Syöpätutkijan matka jatkuu

Viisi vuotta syöpätutkimusta Suomessa tehnyt Anchit Khanna kehuu tutkijakoulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen tasoa maassamme. Ensi vuoden alussa tapahtuvan väittelyn jälkeen kansainvälinen tutkijaura jatkuu Australiassa.

Tieteentekijöiden liitto julkisti Anchit Khannan valinnan Vuoden tieteentekijäksi Nuorten tutkijoiden klubissa Helsingissä 12. lokakuuta. Khanna on opiskellut lääkäriksi Intiassa. Hän erikoistui lääketieteelliseen genetiikkaan ja onkologiaan Glasgowssa Skotlannissa. Vuonna 2007 hän aloitti tutkijakoulutettavana Tampereen yliopiston Biolääketieteellisen teknologian yksikössä (IBT).

Khannan mielestä tieteen tekemisessä on huomattavia eroja tuntemiensa maiden välillä.

— Intiassa tieteellinen tutkimustyö on vasta nousussa, sitä ei pidetä vielä kovin merkittävänä. Glasgowssa näin, kuinka valtavia mahdollisuuksia tutkimuksella on annettavaan lääketieteelle. Olin siellä puolitoista vuotta, jolloin ehdin keskittyä lähinnä teoriapuoleen. Suomessa tilanne oli aivan päinvastainen, sillä tutkimustyö oli hyvin käytännöllistä.

Khanna vastasi aikoinaan professori Jukka Westermarckin työpaikkailmoitukseen kansainvälisessä luonnontieteellisessä julkaisussa ja Westermarck kutsui hänet Suomeen. Suomeen Khannan houkutteli tutkimuksen aihe.

— Kyse oli ennestään tuntemattomasta mekanismista, joka liittyi proteiini PP2A:han, joka puolestaan liittyy solujen muuttumisprosessiin syöpäsoluiksi. Pidin ajatuksesta päästä mukaan tutkimaan jotakin sellaista, josta tiedettiin vasta hyvin vähän.

— Suomeen minua veti myös täkäläisen tutkijakoulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen korkeatasoinen maine. Pidin Suomea hyvänä paikkana kouluttautua tieteelliselle uralle.

Sittemmin Westermarck muutti Turkuun, ja Khannasta tuli professori Tapio Visakorven tutkimusryhmän jäsen. Kansainvälisen ryhmän tavoitteena on ollut tunnistaa yleisiä geneettisiä poikkeamia eturauhassyövässä. Kansainvälisyyden Khanna nostaa asiaksi, joka on tehnyt suomalaiseen tiedeyhteisöön sopeutumisen helpoksi. Tutkimusryhmissä työskentelykielenä on englanti

Perhe auttaa sopeutumaan

Suomeen Anchit Khanna kertoo sopeutuneensa hyvin, ja aloittaa heti aiheesta puhumisen säästä. Suomen ilmasto ei aiheuttanut hänelle shokkia, olihan hän välissä asunut Skotlannissa.

— Glasgowssa totuin tällaiseen säähän, ja pimeän tuloon syksyisin ja talvisin jo iltapäivällä. Mutta Glasgown sää on mielestäni Suomen säätä pahempi, aurinkoiset päivät ja sininen taivas olivat harvinaisia.

— Toki myös se on auttanut sopeutumaan, että olemme Suomessa yhdessä vaimoni kanssa. Voimme iltaisin jakaa toisillemme päivän kokemukset, ja tuemme toisiamme väitöskirjaprojekteissamme.

Khannan puoliso tekee väitöskirjaansa työskennellen monikudospankki Regeassa, joka sijaitsee samoissa tiloissa IBT:n kanssa. Khannan perhe Suomessa kasvaa pian yhdellä, sillä esikoisen laskettu aika on muutaman viikon päästä. Silloin vapaa-ajan viettotavat muuttunevat. Nyt pariskunnalla on jäänyt aikaa muun muassa elokuville.

— Katsomme paljon elokuvia, sillä Suomessa on hyvin tarjolla englanninkielisiä elokuvia, mikä oli minulle aikoinaan yllätys. Lisäksi esimerkiksi Tamperetalossa on toisinaan englanninkielistä ohjelmaa.

— Mitä tulee ruokakulttuuriin, käymme lähes joka viikko syömässä herkullisia munkkeja tamperelaisille tutussa Pyynikin näkötornissa. Pidän tulisesta ruoasta ja saan sitä Tampereella intialaisissa ravintoloissa sekä kotona, sillä vaimoni on loistava kokki. Suomessa saamme kaupoista kaikki tarvitsemamme ruokaaineet, ei tarvitse mitään pyytää Intiasta lähettämään.

Syöpä parannetaan ennalta ehkäisemällä

Lääkärinä ollessaan Anchit Khanna kohtasi usein parantumatonta syöpää sairastavia potilaita. Hänessä heräsi halu yrittää muuttaa tilannetta.

— Haluaisin kohentaa näiden ihmisten elämää, edes pidentämällä elinaikaa.

Khanna ei siten sano etsivänsä parannuskeinoja parantumattomiin syöpiin, mutta ei näe tilannetta kuitenkaan toivottomana. Hänen mielestään parannuskeinoja on jo olemassa.

— Ennaltaehkäisy on niistä paras. Jos lakataan tuottamasta karsinogeeneja, vähennetään syöpäriskiä. Useimpien syöpien syntyyn ympäristöllä on ollut vaikutusta tai ruokavaliolla, tupakoinnilla, alkoholin käytöllä. Lähes kaikki tietävät, että kohtuullinen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa myönteisesti syöpäriskiin. Tietoisilla valinnoilla voidaan siten pitkälti ehkäistä syöpää.

Khanna myös kannattaa erilaisia syöpäseulontoja. Mitä varhemmin syöpä todetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on siitä parantua.

— Kaikkiin syöpiin ei kuitenkaan ole sellaisia tehokkaita alkuvaiheen tutkimusmenetelmiä, kuten rintasyöpään on mammografia. Esimerkiksi mahasyöpää on hyvin vaikea havaita alkuvaiheessa. Tarvitaan lisää erilaisia tunnistamismenetelmiä erilaisille syöville — sama menetelmää ei sovellu kaikkiin.

Myös näitä kysymyksiä Khanna käsitteli parin vuoden takaisessa tutkimusartikkelissaan erään syöpägeenin ja proteiinin yhteisvaikutuksesta vatsasyövän kehittymisessä. Havainnot julkaistiin Journal of the national Cancer Institute -lehdessä. JNCI on yksi syöpäalan merkittävimmistä kansainvälisistä julkaisuista.

Seuraavaksi Australiaan

Khanna väittelee tohtoriksi vuodenvaihteen tienoilla tutkimuksellaan CIP2A-syöpägeenin toimintamekanismeista ja sen merkityksestä syövän hoidossa. CIP2A:n tuotannon estämisen seurauksena pienenee syöpää aiheuttavan c-Myc-proteiinin määrä syöpäsoluissa. Väitöskirjan valmistuminen ei tuo katkosta Khannan tieteelliseen toimintaan.

— Lähden Jukka Westermarckin projektin puitteissa Australiaan tekemään teknologialähtöistä syöpätutkimusta. Jos kaikki menee tutkimuksellisesti hyvin, pestistä saattaa tulla pidempi.

— Vaimoni jää Suomeen ainakin vuodeksi viedäkseen loppuun väitöskirjansa, ja minä aion matkustaa Sydneyn ja Tampereen väliä, Khanna kertoo.

teksti Mia Hemming

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 14