 
|
|||||||||||||
|
”Tieteen palo ei saa oikeuttaa huonoa palkkaa”Väitöskirjantekijöistä yksi prosentti katsoo, että yliopistouudistus on parantanut työilmapiiriä. Kehno palkkataso nousi keskustelun pääosaan Nuorten tutkijoiden klubin Helsingin tilaisuudessa 12. lokakuuta. Koolla oli noin 120 nuorta tutkijaa. Toimittaja Tuomas Enbusken vetämässä keskustelussa olivat mukana kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopistosta, vararehtori Heikki Mannila Aalto-yliopistosta, innovaatiojohtaja Hannele Pohjola EK:sta, yliopistonlehtori Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta ja toiminnanjohtajat Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitosta ja Heikki Kauppi TEKistä. — Onko reilua, että tutkija saa yliopistolla huonompaa palkkaa kuin yrityksissä? haastoi Enbuske vastaamaan. Kansleri Ilkka Niiniluoto piti tutkijan työtä edelleen kutsumusammattina, jossa on vahva intohimo tieteen tekemiseen. Hän kertoi palkkausjärjestelmäuudistuksen kiivaimpaan aikaan Helsingin yliopistolla järjestetystä keskustilaisuudesta, jossa tutkijat olivat korostaneet sitä, etteivät he palkan takia yliopistolla ole. — Tieteen palo ei saa oikeuttaa huonoa palkkaa, korosti Antero Puhakka ja sai yleisöltä aplodit. Myös yliopistouudistuksesta puhuttiin. Antero Puhakka kertoi, että Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyn mukaan 1 prosentti vastanneista väitöskirjantekijöistä katsoi, että yliopistouudistus oli parantanut työilmapiiriä. — Eikö yliopistojen tehtävä olekin kasvattaa kriittisiä ihmisiä, vai mitä Ilkka Niiniluoto? heitti Enbuske. Heikki Mannilan mukaan yksikään tutkija ei varmaankaan vastusta sitä, että yliopistojen autonomiaa on lisätty. Hänen mielestään eniten yliopistoväkeä potuttaa tällä hetkellä kokonaiskustannusmalli. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yliopistouudistuskysely osoitti, että avoimuus ja julkisuus ovat viime aikoina vähentyneet. Eeva Rantala katsoi, että läpinäkyvyyttä pitäisi lisätä ja dekaanien ja rehtorien pitäisi tulla enemmän tiedeyhteisön pariin. Hannele Pohjolan mukaan EK:ssa yliopistouudistus on nähty myönteisessä valossa. — Muutokset vaan aina alussa aiheuttavat vastarintaa, hän totesi. Keskustelussa puhuttiin myös työstressistä. Asiaa tutkinut Antero Puhakka kertoi, että opettajien ja tutkijoiden työstressi on erilaista. Rahoituksen hakeminen lisää tutkijakunnan stressiä. — Rahoituksen hakemisen ei pitäisi kuulua väitöskirjantekijöiden tehtäviin, Puhakka painotti ja sai nuorelta yleisöltä kättentaputuksia. Heikki Mannila oli samaa mieltä. Heikki Kauppi oli kysellyt stressikokemuksia TEKin aktiiveilta Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselta. Työstressi vaihtelee kovasti yksiköitten välillä. Hän katsoi, että tämä on paljolti kiinni johtamisesta ja ihmissuhteista. Milja Saari kysyi keskustelijoilta, onko väitöskirjan tekeminen työtä? Eeva Rantalan mukaan se on työtä, ei kouluttautumista vaan tutkijaksi pätevöitymistä. Hannele Pohjola piti sitä sekä koulutuksena että työnä. — Väitöskirjan tekijät tekevät noin 60 prosenttia suomalaisesta tieteestä. Ei kai voida sanoa, että koululaiset vastaavat maamme tieteen tasosta? Puhakka huomautti. Yleisön joukosta korostettiin myös tieteenalakohtaisia eroja: joillakin laitoksilla on varaa maksaa enemmän kuin toisilla. — Kaikki suomalaiset yliopistot tekivät viime vuonna ylijäämää, Puhakka muistutti. — Palkkausjärjestelmäuudistuksen myötä palkat nousivat Helsingin yliopistossa 16 prosentilla. Ensi vuonna uhkaava yliopistoindeksin leikkaus voi merkitä sitä, että palkankorotukset vievät väen vähentämiseen, ennakoi Niiniluoto. Myös tohtoreitten määrä puhutti. Yleisön joukosta kysyttiin muun muassa sitä, koska alettiin ottaa niin paljon väitöskirjantekijöitä kuin nykyisin ja koska määrää vähennetään? Niiniluoto muistutti, että yliopistojen rahoitusmalli on ajanut yliopistot huutokauppaan tutkintomääristä. Rahoitusmallia ollaankin nyt muuttamassa. Puhakan mielestä systeemiä voisi luonnehtia huutolaiskaupaksi. Suomessa on kaksinkertainen määrä jatko-opiskelijoita EU:n keskiarvoon nähden. — Uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassakin tohtoreitten osalta luotetaan siihen, että tarjonta luo kysyntää. Maisterimääriä arvioidaan kysynnän mukaan, Puhakka lisäsi. Nuorten tutkijoiden kysymyksiä ja vastauksia löytyy lisää osoitteesta www.facebook.com/nuorettutkijat. Siellä on myös tulevien tilaisuuksien ohjelmat. teksti Kirsti Sintonen
|
||||||||||||
