Turvapaikanhakijat havahduttivat myös yliopistot auttamaan
Majoitustiloja, suomen kielen opetusta,
terveydenhoitopalveluja. Yliopistot auttavat
turvapaikanhakijoita monin tavoin.
Useiden yliopistojen henkilökunta ja opiskelijat ovat
alkaneet etsiä keinoja osallistua kriisialueilta saapuvien
auttamiseen. Tämän vuoden aikana Suomeen on
saapunut noin 20 000 turvapaikanhakijaa, joista valtaosa
on Irakista. Suomalaisten rasismista puhutaan
paljon, mutta laaja vapaaehtoistyöntekijöiden joukko
kertoo toista: ihmiset välittävät ja haluavat tarjota
omaa osaamistaan ja aikaansa toisten hyväksi.
Esimerkiksi Turun yliopistossa vapaaehtoisten
halukkuutta kartoitetaan Webropol-kyselyllä, ilmoittautuneita
on tällä hetkellä jo satoja. Joukossa on
sekä opiskelijoita että henkilökuntaa, myös yksittäiset
oppiaineet ovat ilmoittautuneet porukalla. Vapaaehtoiset
ovat tarjonneet muun muassa lastenhoitoapua
ja ystävätoimintaa.
—Yksiköistämme esimerkiksi lääketieteellinen
tiedekunta selvittelee parhaillaan opiskelijoiden
mahdollisuuksia osallistua terveydenhuollon näkökulmasta.
Tarkoituksena on käynnistää terveyspiste,
jossa vapaaehtoiset opiskelijat tarjoavat terveysneuvontaa
ja keskusteluapua, kehittämisasiantuntija Susanna
Sutinen Turun yliopistosta kertoo.
Suomen kielen oppiaineen opiskelijat taas ovat ilmoittautuneet
opettamaan suomen kieltä, tapakulttuuria
ja yhteiskunnallisia asioita. Sutisen mukaan
Turun yliopistossa oppiainevetoisessa toiminnassa
opiskelijalla on oppiaineen harkinnan mukaan mahdollista
saada tätä kautta myös harjoittelupisteitä.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on muun muassa
varautunut luovuttamaan monitoimitiloja majoituskäyttöön,
mikäli Joutsenon vastaanottokeskus tarvitsee
lisää paikkoja. LUT:in provosti Juha-Matti Saksan
mukaan henkilökunta ja opiskelijat ovat suhtautuneet
ajatukseen liikuntatilojen luovuttamisesta
turvapaikanhakijoiden
käyttöön ymmärtäväisesti.
—Jos pystymme tarjoamaan katon
päälle sodan alta pakeneville ihmisille
ja näin auttamaan heitä omista
eduistamme hieman karsien, uskon
valtaosan ihmisistä sen ymmärtävän.
Tämä toiminta ei tietenkään kuulu
yliopiston perustehtäviin, mutta
mielestämme se kuuluu tehtäviimme
ihmisinä. Saamani palautteen perusteella
valtaosa tiedeyhteisömme
jäsenistä, niin henkilökunnasta kuin
opiskelijoistakin haluaa kaikin mahdollisin
tavoin auttaa hädänalaisia
ihmisiä, Saksa on havainnut.
Kotouttaminen edellyttää pitkälle tulevaisuuteen
tähtääviä toimia ja vapaaehtoistyön jatkamista vielä
alkuinnostuksen laannuttua. Avainasemassa ovat nimenomaan
suomen kielen opetus sekä muu koulutus.
—Yhteensä 67 kansallisuudesta koostuvana tiedeyliopistona
haluamme näyttää tässäkin tietä. Me
pystymme tarjoamaan turvapaikanhakijoille erillisopinto-
oikeudella mahdollisuutta tehdä LUT:ssa
tekniikan, talouden ja kielen kursseja normaaleilla
englanninkielisillä opintojaksoillamme. Eli kunhan
esitietovaatimukset kurssille osapuilleen täyttyvät
ja riittävä englanninkielentaito löytyy, turvapaikanhakijat
ovat tervetulleita opintojaksoillemme, Saksa
sanoo.
Tampereen yliopiston lokakuussa järjestämässä keskustelutilaisuudessa
on myös tullut esille monia suunnitelmia siitä, miten yliopisto voi pidemmällä
tähtäimellä auttaa maahan tulleita.
—Avoimeen yliopistoon on suunnitteilla jo marraskuussa
alkava yleisluentosarja suomalaisesta yhteiskunnasta
ja kulttuurista. Suomea toisena kielenä opettavat opettajat ja opiskelijat valmistelevat
toimintaa kieliopetuksen järjestämiseksi. Esillä oli
myös mahdolliset tutkimusaiheet, kulttuuri-illat ja
vierailuluennot, kampustiedottaja Taina Repo Tampereen
yliopistosta kertoo.
Monet ryhmät ja yksilöt ovat jo aloittaneet vapaaehtoistyön
SPR:n ja Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön
koordinoimina. Konkreettisena
apuna yliopistolta on lahjoitettu Tampereen hätämajoituskeskukseen
jalkapalloja, pelipaitoja ja villalankoja
sekä puikkoja.
—Yliopistolaisten asenne on ollut todella ilahduttava:
olen saanut vastaanottaa monia hyviä ideoita
ja yhteistyöpyyntöjä yliopistolaisten verkostoituessa.
Pitkäjänteisessä toiminnassa Tampereen
yliopisto ja ylioppilaskunta Tamy jatkavat yhteistyötään,
Repo sanoo.
teksti Arja-Leena Paavola
- Painetussa lehdessä sivu 10
|