8/10

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Luottamusmiehillä työntäyteinen vuosi

    Yliopistojen luottamusmiehet ovat olleet täystyöllistettyjä tänä vuonna. Ensimmäisen työehtosopimuksen soveltaminen, rakenteellisen kehittämisen henkilöstövaikutukset yt-neuvotteluineen sekä yliopistouudistukseen sisältynyt työsuhteistaminen ovat kaikki lisänneet luottamusmiesten työsarkaa. Luottamusmiessopimuksia ei ole edelleenkään kuin noin puolessa yliopistoista. Luottamusmiesten tiedonsaanti yliopistonsa asioista on heikentynyt. Huolestuttavia ovat myös viestit ilmapiiriongelmista.

    Kaikkein kovimmalla koetuksella luottamusmiehet ovat olleet niissä yliopistoissa, joissa käytiin yt-neuvotteluja ja irtisanottiin henkilöstöä viime kevätkauden aikana. Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen tilanteesta oli juttua Acatiimin numerossa 4/2010. Kevät paljasti sen, että yt-neuvottelut ovat tulleet yliopistoihin jäädäkseen.

    Epäselvyyksiä tutkijoiden siirrossa 1600 tuntiin

    Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n yliopistosektorin luottamusmiehet olivat koolla Espoon Tapiolassa 21.-22. syyskuuta. Paikalla oli pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä lähes kaikista yliopistoista.

    JUKOn neuvottelija Tarja Niemelä kävi läpi TES:n soveltamisongelmia. Totuttautuminen yliopistojen ensimmäiseen työehtosopimukseen ei ole mennyt ilman alkuvaikeuksia. Niemelä kertoi muun muassa työsuunnitelmiin ja tuntikattoihin liittyvistä ongelmista.

    Tutkijoiden siirtäminen 1600 tunnin kokonaistyöaikaan on aiheuttanut paikoin päänvaivaa. Syyskuun loppuun mennessä vain muutamassa yliopistossa on tehty työsuunnitelmat myös tutkijoille. JUKO onkin joutunut muistuttamaan pääneuvottelupöydässä siitä, että työsuunnitelmien tekeminen oli ehtona tutkijoiden siirtämiselle 1600 tuntiin.

    Kysymyksiä luottamusmiehille tulee myös siitä, mikä on lisätyötä 1600 tunnin järjestelmässä. TES:n 5 luvun 8 §:n mukaan työsuunnitelman ulkopuolisesta opetuksesta maksetaan eri korvaus.

    Myös TES:n kirjaukset opetuksen tuntikatoista ovat puhuttaneet. Neuvottelupäivillä muistutettiin luottamusmiehiä siitä, ettei 392 tunnista saa tulla 448 tuntia. Joissakin yliopistoissa naftaliinista yritetään kaivaa vanhoja kontaktiopetuksen maksimimääriä.

    Soveltamisepäselvyyksiä on ollut lisäksi väitöskirjantekijöiden 56 tunnin opetuskatosta, mm. siitä, kuuluuko valmisteluaika tähän mukaan. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa tulkitaan, että 56 tuntia koskee vain kontaktiopetusta.

    Luottamusmiehiltä pimitetään tietoa

    Acatiimi-lehti lähetti kuuden yliopiston jukolaiselle pääluottamusmiehelle kyselyn, jossa kysyttiin TES:n soveltamisongelmien lisäksi myös muiden isojen muutosten mukanaan tuomista hankaluuksista.

    Monissa vastauksissa tuotiin ilmi huoli huonontuneesta ilmapiiristä yliopiston sisällä. Tiedonsaanti on heikentynyt. Joissakin yliopistoissa YT-kokouksissa luottamusmiehillä ei ole käytössä YT-lain hengen mukaisia tietoja taloudesta. Budjettilukuja ei edes näytetä.

    Onpa joissakin yliopistoissa luottamusmiehiä jopa uhkailtu tyyliin: “Nykylaki edellyttää uutta solidaarisuutta työnantajaa kohtaan eikä työnantajan julkinen kritisointi ole enää suotavaa”.

    Jotain tilanteesta kertoo myös se, että luottamusmiessopimukset on allekirjoitettu vain seitsemässä yliopistossa eli Itä-Suomen, Turun, Jyväskylän, Tampereen yliopistoissa, Aalto-yliopistossa, Svenska handelshögskolanissa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Lisäksi sopimusneuvottelut ovat loppusuoralla ainakin Lapin yliopistossa ja Åbo Akademissa.

    Kirsti Sintonen

    Kysymykset

    1. Uusi työehtosopimus on ollut voimassa noin puoli vuotta. Mitkä siihen liittyvät asiat ovat eniten työllistäneet luottamusmiehiä?
    2. Uusi yliopistolaki on ollut voimassa tämän vuoden alusta. Onko uuden lain pykälistä ja niiden tulkinnoista (mm. työsuhteistaminen) noussut esille ongelmia, joiden tiimoilta on otettu yhteyttä luottamusmieheen?
    3. Rakenteellinen kehittäminen on myös edennyt. Miten yliopistojen/yksiköiden rakenteiden muutokset ovat heijastuneet luottamusmiesten tehtäviin?

    Antero Puhakka
    Antero Puhakka pääluottamusmies
    Itä-Suomen yliopisto

     
    1. Luottamusmiessopimusten, työsuojelun yhteistoimintasopimuksen sekä yhteistoimintasopimuksen neuvotteleminen työllisti keväällä varsin paljon. Kesällä vuorossa oli sitten tutkijoiden siirtyminen kokonaistyöaikaan ja sen erilaisten tulkintakäytäntöjen selvittäminen samoin kuin vuosilomaan liittyvät kysymykset. Myös yleisempi työaika on ollut useamman kerran esillä.
    2. Jonkin verran yhteydenottoja on tullut mm. määräaikaisten työntekijöiden lomautuksiin liittyen. Joitakin virkamiesten ja työntekijöiden eroihin liittyviä asioita on noussut esiin, mm. varallaoloaikamääritykset.
    3. Itä-Suomen yliopistossa käytiin keväällä YTneuvotteluja, jotka päättyivät hieman alle kahdeksankymmenen henkilötyövuoden vähennyksiin, määräaikaisten päättymisen, eläkkeelle jäämisten mutta myös irtisanomisten kautta. Itä-Suomen yliopistossa oman lisänsä tuovat kampuksilla olleet erilaiset toimintakäytännöt ja uuden yhtenäisen toimintakulttuurin rakentaminen. Tällä hetkellä palkkaohjelmaan liittyvä taustatyö vie paljon aikaa.

    Åke Finne
    Åke Finne pääluottamusmies
    Hanken

     
    1. Jäsenten valistaminen muutoksista. Meillä on ainakin kolme kiistanalaista kysymystä työn alla:
      1. Tulkinta opetuskatoista – miten 392 on tulkittava ja mitä siihen voidaan siihen voidaan sisällyttää.
      2. JUKOn jäsentilasto on kyseenalaistettu.
      3. Vanha vaatitason kiista, joka odottaa työtuomioistuimen päätöstä eli kuuluvatko ns. vanhat asiat valtiotyönantajalle tai uudelle työnantajalle. Lisäksi tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus eivät vieläkään toteudu YPJ:ssä. Päinvastoin, jotkut henkilöstöryhmät, kuten lehtorit, ovat jämähtäneet paikoilleen nk. henkilökohtaisessa palkkakehityksessään.
    2. Työsuhteistamisesta ei ole vielä tullut yhteydenottoja, mikä kyllä huolestuttaa. Uusia kirjallisia työsopimuksia tehdään jatkuvasti, mutta luottamusmiestä ei konsultoida etukäteen. Työsopimuslain edellyttämä oikeudenmukaisuus ei välttämättä toteudu.
    3. Rakenteellisella kehittämisellä ei ole vielä ollut vaikutuksia, mutta se lienee ajan kysymys. Myös johto-, henkilöstö- yms. sääntöjä voidaan yksipuolisesti rikkoa.

    Satu Kalliola
    Satu Kalliola pääluottamusmies (professorit, lehtorit, muuta opetuspainoisia tehtäviä hoitavat)
    Tampereen yliopisto

     
    1. Aloittaessani pääluottamusmiehenä elokuussa 2009 suurin osa professorien yhteydenotoista koski YPJ:n soveltamista yksityistapauksissa. Tuolloin oli jatkuvasti meneillään jokin neuvonta, ilmeisesti siksi, että professorit olivat olleet ilman luottamusmiestä vuoden ajan. Uuden TES:n aikana professorien neuvonta on ollut enimmäkseen yleisluonteista ja se on koskenut mm. kokonaistyöaikaa erityisesti osa-aikaisissa ja lahjoitusprofessuureissa. Lehtorien osalta pääluottamusmiehen puoleen on käännytty tilanteissa, joissa TESsovellutukset on koettu epäoikeudenmukaisiksi, vaikkakaan ei TES:n vastaisiksi. Kaikissa yhteydenottoon johtaneissa tapauksissa myös työsuojeluvaltuutettu on ollut mukana asian selvittelyssä.
    2. Tässäkin asiassa suurin paine oli ennen vuoden vaihdetta. Esimerkiksi kaikki työsuhteistamista koskeneet yhteydenotot tehtiin ennen työsopimusten allekirjoittamista. Minulla on se käsitys, jo ennen luottamusmiesaikaani syntynyt, että Tampereen yliopiston hallinto tekee aina laillisesti oikein. Kuitenkin kaikissa tilanteissa lakien ja niistä johdettujen määräysten soveltamisessa on liikkumavaraa - enkä ole ollenkaan vakuuttunut, että ko. liikkumavara käytettäisiin yksittäisen työntekijän hyväksi.
    3. Tampereen yliopistossa on meneillään mittava organisaatiouudistus, joka on erittäin suuri haaste johdon ja henkilöstön yhteistoiminnalle. Johto pyrkii varmastikin noudattamaan yt-lakia, mutta nähtäväksi jää, missä määrin se edellyttää esimerkiksi vuorovaikutteista johtamista avainasemassa olevilta esimiehiltä uusien tutkinto-ohjelmien laadinnassa. Sama koskee myös yliopistopalveluiden (opetushallinnon, talouden yms.) järjestämistä. Näissä mennään jo perustasolle ja uudistukset koskevat kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä, joiden aidosta osallistumismahdollisuudesta on kysymys.

    Sinikka Torkkola
    Sinikka Torkkola pääluottamusmies
    Hanken

     
    1. Kokonaistyöaikaan siirtyminen on tuonut epäselvyyttä lomien pitämisessä. Erityisesti ongelmia niillä, joilla työsuhde on päättymässä vuoden vaihteessa tai ennen sitä on ollut. Myös muille kuin Suomen Akatemian post doc -tehtävissä työskenteleville tutkijoille on pyritty sälyttämään opetusta, vaikka tutkimushankkeessa opetukselle ei ole varattu aikaa. Tapaukset on saatu selvitetty neuvotteluilla, mutta tuon tuosta asia putkahtaa esiin. Näyttää siltä, että yksiköissä yritetään ratkaista rahan puutetta lisäämällä opetusta tutkijoille. Tutkijakoulun tutkijoiden työn vaativuudessa on edelleen ongelmia. Vaativuustaso ei tahdo nousta, vaikka työ etenee ja vaikka tutkijalla olisi myös vaativaa opetusta.
    2. Ei varsinaisesti, mutta esiin on tullut tapauksia, joissa ketjutettu virkasuhde on vaihtunut ketjutetuksi työsuhteeksi. Jotkin näistä ketjutuksista luottamusnäyttävät laittomilta, kiinnostavaa onkin, mistä, jos asiaa ryhdytään selvittämään, ketjun katsotaan alkavan.
    3. Tampereen yliopistotyönantaja ei ole toistaiseksi suostunut perustumaan yhteistoimintaneuvottelukuntaa. Yt-menettelyn mukaiset kokoukset pidetään pääluottamusmiesten ja työnantajan välillä. Tampereen yliopistossa on menossa kaksi isoa rakenteellista muutosta eli tiedekuntien lakkauttaminen ja tieteenalayksiköihin siirtyminen sekä yliopistopalvelujen perustaminen. Yliopistopalveluihin on tarkoitus keskittää ainakin osa nykyisistä laitos- ja tiedekuntatasolla suoritetuista tehtävistä. Lisäksi suunnitelmat Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirtämisestä Tampereelle on ollut yt-menettelyssä, samoin täydennyskoulutuskeskuksen muutokset. Eli paljon on seurattavaa ja neuvoteltavaa.

    Jarmo Kiuru
    Jarmo Kiuru luottamusmies
    Lapin yliopisto

     
    1. Vaikea nimetä yhtä yksittäistä asiaa ja asiat ovat aika lailla samoja kuin edellisen työehtosopimuksen aikanakin. Palkkausasiat, määräaikaisten palvelussuhteiden pidentämiset, työsopimuksen solmimiseen liittyvät asiat jne. Suurimmaksi ongelmaksi on ehkä sittenkin osoittautunut luottamusmiesten asema. TES-neuvotteluiden aikaan työnantaja kieltäyty neuvottelemasta luottamusmiesten kanssa, koska “ei ollut luottamusmiessopimuksia eli ei myöskään luottamusmiehiä”. Lisäksi työnantaja helposti puuttuu luottamusmiesten valintaan ym. asioihin muisuttamalla esimerkiksi määräajan päättymisestä eli ei lähdetä siitä, että luottamusmiestä koskeva ilmoitus on voimassa kunnes uusi ilmoitus tulee. Osin ongelmia on ollut aiheuttamassa myös JUKO, joka toimii asiantuntemattomasti ymmärtämättä mitä on tekemässä. Vaikuttaa siltä, että luottamusmiesten asema kyseenalaistetaan hyvin herkästi, jopa kahdelta taholta. Luottamusmiehet tuntevat tilanteen epävarmaksi.
    2. Työsopimusmaailma ja ylipäätään sopimisen maailma vaikuttaa henkilöstöhallinnolle uppo oudolta. Alkuun on eletty ikään kuin vieläkin olisi virkoja. Esimerkkinä voisi mainita tilanteen, jossa toinen henkilö lähtee kesken palvelussuhteen muualle. Jäljelle jäävä kiinnostuu avoimeksi tulleesta tehtävästä. Sen sijaan, että hänen olemassa olevaa työsopimustaan muutettaisiin nimikkeen, palkkauksen ja tehtäväkuvauksen osalta, häntä vaaditaan irtisanoutumaan vanhasta tehtävästään, jotta hänet voidaan ‘nimittää’ uuteen tehtävään. Jäljelle jäävä pelästyy vaatimusta irtisanoutumisesta ja ottaa yhteyttä luottamusmieheen.
    3. Vaatimuksia yhteistoimintamenettelystä on täytynyt terävöittää. Monia suunnitelmia tehdään ilman, että henkilöstö on mukana niitä laatimassa. Esimerkiksi väen vähentäminen jättämällä paikkoja täyttämättä toteutuu ilman henkilöstösuunnitelmaa ja ilman että asiasta keskustellaan etukäteen niiden kanssa, jotka joutuvat jakamaan täyttämättä jääneen toimen tehtävät.

    Eero Kuparinen
    Eero Kuparinen pääluottamusmies
    Turun yliopisto

     
    1. Turun yliopistossa luottamusmiehiä on työllistänyt tältä osin eniten tutkimushenkilöstön siirtyminen 1600 tunnin kokonaistyöaikaan. Epätietoisuutta on herättänyt mm. vanhan ja uuden vuosilomajärjestelmän yhteensovittaminen. Myös tohtorikoulutettavien työaikakattoon liittyviä kysymyksiä on tullut jonkin verran.
    2. Työsuhteistaminen on sujunut Turun yliopistossa alkuvaikeuksien jälkeen ilman tietooni tulleita ongelmia. Alussa ihmettelyä herättivät uudet työsopimuslomakkeet, joissa työnantaja kirjasi työntekijälle mahdollisia lisävelvotteita ilman, että tällä oli aiemmasta käytännöstä poiketen edes nimellisesti mahdollisuutta jättää suostumatta niihin. Myös työsopimuslomakkeisiin liittynyt epäselvyys akatemiatutkijoiden vuotuisesta opetusohjausajasta aiheutti epätietoisuutta.
    3. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun organisaatioiden yhteensovittaminen aiheutti jonkin verran YT-neuvotteluja vuodenvaihteen molemmin puolin. Uusiin tehtäviin sijoittaminen on korvannut tässä yhteydessä kuitenkin irtisanomiset. Uuden yliopiston taloushallinnon apogryfisiksi koetut ohjeet henkilöstölle sekä taloushallintoon liittyvien järjestelmien toimimattomuus ja siitä aiheutuneet lisäongelmat ovat nostattaneet verenpainetta henkilökunnan keskuudessa ja tämä on työllistänyt myös luottamusmiehiä.

    Inkeri Ruokonen
    Inkeri Ruokonen pääluottamusmies
    Helsingin yliopisto

     
    1. Monet työehtosopimukseen ja sen erilaisiin tulkintoihin (työnantajapuoli – Juko) liittyvät asiat, kuten työaika, opetuksen määrät, opetuspalkkiot, työterveyshuoltoon liittyvät korvattavat asiat jne. Tietenkin kaikki uudelleen neuvoteltavat sopimukset, joissa tulkitaan uutta Tes:iä, kuten esim. luottamusmiessopimus.
    2. Yliopistolaki ja sen tulkinta ei sinänsä ole työllistänyt ainakaan minua mitenkään mainittavasti, ehkä enemmänkin sen pohjalta tehty yliopiston oma johtosääntö, sen tulkinnat ja uudet käytännöt.
    3. Luottamusmiesten rooli ja tarve korostuu erityisesti muutostilanteissa, samoin yksilö- ja työyksikkötason kuten koko yliopistotason yhteistoiminta, esim. erillislaitosten perustamiset yms. Keväällä neuvottelimme työsuojelusopimuksen ja valitsimme työsuojeluvaltuutetut, nyt neuvottelupöydässä ovat yhteistoimintasopimus ja luottamusmiessopimus. Nämä ovat tärkeitä sopimuksia, sillä yhteistoiminnalla ja paikallisella neuvottelulla on uusissa rakenteissa entistä suurempi rooli. Yhteistoiminta ja yhteistyö luottamusmiestasolla on Helsingin yliopistossa kuitenkin toiminut tähän asti hyvässä yhteistyössä entisin käytännöin.