Luottamusmiehillä työntäyteinen vuosi
Yliopistojen luottamusmiehet ovat olleet
täystyöllistettyjä tänä vuonna. Ensimmäisen
työehtosopimuksen soveltaminen, rakenteellisen
kehittämisen henkilöstövaikutukset
yt-neuvotteluineen sekä yliopistouudistukseen
sisältynyt työsuhteistaminen
ovat kaikki lisänneet luottamusmiesten
työsarkaa. Luottamusmiessopimuksia ei
ole edelleenkään kuin noin puolessa yliopistoista.
Luottamusmiesten tiedonsaanti
yliopistonsa asioista on heikentynyt. Huolestuttavia
ovat myös viestit ilmapiiriongelmista.
Kaikkein kovimmalla koetuksella luottamusmiehet
ovat olleet niissä yliopistoissa, joissa käytiin
yt-neuvotteluja ja irtisanottiin henkilöstöä viime
kevätkauden aikana. Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen
tilanteesta oli juttua Acatiimin numerossa
4/2010. Kevät paljasti sen, että yt-neuvottelut
ovat tulleet yliopistoihin jäädäkseen.
Epäselvyyksiä tutkijoiden siirrossa 1600
tuntiin
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön
JUKO ry:n yliopistosektorin luottamusmiehet olivat
koolla Espoon Tapiolassa 21.-22. syyskuuta.
Paikalla oli pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä
lähes kaikista yliopistoista.
JUKOn neuvottelija Tarja Niemelä kävi läpi
TES:n soveltamisongelmia. Totuttautuminen yliopistojen
ensimmäiseen työehtosopimukseen ei
ole mennyt ilman alkuvaikeuksia. Niemelä kertoi
muun muassa työsuunnitelmiin ja tuntikattoihin
liittyvistä ongelmista.
Tutkijoiden siirtäminen 1600 tunnin kokonaistyöaikaan
on aiheuttanut paikoin päänvaivaa.
Syyskuun loppuun mennessä vain muutamassa
yliopistossa on tehty työsuunnitelmat myös tutkijoille.
JUKO onkin joutunut muistuttamaan pääneuvottelupöydässä
siitä, että työsuunnitelmien tekeminen oli ehtona tutkijoiden siirtämiselle
1600 tuntiin.
Kysymyksiä luottamusmiehille tulee myös siitä,
mikä on lisätyötä 1600 tunnin järjestelmässä.
TES:n 5 luvun 8 §:n mukaan työsuunnitelman ulkopuolisesta
opetuksesta maksetaan eri korvaus.
Myös TES:n kirjaukset opetuksen tuntikatoista
ovat puhuttaneet. Neuvottelupäivillä muistutettiin
luottamusmiehiä siitä, ettei 392 tunnista saa
tulla 448 tuntia. Joissakin yliopistoissa naftaliinista
yritetään kaivaa vanhoja kontaktiopetuksen
maksimimääriä.
Soveltamisepäselvyyksiä on ollut lisäksi väitöskirjantekijöiden
56 tunnin opetuskatosta, mm.
siitä, kuuluuko valmisteluaika tähän mukaan. Esimerkiksi
Helsingin yliopistossa tulkitaan, että 56
tuntia koskee vain kontaktiopetusta.
Luottamusmiehiltä pimitetään tietoa
Acatiimi-lehti lähetti kuuden yliopiston jukolaiselle
pääluottamusmiehelle kyselyn, jossa kysyttiin
TES:n soveltamisongelmien lisäksi myös muiden
isojen muutosten mukanaan tuomista hankaluuksista.
Monissa vastauksissa tuotiin ilmi huoli huonontuneesta
ilmapiiristä yliopiston sisällä. Tiedonsaanti
on heikentynyt. Joissakin yliopistoissa
YT-kokouksissa luottamusmiehillä ei ole käytössä
YT-lain hengen mukaisia tietoja taloudesta. Budjettilukuja
ei edes näytetä.
Onpa joissakin yliopistoissa luottamusmiehiä
jopa uhkailtu tyyliin: “Nykylaki edellyttää uutta
solidaarisuutta työnantajaa kohtaan eikä työnantajan
julkinen kritisointi ole enää suotavaa”.
Jotain tilanteesta kertoo myös se, että luottamusmiessopimukset
on allekirjoitettu vain seitsemässä
yliopistossa eli Itä-Suomen, Turun, Jyväskylän,
Tampereen yliopistoissa, Aalto-yliopistossa,
Svenska handelshögskolanissa ja Lappeenrannan
teknillisessä yliopistossa. Lisäksi sopimusneuvottelut
ovat loppusuoralla ainakin Lapin yliopistossa
ja Åbo Akademissa.
Kirsti Sintonen
Kysymykset
- Uusi työehtosopimus on ollut voimassa noin
puoli vuotta. Mitkä siihen liittyvät asiat ovat eniten
työllistäneet luottamusmiehiä?
- Uusi yliopistolaki on ollut voimassa tämän vuoden
alusta. Onko uuden lain pykälistä ja niiden
tulkinnoista (mm. työsuhteistaminen) noussut
esille ongelmia, joiden tiimoilta on otettu yhteyttä
luottamusmieheen?
- Rakenteellinen kehittäminen on myös edennyt.
Miten yliopistojen/yksiköiden rakenteiden
muutokset ovat heijastuneet luottamusmiesten
tehtäviin?
Antero Puhakka
pääluottamusmies
Itä-Suomen yliopisto
|
|
- Luottamusmiessopimusten, työsuojelun yhteistoimintasopimuksen
sekä yhteistoimintasopimuksen
neuvotteleminen työllisti keväällä varsin
paljon. Kesällä vuorossa oli sitten tutkijoiden siirtyminen
kokonaistyöaikaan ja sen erilaisten tulkintakäytäntöjen
selvittäminen samoin kuin vuosilomaan
liittyvät kysymykset. Myös yleisempi
työaika on ollut useamman kerran esillä.
- Jonkin verran yhteydenottoja on tullut mm.
määräaikaisten työntekijöiden lomautuksiin liittyen.
Joitakin virkamiesten ja työntekijöiden eroihin
liittyviä asioita on noussut esiin, mm. varallaoloaikamääritykset.
- Itä-Suomen yliopistossa käytiin keväällä YTneuvotteluja,
jotka päättyivät hieman alle kahdeksankymmenen
henkilötyövuoden vähennyksiin,
määräaikaisten päättymisen, eläkkeelle jäämisten
mutta myös irtisanomisten kautta. Itä-Suomen
yliopistossa oman lisänsä tuovat kampuksilla olleet
erilaiset toimintakäytännöt ja uuden yhtenäisen
toimintakulttuurin rakentaminen. Tällä hetkellä
palkkaohjelmaan liittyvä taustatyö vie paljon
aikaa.
|
Åke Finne
pääluottamusmies
Hanken
|
|
- Jäsenten valistaminen muutoksista. Meillä on
ainakin kolme kiistanalaista kysymystä työn alla:
- Tulkinta opetuskatoista – miten 392 on tulkittava
ja mitä siihen voidaan siihen voidaan sisällyttää.
- JUKOn jäsentilasto on kyseenalaistettu.
- Vanha vaatitason kiista, joka odottaa työtuomioistuimen
päätöstä eli kuuluvatko ns. vanhat asiat
valtiotyönantajalle tai uudelle työnantajalle. Lisäksi
tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus eivät
vieläkään toteudu YPJ:ssä. Päinvastoin, jotkut
henkilöstöryhmät, kuten lehtorit, ovat jämähtäneet
paikoilleen nk. henkilökohtaisessa palkkakehityksessään.
- Työsuhteistamisesta ei ole vielä tullut yhteydenottoja,
mikä kyllä huolestuttaa. Uusia kirjallisia
työsopimuksia tehdään jatkuvasti, mutta luottamusmiestä
ei konsultoida etukäteen. Työsopimuslain
edellyttämä oikeudenmukaisuus ei välttämättä
toteudu.
- Rakenteellisella kehittämisellä ei ole vielä ollut
vaikutuksia, mutta se lienee ajan kysymys. Myös
johto-, henkilöstö- yms. sääntöjä voidaan yksipuolisesti
rikkoa.
|
Satu Kalliola
pääluottamusmies (professorit, lehtorit, muuta opetuspainoisia tehtäviä hoitavat)
Tampereen yliopisto
|
|
- Aloittaessani pääluottamusmiehenä elokuussa
2009 suurin osa professorien yhteydenotoista koski
YPJ:n soveltamista yksityistapauksissa. Tuolloin
oli jatkuvasti meneillään jokin neuvonta, ilmeisesti
siksi, että professorit olivat olleet ilman luottamusmiestä
vuoden ajan. Uuden TES:n aikana
professorien neuvonta on ollut enimmäkseen
yleisluonteista ja se on koskenut mm. kokonaistyöaikaa
erityisesti osa-aikaisissa ja lahjoitusprofessuureissa.
Lehtorien osalta pääluottamusmiehen
puoleen on käännytty tilanteissa, joissa TESsovellutukset
on koettu epäoikeudenmukaisiksi,
vaikkakaan ei TES:n vastaisiksi. Kaikissa yhteydenottoon
johtaneissa tapauksissa myös työsuojeluvaltuutettu
on ollut mukana asian selvittelyssä.
- Tässäkin asiassa suurin paine oli ennen vuoden
vaihdetta. Esimerkiksi kaikki työsuhteistamista
koskeneet yhteydenotot tehtiin ennen työsopimusten
allekirjoittamista. Minulla on se käsitys,
jo ennen luottamusmiesaikaani syntynyt, että
Tampereen yliopiston hallinto tekee aina laillisesti
oikein. Kuitenkin kaikissa tilanteissa lakien ja niistä
johdettujen määräysten soveltamisessa on liikkumavaraa
- enkä ole ollenkaan vakuuttunut, että
ko. liikkumavara käytettäisiin yksittäisen työntekijän
hyväksi.
- Tampereen yliopistossa on meneillään mittava
organisaatiouudistus, joka on erittäin suuri haaste
johdon ja henkilöstön yhteistoiminnalle. Johto pyrkii varmastikin noudattamaan yt-lakia, mutta
nähtäväksi jää, missä määrin se edellyttää esimerkiksi
vuorovaikutteista johtamista avainasemassa
olevilta esimiehiltä uusien tutkinto-ohjelmien
laadinnassa. Sama koskee myös yliopistopalveluiden
(opetushallinnon, talouden yms.) järjestämistä.
Näissä mennään jo perustasolle ja uudistukset
koskevat kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä, joiden
aidosta osallistumismahdollisuudesta on kysymys.
|
Sinikka Torkkola
pääluottamusmies
Hanken
|
|
- Kokonaistyöaikaan siirtyminen on tuonut epäselvyyttä
lomien pitämisessä. Erityisesti ongelmia
niillä, joilla työsuhde on päättymässä vuoden
vaihteessa tai ennen sitä on ollut. Myös muille
kuin Suomen Akatemian post doc -tehtävissä
työskenteleville tutkijoille on pyritty sälyttämään
opetusta, vaikka tutkimushankkeessa opetukselle
ei ole varattu aikaa. Tapaukset on saatu selvitetty
neuvotteluilla, mutta tuon tuosta asia putkahtaa
esiin. Näyttää siltä, että yksiköissä yritetään ratkaista
rahan puutetta lisäämällä opetusta tutkijoille.
Tutkijakoulun tutkijoiden työn vaativuudessa
on edelleen ongelmia. Vaativuustaso ei tahdo
nousta, vaikka työ etenee ja vaikka tutkijalla
olisi myös vaativaa opetusta.
- Ei varsinaisesti, mutta esiin on tullut tapauksia,
joissa ketjutettu virkasuhde on vaihtunut ketjutetuksi
työsuhteeksi. Jotkin näistä ketjutuksista luottamusnäyttävät
laittomilta, kiinnostavaa onkin, mistä,
jos asiaa ryhdytään selvittämään, ketjun katsotaan
alkavan.
- Tampereen yliopistotyönantaja ei ole toistaiseksi
suostunut perustumaan yhteistoimintaneuvottelukuntaa.
Yt-menettelyn mukaiset kokoukset
pidetään pääluottamusmiesten ja työnantajan välillä.
Tampereen yliopistossa on menossa kaksi
isoa rakenteellista muutosta eli tiedekuntien lakkauttaminen
ja tieteenalayksiköihin siirtyminen
sekä yliopistopalvelujen perustaminen. Yliopistopalveluihin
on tarkoitus keskittää ainakin osa nykyisistä
laitos- ja tiedekuntatasolla suoritetuista
tehtävistä. Lisäksi suunnitelmat Hämeenlinnan
opettajankoulutuslaitoksen siirtämisestä Tampereelle
on ollut yt-menettelyssä, samoin täydennyskoulutuskeskuksen
muutokset. Eli paljon on
seurattavaa ja neuvoteltavaa.
|
Jarmo Kiuru
luottamusmies
Lapin yliopisto
|
|
- Vaikea nimetä yhtä yksittäistä asiaa ja asiat
ovat aika lailla samoja kuin edellisen työehtosopimuksen
aikanakin. Palkkausasiat, määräaikaisten
palvelussuhteiden pidentämiset, työsopimuksen
solmimiseen liittyvät asiat jne. Suurimmaksi ongelmaksi
on ehkä sittenkin osoittautunut luottamusmiesten
asema. TES-neuvotteluiden aikaan
työnantaja kieltäyty neuvottelemasta luottamusmiesten kanssa, koska “ei ollut luottamusmiessopimuksia
eli ei myöskään luottamusmiehiä”. Lisäksi
työnantaja helposti puuttuu luottamusmiesten
valintaan ym. asioihin muisuttamalla esimerkiksi
määräajan päättymisestä eli ei lähdetä siitä,
että luottamusmiestä koskeva ilmoitus on voimassa
kunnes uusi ilmoitus tulee. Osin ongelmia on
ollut aiheuttamassa myös JUKO, joka toimii asiantuntemattomasti
ymmärtämättä mitä on tekemässä.
Vaikuttaa siltä, että luottamusmiesten asema
kyseenalaistetaan hyvin herkästi, jopa kahdelta
taholta. Luottamusmiehet tuntevat tilanteen epävarmaksi.
- Työsopimusmaailma ja ylipäätään sopimisen
maailma vaikuttaa henkilöstöhallinnolle uppo
oudolta. Alkuun on eletty ikään kuin vieläkin olisi
virkoja. Esimerkkinä voisi mainita tilanteen, jossa
toinen henkilö lähtee kesken palvelussuhteen
muualle. Jäljelle jäävä kiinnostuu avoimeksi tulleesta
tehtävästä. Sen sijaan, että hänen olemassa
olevaa työsopimustaan muutettaisiin nimikkeen,
palkkauksen ja tehtäväkuvauksen osalta, häntä
vaaditaan irtisanoutumaan vanhasta tehtävästään,
jotta hänet voidaan ‘nimittää’ uuteen tehtävään.
Jäljelle jäävä pelästyy vaatimusta irtisanoutumisesta
ja ottaa yhteyttä luottamusmieheen.
- Vaatimuksia yhteistoimintamenettelystä on
täytynyt terävöittää. Monia suunnitelmia tehdään
ilman, että henkilöstö on mukana niitä laatimassa.
Esimerkiksi väen vähentäminen jättämällä paikkoja
täyttämättä toteutuu ilman henkilöstösuunnitelmaa
ja ilman että asiasta keskustellaan etukäteen
niiden kanssa, jotka joutuvat jakamaan täyttämättä
jääneen toimen tehtävät.
|
Eero Kuparinen
pääluottamusmies
Turun yliopisto
|
|
- Turun yliopistossa luottamusmiehiä on työllistänyt
tältä osin eniten tutkimushenkilöstön siirtyminen
1600 tunnin kokonaistyöaikaan. Epätietoisuutta
on herättänyt mm. vanhan ja uuden
vuosilomajärjestelmän yhteensovittaminen. Myös
tohtorikoulutettavien työaikakattoon liittyviä kysymyksiä
on tullut jonkin verran.
- Työsuhteistaminen on sujunut Turun yliopistossa
alkuvaikeuksien jälkeen ilman tietooni tulleita
ongelmia. Alussa ihmettelyä herättivät uudet
työsopimuslomakkeet, joissa työnantaja kirjasi
työntekijälle mahdollisia lisävelvotteita ilman, että
tällä oli aiemmasta käytännöstä poiketen edes nimellisesti
mahdollisuutta jättää suostumatta niihin.
Myös työsopimuslomakkeisiin liittynyt epäselvyys
akatemiatutkijoiden vuotuisesta opetusohjausajasta
aiheutti epätietoisuutta.
- Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun
organisaatioiden yhteensovittaminen aiheutti
jonkin verran YT-neuvotteluja vuodenvaihteen
molemmin puolin. Uusiin tehtäviin sijoittaminen
on korvannut tässä yhteydessä kuitenkin irtisanomiset.
Uuden yliopiston taloushallinnon apogryfisiksi
koetut ohjeet henkilöstölle sekä taloushallintoon
liittyvien järjestelmien toimimattomuus ja
siitä aiheutuneet lisäongelmat ovat nostattaneet
verenpainetta henkilökunnan keskuudessa ja tämä
on työllistänyt myös luottamusmiehiä.
|
Inkeri Ruokonen
pääluottamusmies
Helsingin yliopisto
|
|
- Monet työehtosopimukseen ja sen erilaisiin
tulkintoihin (työnantajapuoli – Juko) liittyvät asiat,
kuten työaika, opetuksen määrät, opetuspalkkiot,
työterveyshuoltoon liittyvät korvattavat asiat
jne. Tietenkin kaikki uudelleen neuvoteltavat sopimukset,
joissa tulkitaan uutta Tes:iä, kuten
esim. luottamusmiessopimus.
- Yliopistolaki ja sen tulkinta ei sinänsä ole työllistänyt
ainakaan minua mitenkään mainittavasti,
ehkä enemmänkin sen pohjalta tehty yliopiston
oma johtosääntö, sen tulkinnat ja uudet käytännöt.
- Luottamusmiesten rooli ja tarve korostuu erityisesti
muutostilanteissa, samoin yksilö- ja työyksikkötason
kuten koko yliopistotason yhteistoiminta,
esim. erillislaitosten perustamiset yms. Keväällä
neuvottelimme työsuojelusopimuksen ja
valitsimme työsuojeluvaltuutetut, nyt neuvottelupöydässä
ovat yhteistoimintasopimus ja luottamusmiessopimus.
Nämä ovat tärkeitä sopimuksia,
sillä yhteistoiminnalla ja paikallisella neuvottelulla
on uusissa rakenteissa entistä suurempi
rooli. Yhteistoiminta ja yhteistyö luottamusmiestasolla
on Helsingin yliopistossa kuitenkin toiminut
tähän asti hyvässä yhteistyössä entisin käytännöin.
|
|