8/15

  • pääsivu
  • sisällys

  • Tekesin innovaatiorahoituksen leikkaukset eivät ole "tehottomia yritystukien" leikkauksia, toteaa johtaja Ilona Lundström.


    Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila puhui Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja TEKin järjestämässä Does Money Lead (to) Research -tilaisuudessa.

     

    Tekes-leikkaus nipistää 102 miljoonaa euroa tutkimukselta

    Innovaatiorahoituksen supistus kohdistuu lopulta valtaosin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, mikä tarkoittaa 1 670 henkilötyövuoden vähennystä.

    Tämän lehden palstoilla on käsitelty yliopistojen rahoituskurimusta, mutta vähemmälle on jäänyt se, että hallitus leikkaa ensi vuonna Tekesin innovaatiorahoitusta 129 miljoonalla eurolla. Vähennys on suuruudeltaan yli kolmannes Tekesin avustusmuotoisesta innovaatiorahoituksesta.

    Suomessa ei ole vielä ehkä täysin ymmärretty, että nämä innovaatiorahoituksen leikkaukset eivät ole hengeltään 'tehottomien yritystukien leikkauksia' vaan ne kohdistuvat suurimmalta osin suoraan yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Esimerkiksi Nokian, Wärtsilän ja Kemiran saama Tekes-rahoitus on mennyt täysin alihankintaan tutkijoilta ja pk-yrityksiltä, Tekesin tutkimusrahoituksesta ja suurten yritysten rahoituksesta vastaava johtaja Ilona Lundström harmittelee.

    Rahoitusehtojemme mukaisesti suurten yritysten rahoituksesta tulee syntyä aina laajat ulkoisvaikutukset. Kaikki rahoittamamme tutkimushankkeet ovat sellaisia, että niistä on hyötyä koko toimialalle. Tarkoitus on synnyttää suuremmalla riskillä kauaskantoisia innovaatioita. Yritykset saavat sitten tehdä lähempänä markkinoita olevan tuotekehittelyn omilla rahoillaan.

    129 miljoonan euron leikkaus jakautuu siten, että 81 miljoonaa euroa leikataan suoraan julkiselta tutkimukselta ja 48 miljoonaa euroa suurilta yrityksiltä.

    Käytännössä kuitenkin innovaatiorahoituksesta on jäänyt suuriin yrityksiin vain pieni osa eli 4 miljoonaa euroa. Suuret yritykset ovat ostaneet innovaatiorahoilla alihankintana tutkimusta pkyrityksiltä 23 miljoonalla eurolla ja julkisilta tutkimuslaitoksilta 21 miljoonalla eurolla.

    Näin ollen Tekesin innovaatiorahoituksen leikkaus tarkoittaa julkisille tutkimuslaitoksille 102 miljoonan euron vuosittaista supistusta.

    SHOK-rahoitus loppuu asteittain

    Tekesin laskelmien mukaan leikkaukset tarkoittavat 1 670 henkilötyövuoden vähennystä tutkimusorganisaatioissa. Vuosittain jää syntymättä yli 250 patenttia tai immateriaalioikeutta, noin 30 pilotti- tai demolaitosta, lähes 500 opinnäytetyötä sekä lähes 200 uutta tuotetta tai palvelua.

    Leikkaukset kohdistuvat uusiin myöntöihin; ne eivät koske hankkeita, joiden rahoituksesta on jo päätetty. Esimerkiksi tänä vuonna aloitettu kolmivuotinen Tekes-rahoitteinen tutkimushanke voidaan viedä loppuun normaalisti.

    Hallituksen merkittävin leikkauskokonaisuus on päätös asteittain lopettaa Tekesin rahoitus Strategisen huippuosaamisen keskittymille eli SHOK-ohjelmille. Kuusi erillistä osakeyhtiötä ympäristöteknologian CLEEN, biotalouden FIBIC, konepajateollisuuden FIMECC, terveysalan SalWe, nettitalouden DIGILE ja rakennetun ympäristön RYM koordinoivat omaa toimialaansa hyödyttävää tutkimusta.

    Tekes on ollut SHOK-ohjelmien suurin rahoittaja. Nyt Tekes voi vain yrittää auttaa kyseisiä osakeyhtiöitä löytämään korvaavia rahoituslähteitä.

    Hallituksen kärkihankkeiden kautta toki on luvassa rahoitusta, joka turvaa päättyneiden tutkimusohjelmien lupaavimpien tulosten hyödyntämisen yritystoiminnassa. Raha vain on kärsimättömämpää kuin perinteinen tutkimusrahoitus. Merkittäviä tutkimustuloksia tai vaikutusta liiketoimintaan odotetaan jo kolmen vuoden säteellä, Lundström sanoo.

    Budjettileikkauksista huolimatta Tekesille jää rahaa jaettavaksi jatkossakin. Lundström korostaa, että Tekes jatkaa rahoituksessa visionäärisellä linjalla.

    Haluamme edelleen katsoa pidemmälle kuin muu yhteiskunta, nähdä mahdollisuuksia, joita muut eivät näe.

    Paine säätiöitä kohtaan kasvaa

    Kun valtio kiristää rahahanojaan yliopistoilta niin suoraan kuin välillisestikin, paine säätiöitä kohtaan kasvaa. Syyskuun lopussa Aalto-yliopistolla järjestetyssä Does Money Lead (to) Research -seminaarissa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen käytti tilaisuuden kysyä Suomen Akatemian pääjohtajalta Heikki Mannilalta, miten Akatemia kestää tätä painetta.

    Joillain tieteenaloilla koko elo-syyskuu menee akatemiahakemusten valmisteluun. Jo nyt hylkäysprosentit ovat suuria; vain noin 10 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Voiko kilpailu yhä koveta ja voiko asialle tehdä jotain, Koikkalainen kysyi.

    Mannila kertoi, että myös Suomen Akatemian rahoitus vähenee noin neljällä prosentilla. Hän piti varsin todennäköisenä, että hakemusmäärät kasvavat jatkossa, mikä on huolestuttava yhtälö.

    Jos hyväksymisprosentti menee alle kymmenen, sekä hakijoiden että apurahanmyöntäjien työskentelystä tulee hyödyttömämpää, Mannila sanoi.

    Pitkään periaatteenamme on ollut tarjota mahdollisimman hyvä palaute myös hylkäyksen saaneille, jopa niille jotka eivät ole lähelläkään hyväksymistä.

    Lokakuun ensimmäisenä päivänä sulkeutuneessa haussa Suomen Akatemia sai yhteensä 3 636 tutkimusrahoitushakemusta, mikä on 154 kappaletta eli 4,4 prosenttia enemmän kun viime vuoden syyskuun haussa.

    Seminaarissa Mannilalta kysyttiin, voisiko akatemiahaku olla kaksivaiheinen, kuten joissain EU-hauissa. Tällöin ensi kierroksella riittäisi parin liuskan tiivis hakemus ja vasta jatkoon päässeiltä vaadittaisiin enemmän materiaalia.

    Mannilan mukaan tätäkin on akatemiassa mietitty, mutta lyhyt hakemus sortaisi nuoria tutkijoita, joilla on kyky tehdä hyvää työtä mutta ei vielä ole kovin paljoa työkokemusta. He eivät voi sanoa, että katsokaapa tiiviistä CV:stäni, kuinka pätevä olen.

    Hylätyille on myös vaikea antaa hyvää palautetta kahden liuskan perusteella, Mannila sanoi.

    21.9.2015

    Teksti Antti Kivimäki Kuvat Milla Talassalo

    • Painetussa lehdessä sivu 6