Kysymys-vastaus: Anneli Pauli

"Rahoituksesta päättävien tulisi nähdä vaikeiden aikojen yli." Näin toivoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli. Yliopiston kokoon suhteutettuna Lappeenrannassa käydään lähes yhtä suuria yt-neuvotteluja kuin Helsingin yliopistossa .

1) Mitkä olivat suurimmat syyt, jotka pakottavat Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilöstön vähentämiseen?

LUT:n perusrahoitus OKM:lta pienenee 2,4 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Myös yritysrahoitus on merkittävästi aikaisempaa pienempi. Yritysrahoituksemme pieneni jo vuonna 2014, mutta silloin pystyimme kompensoimaan aukkoa lisäämällä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoitusta. Nyt kun Tekesin rahoitusta karsitaan runsaasti, on tämäkin puskuri poissa. Toisin sanoen eri lähteiden rahoitus pienenee merkittävästi yhtä aikaa.

2) Mikä on Tekes-rahoituksen leikkauksen vaikutus LU T:n tilanteeseen?

Erittäin merkittävä. Tekesin rahoituksen leikkaus heikentää erityisesti teknillisten yliopistojen toimintaa.

3) Yt-neuvottelujen aikana ei edes ulkoisen rahoituksen hankkeisiin voida ottaa tutkijoita. (Näin on ainakin Helsingin yliopistossa.) Tutkimus on tämän vuoksi pysähdyksissä. Mikä on viestinne rahoituksesta päättäville?

YT-neuvottelujen aikana olemme jatkaneet tutkimusta, tietenkin ilman uusia rekrytointeja. Yhteinen tavoitteemme luottamusmiesten kanssa on saada neuvottelut päätökseen marraskuussa, jotta prosessin pitkittymisen tuomilta ongelmilta vältyttäisiin. Mikäli joudumme irtisanomisiin, tarjoamme auki tulevia tehtäviä irtisanotuille. Viestini rahoituksesta päättäville onkin, että he näkisivät vaikeiden aikojen yli, mahdollistaen pitkäjänteisen korkealaatuisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä niiden kansainvälistämisen, jossa erityisesti ns. tutkijoiden tenure track- mallin toimeenpano on tärkeä.

4) Miten luonnehditte ns. kärkihankkeita oman yliopistonne kannalta?

Kärkihankkeet ovat hyvin yhteneväisiä LUT:n Trailblazer 2020 strategian kanssa, joka perustuu jo vuosikausia rakentamiimme vahvuuksiin. Näiden hankkeiden vaikuttavuus riippuu siitä, miten ohjelmat ja niiden rahoitus toteutetaan. Suurin haasteemme on se, että kärkiohjelmat ovat pääsääntöisesti kolmivuotisia, mikä on lyhyt aika luoda uutta tai kaupallistaa tutkimustuloksia.

5) Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola esittää Suomeen 5-6 korkeakoulualuetta. Mikä mieltä olette ehdotuksesta?

Tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään niiden kanssa, joiden kanssa voidaan yhdessä tehdä enemmän ja paremmin, kohdistuen sellaisiin kysymyksiin, joissa yhteistyökumppaneilla on toisiaan täydentävää osaamista. Kumppanit voivat olla kotimaassa tai ulkomailla, maantieteen ei pitäisi määrätä. Toisaalta kyllä myös läheisyydestä on hyötyä, ja sikäli olisi viisasta katsoa erityisen tarkkaan lähimpänä olevia lisäarvoa tuottavia kumppanuuksia. Näitä kumppanuusryppäitä voidaan kutsua vaikkapa korkeakoulualueiksi. Mutta uusia hallinnollisia kerroksia ei tarvita. Hallinto ei tuota tiedettä eikä tutkintoja.

teksti Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 15