Tekes-leikkaus nipistää 102 miljoonaa euroa tutkimukselta
Innovaatiorahoituksen supistus kohdistuu lopulta valtaosin yliopistoihin ja
tutkimuslaitoksiin, mikä tarkoittaa 1 670 henkilötyövuoden vähennystä.
Tämän lehden palstoilla on käsitelty
yliopistojen rahoituskurimusta,
mutta vähemmälle on jäänyt se, että
hallitus leikkaa ensi vuonna Tekesin
innovaatiorahoitusta 129 miljoonalla
eurolla. Vähennys on suuruudeltaan yli kolmannes
Tekesin avustusmuotoisesta innovaatiorahoituksesta.
— Suomessa ei ole vielä ehkä täysin ymmärretty,
että nämä innovaatiorahoituksen leikkaukset
eivät ole hengeltään 'tehottomien yritystukien
leikkauksia' vaan ne kohdistuvat suurimmalta osin suoraan yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin.
Esimerkiksi Nokian, Wärtsilän ja Kemiran saama
Tekes-rahoitus on mennyt täysin alihankintaan
tutkijoilta ja pk-yrityksiltä, Tekesin tutkimusrahoituksesta
ja suurten yritysten rahoituksesta
vastaava johtaja Ilona Lundström harmittelee.
— Rahoitusehtojemme mukaisesti suurten
yritysten rahoituksesta tulee syntyä aina laajat
ulkoisvaikutukset. Kaikki rahoittamamme tutkimushankkeet
ovat sellaisia, että niistä on hyötyä
koko toimialalle. Tarkoitus on synnyttää suuremmalla
riskillä kauaskantoisia innovaatioita. Yritykset
saavat sitten tehdä lähempänä markkinoita
olevan tuotekehittelyn omilla rahoillaan.
129 miljoonan euron leikkaus jakautuu siten,
että 81 miljoonaa euroa leikataan suoraan julkiselta
tutkimukselta ja 48 miljoonaa euroa suurilta
yrityksiltä.
Käytännössä kuitenkin innovaatiorahoituksesta
on jäänyt suuriin yrityksiin vain pieni osa eli
4 miljoonaa euroa. Suuret yritykset ovat ostaneet
innovaatiorahoilla alihankintana tutkimusta pkyrityksiltä
23 miljoonalla eurolla ja julkisilta tutkimuslaitoksilta
21 miljoonalla eurolla.
Näin ollen Tekesin innovaatiorahoituksen
leikkaus tarkoittaa julkisille tutkimuslaitoksille
102 miljoonan euron vuosittaista supistusta.
SHOK-rahoitus loppuu asteittain
Tekesin laskelmien mukaan leikkaukset tarkoittavat
1 670 henkilötyövuoden vähennystä tutkimusorganisaatioissa.
Vuosittain jää syntymättä yli
250 patenttia tai immateriaalioikeutta, noin 30 pilotti-
tai demolaitosta, lähes 500 opinnäytetyötä
sekä lähes 200 uutta tuotetta tai palvelua.
Leikkaukset kohdistuvat uusiin myöntöihin;
ne eivät koske hankkeita, joiden rahoituksesta on jo päätetty. Esimerkiksi tänä vuonna aloitettu
kolmivuotinen Tekes-rahoitteinen tutkimushanke
voidaan viedä loppuun normaalisti.
Hallituksen merkittävin leikkauskokonaisuus
on päätös asteittain lopettaa Tekesin rahoitus
Strategisen huippuosaamisen keskittymille
eli SHOK-ohjelmille. Kuusi erillistä osakeyhtiötä
– ympäristöteknologian CLEEN, biotalouden FIBIC,
konepajateollisuuden FIMECC, terveysalan
SalWe, nettitalouden DIGILE ja rakennetun ympäristön
RYM – koordinoivat omaa toimialaansa
hyödyttävää tutkimusta.
Tekes on ollut SHOK-ohjelmien suurin rahoittaja.
Nyt Tekes voi vain yrittää auttaa kyseisiä osakeyhtiöitä
löytämään korvaavia rahoituslähteitä.
— Hallituksen kärkihankkeiden kautta toki
on luvassa rahoitusta, joka turvaa päättyneiden
tutkimusohjelmien lupaavimpien tulosten hyödyntämisen
yritystoiminnassa. Raha vain on kärsimättömämpää
kuin perinteinen tutkimusrahoitus.
Merkittäviä tutkimustuloksia tai vaikutusta
liiketoimintaan odotetaan jo kolmen vuoden säteellä,
Lundström sanoo.
Budjettileikkauksista huolimatta Tekesille jää
rahaa jaettavaksi jatkossakin. Lundström korostaa,
että Tekes jatkaa rahoituksessa visionäärisellä
linjalla.
— Haluamme edelleen katsoa pidemmälle kuin
muu yhteiskunta, nähdä mahdollisuuksia, joita
muut eivät näe.
Paine säätiöitä kohtaan kasvaa
Kun valtio kiristää rahahanojaan yliopistoilta niin
suoraan kuin välillisestikin, paine säätiöitä kohtaan
kasvaa. Syyskuun lopussa Aalto-yliopistolla
järjestetyssä Does Money Lead (to) Research -seminaarissa
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja
Petri Koikkalainen käytti tilaisuuden kysyä Suomen
Akatemian pääjohtajalta Heikki Mannilalta, miten
Akatemia kestää tätä painetta.
— Joillain tieteenaloilla koko elo-syyskuu menee
akatemiahakemusten valmisteluun. Jo nyt hylkäysprosentit
ovat suuria; vain noin 10 prosenttia
hakemuksista hyväksytään. Voiko kilpailu yhä koveta
ja voiko asialle tehdä jotain, Koikkalainen kysyi.
Mannila kertoi, että myös Suomen Akatemian
rahoitus vähenee noin neljällä prosentilla. Hän piti
varsin todennäköisenä, että hakemusmäärät kasvavat
jatkossa, mikä on huolestuttava yhtälö.
— Jos hyväksymisprosentti menee alle kymmenen,
sekä hakijoiden että apurahanmyöntäjien
työskentelystä tulee hyödyttömämpää, Mannila
sanoi.
— Pitkään periaatteenamme on ollut tarjota
mahdollisimman hyvä palaute myös hylkäyksen
saaneille, jopa niille jotka eivät ole lähelläkään hyväksymistä.
Lokakuun ensimmäisenä päivänä sulkeutuneessa
haussa Suomen Akatemia sai yhteensä 3 636
tutkimusrahoitushakemusta, mikä on 154 kappaletta
eli 4,4 prosenttia enemmän kun viime vuoden
syyskuun haussa.
Seminaarissa Mannilalta kysyttiin, voisiko
akatemiahaku olla kaksivaiheinen, kuten joissain
EU-hauissa. Tällöin ensi kierroksella riittäisi parin
liuskan tiivis hakemus ja vasta jatkoon päässeiltä
vaadittaisiin enemmän materiaalia.
Mannilan mukaan tätäkin on akatemiassa mietitty,
mutta lyhyt hakemus sortaisi nuoria tutkijoita,
joilla on kyky tehdä hyvää työtä mutta ei vielä
ole kovin paljoa työkokemusta. He eivät voi sanoa,
että katsokaapa tiiviistä CV:stäni, kuinka pätevä
olen.
— Hylätyille on myös vaikea antaa hyvää palautetta
kahden liuskan perusteella, Mannila sanoi.
21.9.2015
Teksti Antti Kivimäki
Kuvat Milla Talassalo
- Painetussa lehdessä sivu 6
|