiton blogissa 12.10.
ilmestyneestä kirjoituksesta.
Kirsti Sintonen
Tieteentekijöiden liiton
ja Professoriliiton
viestintäpäällikkö,
Acatiimin päätoimittaja
- Painetussa lehdessä sivu 16
|