Professorit ja tieteentekijät
Yliopisto- ja tiedepoliittiset tavoitteet vuoden 2011 vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan
Tutkimus ja opetus tukevat uutta kasvua ja Suomen tulevaisuuden menestystä.
Niiden tulee olla maan seuraavan hallituksen ohjelman painopisteitä.
Yliopistojen rahoitus kuntoon
- Yliopistojen perusrahoitusta kasvatetaan vähintään
tutkimus- ja innovaationeuvoston esitysten
mukaisesti
- Yliopistojen rahoituskriteereissä tutkimuksen ja
opetuksen laatua ja sen edellytyksenä olevaa infrastruktuuria
korostetaan nykyistä enemmän
- Opiskelijoiden ja opettajien lukumääräsuhde ei
korjaannu tilastokikkailulla vaan lisäämällä opettajavoimia
- Opintoja ei voi vauhdittaa ilman opetukseen
suunnattavia lisäresursseja
- Valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaikutuksen
kokonaan pois yliopistoista
- Tieteelliseen tutkimustoimintaan tehtävien lahjoitusten
verovähennysoikeuden yläraja poistetaan
Perustutkimus on kaiken perusta
- Tutkimuspanostuksessa vahvistetaan perustutkimuksen
osuutta
- Rahoitusta suunnataan pitempikestoiseen tutkimustoimintaan
Henkilöstö tekee tuloksen
- Pitkäjänteinen tutkimus ja yliopistollinen opetus
edellyttävät työrauhaa – jatkuvat muutokset
näkyvät jo työssä jaksamisessa
- Tutkijanura koostuu pätkistä ja silpuista – painopiste
tulee vihdoin siirtää tohtorituotannosta
tutkijanuraan
- Professorien tutkimuskaudet ovat edellytys tieteen
tason nousulle
Rakenteellinen kehittäminen
- Henkilöstön asema turvataan rakenteellisen kehittämisen
yhteydessä
- Rakenteellisesta kehittämisestä mahdollisesti vapautuvat
voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön
- Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään
itsenäisinä duaalimallin pohjalta; tieteellinen tutkimus
ja tutkijankoulutus kuuluvat yliopistoihin
Perusteluja
Yliopistojen rahoitus kuntoon
- Yliopistorahoituksen myönteinen kehitys on hidastunut
2000-luvulla.
- Rahoitus ei ole pysynyt lisääntyneiden tehtävien
perässä.
- Kesälukukausia tai muita opintojen vauhdittamiseen
ehdotettuja toimia ei voida toteuttaa ilman
lisäresursseja.
- Yliopisto-opettajien lukumäärä ei lisäänny tilastokikkailulla,
kuten on tehty valtion talousarvioesityksessä
2011 lukemalla kaikki tutkijat opetushenkilöstöön.
- Ulkopuolisen rahoituksen osuus on useilla tieteenaloilla
selvästi yli 50 prosenttia kokonaisrahoituksesta,
mikä ylittää tutkimus- ja innovaationeuvoston
suositustason
Perustutkimus on kaiken perusta
- Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin
vuonna 2009 Tilastokeskuksen arvion mukaan
3,92 % bruttokansantuotteesta. Perustutkimuksen
osuus tästä on jäänyt liian pieneksi.
- Perustutkimuksen asema on viime vuosina heikentynyt
(Suomen Akatemian julkistama Tieteen
tila ja taso 2009 -raportti sekä Suomen tutkimusja
innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio).
- Yliopistosektori johtaa edelleen määräaikaistilastoja.
Lyhytkestoiset projektit ja pätkätyöt vaikuttavat
jo yliopistojen laitosjohtajienkin mielestä
tutkimuksen laatuun (Yliopistojen rakenteellinen
kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos;
Opetusministeriön julkaisuja 2010:5).
Henkilöstö tekee tuloksen
- Henkilöstö on yliopistojen tärkein voimavara. Se
on ollut viime vuodet valtavien paineiden alla:
palkkausjärjestelmä uudistui, tutkinnonuudistus
teetti töitä, yliopistouudistus on vaikuttanut ja
vaikuttaa kaikilla tasoilla, työajan kohdentaminen
turhauttaa.
- Henkilöstö kaipaa jo työrauhaa ja mahdollisuuksia
keskittyä ydintehtäviin – sitä yliopistouudistuksessa
henkilöstölle luvattiin.
- Suomen monissa kilpailijamaissa on normaalina
käytäntönä professoreille suunnatut tutkimuskaudet.
Myös Suomessa tulee ottaa järjestelmä
käyttöön. Tämä on myös työssäjaksamiskysymys.
- Yliopistojen kansainvälisyyttä mitataan liiaksi
tutkijaliikkuvuutena maasta toiseen. Kansainvälisyys
on tutkijoiden normaalia, jokapäiväistä kanssakäymistä
verkossa, konferensseissa jne.
Rakenteellinen kehittäminen
- Henkilöstö on joutunut rakenteellisen kehittämisen
pelinappulaksi ja liian monille se on näyttäytynyt
yt-neuvotteluina ja lisääntyneinä tehtävinä.
- Painopistealoista päättäminen kuuluu yliopistojen
autonomiaan.
- Ammattikorkeakoulujen tulee keskittyä alkuperäisen
tehtävänsä mukaisesti palvelemaan alueellisia
tarpeita eli keskittyä soveltavaan tutkimukseen
ja käytäntöä palvelevaan opetukseen (Suomen
tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälinen
arvio).
Lopuksi
- Yliopistouudistuksen vaikutusten huolellinen
arviointi on suoritettava hallituskauden
alkupuolella.
|