8/15

  • pääsivu
  • sisällys
  • Kuvassa Punaisen Ristin vastaanottokeskus Turussa viime elokuussa. Monet yliopistolaiset ovat lähteneet mukaan Punaisen ristin toimintaan yliopistojen oman toiminnan alkamista odotellessaan.
     

    Turvapaikanhakijat havahduttivat myös yliopistot auttamaan

    Majoitustiloja, suomen kielen opetusta, terveydenhoitopalveluja. Yliopistot auttavat turvapaikanhakijoita monin tavoin.

    Useiden yliopistojen henkilökunta ja opiskelijat ovat alkaneet etsiä keinoja osallistua kriisialueilta saapuvien auttamiseen. Tämän vuoden aikana Suomeen on saapunut noin 20 000 turvapaikanhakijaa, joista valtaosa on Irakista. Suomalaisten rasismista puhutaan paljon, mutta laaja vapaaehtoistyöntekijöiden joukko kertoo toista: ihmiset välittävät ja haluavat tarjota omaa osaamistaan ja aikaansa toisten hyväksi.

    Esimerkiksi Turun yliopistossa vapaaehtoisten halukkuutta kartoitetaan Webropol-kyselyllä, ilmoittautuneita on tällä hetkellä jo satoja. Joukossa on sekä opiskelijoita että henkilökuntaa, myös yksittäiset oppiaineet ovat ilmoittautuneet porukalla. Vapaaehtoiset ovat tarjonneet muun muassa lastenhoitoapua ja ystävätoimintaa.

    —Yksiköistämme esimerkiksi lääketieteellinen tiedekunta selvittelee parhaillaan opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua terveydenhuollon näkökulmasta. Tarkoituksena on käynnistää terveyspiste, jossa vapaaehtoiset opiskelijat tarjoavat terveysneuvontaa ja keskusteluapua, kehittämisasiantuntija Susanna Sutinen Turun yliopistosta kertoo.

    Suomen kielen oppiaineen opiskelijat taas ovat ilmoittautuneet opettamaan suomen kieltä, tapakulttuuria ja yhteiskunnallisia asioita. Sutisen mukaan Turun yliopistossa oppiainevetoisessa toiminnassa opiskelijalla on oppiaineen harkinnan mukaan mahdollista saada tätä kautta myös harjoittelupisteitä.

    Lappeenrannan teknillinen yliopisto on muun muassa varautunut luovuttamaan monitoimitiloja majoituskäyttöön, mikäli Joutsenon vastaanottokeskus tarvitsee lisää paikkoja. LUT:in provosti Juha-Matti Saksan mukaan henkilökunta ja opiskelijat ovat suhtautuneet ajatukseen liikuntatilojen luovuttamisesta turvapaikanhakijoiden käyttöön ymmärtäväisesti.

    —Jos pystymme tarjoamaan katon päälle sodan alta pakeneville ihmisille ja näin auttamaan heitä omista eduistamme hieman karsien, uskon valtaosan ihmisistä sen ymmärtävän. Tämä toiminta ei tietenkään kuulu yliopiston perustehtäviin, mutta mielestämme se kuuluu tehtäviimme ihmisinä. Saamani palautteen perusteella valtaosa tiedeyhteisömme jäsenistä, niin henkilökunnasta kuin opiskelijoistakin haluaa kaikin mahdollisin tavoin auttaa hädänalaisia ihmisiä, Saksa on havainnut.

    Kotouttaminen edellyttää pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä toimia ja vapaaehtoistyön jatkamista vielä alkuinnostuksen laannuttua. Avainasemassa ovat nimenomaan suomen kielen opetus sekä muu koulutus.

    —Yhteensä 67 kansallisuudesta koostuvana tiedeyliopistona haluamme näyttää tässäkin tietä. Me pystymme tarjoamaan turvapaikanhakijoille erillisopinto- oikeudella mahdollisuutta tehdä LUT:ssa tekniikan, talouden ja kielen kursseja normaaleilla englanninkielisillä opintojaksoillamme. Eli kunhan esitietovaatimukset kurssille osapuilleen täyttyvät ja riittävä englanninkielentaito löytyy, turvapaikanhakijat ovat tervetulleita opintojaksoillemme, Saksa sanoo.

    Tampereen yliopiston lokakuussa järjestämässä keskustelutilaisuudessa on myös tullut esille monia suunnitelmia siitä, miten yliopisto voi pidemmällä tähtäimellä auttaa maahan tulleita.

    —Avoimeen yliopistoon on suunnitteilla jo marraskuussa alkava yleisluentosarja suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Suomea toisena kielenä opettavat opettajat ja opiskelijat valmistelevat toimintaa kieliopetuksen järjestämiseksi. Esillä oli myös mahdolliset tutkimusaiheet, kulttuuri-illat ja vierailuluennot, kampustiedottaja Taina Repo Tampereen yliopistosta kertoo.

    Monet ryhmät ja yksilöt ovat jo aloittaneet vapaaehtoistyön SPR:n ja Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön koordinoimina. Konkreettisena apuna yliopistolta on lahjoitettu Tampereen hätämajoituskeskukseen jalkapalloja, pelipaitoja ja villalankoja sekä puikkoja.

    —Yliopistolaisten asenne on ollut todella ilahduttava: olen saanut vastaanottaa monia hyviä ideoita ja yhteistyöpyyntöjä yliopistolaisten verkostoituessa. Pitkäjänteisessä toiminnassa Tampereen yliopisto ja ylioppilaskunta Tamy jatkavat yhteistyötään, Repo sanoo.

    teksti Arja-Leena Paavola

    • Painetussa lehdessä sivu 10