8/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • Nils Sandman haluaa liikkua esiintyessään. Populaarissa esiintymistavassa tämä toimii hänen edukseen.

    Nuoret tutkijat popularisoivat tiedettä

    Kuinka moni on teistä nähnyt painajaisia? Näin kysyy nuorempi tutkija Nils Sandman monikymmenpäisen yleisön edessä perjantain iltahämärässä. Paikkana on Kåren, ja kyseessä on Science Slam -tapahtuma.

    Turun ensimmäisessä Tieteen päivässä yleisöä on lämmitelty muun muassa improvisaatioteatterin voimin. Nyt viihdyttämisestä vastaavat tohtorikoulua käyneet nuoret tutkijat. Jokaisella heistä on kymmenen minuuttia aikaa esitellä väitöskirja-aihettaan populaarissa hengessä.

    Sandman selittää innokkaasti tutkimusaihettaan tahdittaen käsillään puhetta. Esitystä ei rasita yksikään vaikeaselkoinen kuvio tai matemaattinen kaava.

    — Jos asiaa ei voi itse sanoin selittää, se on liian vaikeaa tällaiseen esitykseen. Kuvien avulla muistan, mitä pitää kertoa, Sandman kertoo.

    Sandman tutkii painajaisia. Ura tieteen popularisoinnin parissa alkoi viime keväänä, kun Turun yliopiston viestintä järjesti kurssin aiheesta. Kurssi koostui muutamasta luennosta, jossa nimekkäät tieteen popularisoijat kertoivat mediakokemuksistaan.

    — Yliopistoja rahoitetaan julkisin varoin, joten koen velvollisuudekseni jakaa saamiani tutkimustuloksia yleisön kanssa. Hyvin popularisoitava tutkimusaiheeni antoi vielä lisäpotkua lähteä leikkiin mukaan.

    Kurssin jälkeen Turun yliopistossa järjestettiin yleisölle avoin Science Slam -kenraaliharjoitus. Siinä nuoret tutkijat esitelmöivät väitöskirja-aiheitaan. Sandmanin mielestä kenraalille oli tilausta.

    — Yliopistoissa kannattaisi painottaa yhä enemmän esiintymistaitoja. Tohtorikoulutettavat valmistuvat paljon esiintymistä vaativiin tehtäviin, mutta esiintymistilaisuuksia ei tule välttämättä paljoakaan. Painottaisin esiintymiskokemusta jo perustutkintovaiheessa.

    Kertomalla esimerkkejä elävästä elämästä Sandman saa yleisönsä huomion. Nuoret miehet näkevät kaikkein vähiten painajaisia. Vanhetessaan miehet kirivät naisia, ja ikäihmiset näkevät yhtä paljon painajaisia sukupuoleen katsomatta. Sotaveteraanit näkevät painajaisia kaikkein eniten.

    Tieteen popularisointia on kritisoitu siitä, että lyhyissä ja kansankielistetyissä esityksissä tarkkuus kärsii. Sandmanin mielestä populaari esitystapa sopii erityisesti tulosten läpikäymiseen. Metodologioiden analysoimisen hän jättäisi tutkijayhteisölle.

    Tiedettä popularisoimalla saavutetaan uusia yleisöjä. Netissä julkaistavat TED-talkit ovat hyvä esimerkki siitä, miten tieteen popularisointi saavuttaa yhä enemmän jalansijaa valtavirtamediassa. Puheet ovat osoittaneet, että tieteellisiä esityksiä ei tarvitse rajata yliopistoihin pienelle kuulijakunnalla. Hyvällä esityksellä voi saada uusia innokkaita oman tieteenalan pariin.

    Kun kello lähentelee yhdeksää, on aika valita illan voittaja käsiäänestyksellä viidestä esityksestä. Outi Hupaniittu hauskuutti yleisöä kertomalla varhaisesta elokuvanjakelutoiminnasta ja sensuurista 1900-luvun alun Suomessa. Tällä esityksellä Hupaniittu voittaa ensimmäisen Science Slam -palkinnon. Populaarissa esitystavassa huumori usein toimii esittäjän eduksi, ja niin käy tälläkin kertaa.

    Kårenista yleisö siirtyy jatkamaan iltaansa Turun yöhön aavistuksen sivistyneempänä. Toivon mukaan Science Slamista on tulossa perinne Turussa.


    Mikä on Science Slam?

    Science Slam -esityksessä tutkijalla on kymmenen minuuttia aikaa esitellä tutkimustaan aiheeseen perehtymättömälle yleisölle. Tarkoituksena on painottaa viihdyttäviä esittelytapoja.

    Viestintäjohtaja Anne Paasin mukaan noin puolitoista vuotta sitten Turun yliopiston viestinnässä katsottiin Youtube-videoita muiden maiden Science Slam -tapahtumista. Tästä lähti ajatus Science Slam -perinteen tuomisesta Turkuun.

    Tiettävästi Slameja on järjestetty muun muassa Tanskassa, Alankomaissa, Egyptissä ja Etelä-Afrikassa. Osa maailmalla järjestetyistä tilaisuuksista on keskittynyt teemoihin kuten teknologia ja sosiologia.

    Viime keväänä Turun yliopistossa nuorille tutkijoille järjestettiin tieteen popularisointia käsittelevä kurssi. Se oli tutkijakoulussa valtavan suosittu. Kurssin ”loppukokeessa” tutkijat esitelmöivät aiheitaan avoimelle yleisölle kauppakorkeakoulun tiloissa. Nyt järjestetyssä Science Slamissa esiintyi tuon kurssin suorittaneita tutkijoita.

    teksti Joel Kanerva
    kuva Timo Jakonen

    • Painetussa lehdessä sivu 40