8/09

  • pääsivu
  • sisällys
  • Holli & Neilimo

    Rehtori Kaija Hollin mielestä akateemisen maailman johtamiskysymystä on välillä vähän turhaan problematisoitu, sillä hän on kokenut johtamisen tarpeen suureksi yliopistolla. Hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo näkee itsensä rehtorin työpariksi ja työparimalli on hänen mielestä hyvä lähtökohta rehtorin ja puheenjohtajan menestyksekkäälle yhteistyölle.

     

    Rehtori ja hallituksen puheenjohtaja ovat työpari

    Yliopistojen uudet hallitukset ovat aloittaneet toimintansa. Yliopistolaki raamittaa rehtorin ja hallituksen puheenjohtajan tehtäviä, mutta roolit muotoutuvat vasta käytännön kautta. Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli ja hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo muodostavat työparin. Vuorineuvos Neilimo katsoo, että hallituksen tehtäviä ei ole muotoiltu yliopistolakiin kovinkaan hyvin.

    Uusi yliopistolaki astuu voimaan ensi vuoden alusta ja siten monet asiat ovat muuttumassa myös Tampereen yliopistossa. Muutokset ovat herättäneet niin kritiikkiä kuin kiitostakin.

    - Viime keväänä mielet yliopistouudistuksen suhteen olivat melko maassa johtuen osin tiedon puutteesta, kun ei mistään kyetty oikein sanomaan mitään selkeää ja varmaa. Nyt tunnelma on ihan toisenlainen, kun epävarmuus on väistynyt. Yksi jos toinenkin taho on tosissaan ryhtynyt miettimään yliopiston parasta ja keinoja kehittyä. Opiskelijatkin puheenvuorossaan lukukauden avajaisissa tuntuivat suhtautuvan uudistukseen myönteisemmin ja rauhallisemmin.

    - Yksi edelleen huolestuttava seikka on yliopiston itsenäisyys opetusministeriön ohjauksessa, mutta luulen hyvien käytäntöjen löytyvän ajan kuluessa. Sillä tilannehan on uusi myös ministeriölle, joten sielläkään ei luultavasti ihan heti osata suhtautua luontevasti itsenäisiin yliopistoihin, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli muistuttaa.

    Rehtori Holli on suhtautunut uudistukseen myönteisesti alusta saakka ja niin suhtautuu myös hänen “työparinsa” Kari Neilimo. Taloustieteiden tohtori, vuorineuvos Neilimo valittiin yliopiston uuden hallituksen puheenjohtajaksi syyskuun lopulla.

    - Uudistuksella pyritään toiminnallisen ja taloudellisen autonomian lisäämiseen sekä edesauttamaan kansainvälistymistä. Se antaa myös mahdollisuuden vastata paremmin yliopistojen kolmannen tehtävän vaateisiin. Uudistuksen onnistuminen edellyttää profiloitumista ja siinä onnistutaan juuri sen autonomian avulla.

    - Hallitus hahmottaa yliopistolle strategian, joka käytännössä todentaa yliopiston tarkoitusta. Luotan siihen, että saamme paljon aikaan. Tosin odotukset tuntuvat välillä vähän liiankin suurilta, sillä kysehän ei ole ihmetemppuihin pyrkimisestä vaan lähinnä hyvän yhteistyön rakentamisesta yliopiston parhaaksi, hallituksen puheenjohtaja Neilimo huomauttaa.

    Rehtorin ja puheenjohtajan roolijako

    Uuden yliopistolain mukaan hallituksen tehtävänä on päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista. Rehtorin tehtävänä on johtaa yliopiston toimintaa ja päättää hänelle kuuluvista yliopistoa koskevista asioista. Onko rehtorin ja hallituksen puheenjohtajan roolijako selvä?

    - Olemme alusta saakka olleet hyvin tietoisia rooleistamme. Jos rehtori ei kykene ottamaan vastuullista paikkaansa, niin silloin tilanne on toinen. En usko, että meillä jouduttaisiin tuollaisiin ongelmiin, Kaija Holli vastaa.

    Kari Neilimokaan ei ole kokenut roolijaossa vaikeuksia. Lähtökohta on, että rehtori edustaa yliopistoa ja vastaa käytännöistä.

    - Hallitus tukee sekä auttaa häntä ja on jokapäiväisessä johtamisessa taka-alalla. Kun tämä on hyväksytty toimintamalli, ei pitäisi tulla vaikeuksia. On vain sovittava siitä, miten asiat hoidetaan. Mutta myönnän, että yliopistolaki ei tässä kohdassa ole ihan selvä. Hallituksen tehtäviä ei mielestäni ole lakiin kovin hyvin muotoiltu, hallituksen puheenjohtaja Neilimo lisää.

    Menestyvässä yliopistossa henkilöstö voi hyvin

    Uusi yliopistolaki vahvistaa myös yliopistojen työnantajaroolia. Yliopistojen itsenäistymisen seurauksena yliopistot voivat harjoittaa itsenäistä henkilöstöpolitiikkaa.

    - Meillä on esimerkiksi urakehitysmalli ihan lapsenkengissä, joten se on yksi tarkastelun kohde henkilöstöpolitiikkaa kehitettäessä. Ja palkitsemisjärjestelmillä tulee sitouttaa henkilöstö yliopiston strategian toteuttamiseen käskyttämisen sijaan. Avoin johtamiskulttuuri on hyvin tärkeää, samoin hyvä tiedottaminen. Jos tiedotus epäonnistuu, niin sillä saadaan kauhean paljon ihan turhaakin vahinkoa aikaiseksi.

    - Minun sydämenasiani on henkilöstön hyvinvointi: henkilöstö on tuloksellisuuden kannalta tärkein asia. Hyvinvoinnin takaaminen edellyttää ennakoivia toimenpiteitä ja huomion kiinnittämistä työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen. Olen aina pitänyt henkilöstöjohtamisesta, joskin siinä onnistuminen on vaikeaa, mutta myös palkitsevaa, Kaija Holli korostaa.

    Kari Neilimo iloitsee rehtori Hollin suhtautumisesta, sillä hyvä johtaja hänen mukaansa riemuitsee myös muiden tuloksista. Hän kehittäisi henkilöstöpolitiikkaa kiinnittämällä huomiota rekrytointikäytäntöihin, osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön valmentamiseen parhaisiin suorituksiin.

    - Meidän tulee myös katsoa, mikä on henkilöstön tilanne viiden sekä kymmenen vuoden päästä ja varautua myös rekrytoimiseen. Ja jokaisessa yksikössä tulisi mitata työtyytyväisyyden taso ja säätää sille alaraja. Työtyytyväisyys voitaisiin sitten ottaa osaksi tulospalkitsemista, kuten monissa muissa organisaatioissa on tehty. Visioin vielä henkilöstön sydämiin syttyvästä tulesta työskentelemään yliopiston ja samalla itsensä parhaaksi!, hallituksen puheenjohtaja Neilimo innostuu.

    Kari Neilimo pitää osaavaa henkilöstöä tärkeimpänä menestystekijänä ja nostaa heti sen perään yliopiston monialaisuuden. Tutkimuksellinen profiili on laaja ja monitieteinen.

    - Meillä on paljon sellaisia tieteenaloja, joiden merkitys tulevaisuudessa entisestään kasvaa. Ja tänä päivänä yliopistomme kykenee vastaamaan palveluyhteiskunnan osaamistarpeisiin: olemme kehittyneet savupiipputeollisuuden yliopistosta ajan vaatimusten mukaisesti. Uuden lain myötä Tampereen yliopistokin valitsee oman tulevaisuutensa itse, sillä olemme vapautuneet ohjauksesta. Nyt olemme oman onnemme seppiä, hallituksen puheenjohtaja Neilimo muistuttaa.

    Ei-palvelussuhteessa olevia tutkijoita ei suljeta ulos

    Mutta henkilöstön jäsenet eivät sitoudu työskentelemään yliopiston parhaaksi, jos yliopisto ei sisällytä heitä henkilökuntaan. Henkilöstön edustajia on viime aikoina huolestuttanut ehdotus uudeksi johtosäännöksi, jonka voidaan tulkita kieltävän ei-palvelussuhteessa olevilta tutkijoilta yliopiston yhteisön täysivaltainen jäsenyys.

    - Tulemme ehdotuksesta vielä keskustelemaan ja tässä nimenomaisessa asiassa olen minäkin toki havainnut ongelman. Mahdollisuuksia on erilaisiin ratkaisuihin, joista yhdenkään ei tarvitse tarkoittaa yliopistoyhteisöstä ulossulkemista. Yliopistolla on väkeä niin monenlaisissa työsuhteissa, että hyvän ratkaisun löytäminen on vaikeaa, Kaija Holli pohtii.

    Kari Neilimokin on valmis asiaan perehtymään ja osaltaan haluaa edesauttaa kestävän ratkaisun löytämistä.

    - Jos tuntee kuuluvansa tähän työyhteisöön, niin sitten kuuluminen tulisi ehkä tunnustaa virallisestikin, hallituksen puheenjohtaja Neilimo puolestaan miettii.

    Teksti ja kuva: Mia Hemming

    Kaija Holli

    • syntynyt 1950 Ilomatsissa
    • lääketieteen tohtori 1988 Tampereen yliopisto
    • palliatiivisen lääketieteen professori 2000-, TaY
    • lääketieteen laitoksen varajohtaja 2001-2003 ja johtaja 2004-, TaY
    • Tampereen yliopiston rehtori 1.8.2009-
    • TaY:n hallitus vahvisti 20.10. Hollin jatkamaan rehtorina myös viisivuotiskauden alkaen 1.1.2010-


    Kari Neilimo

    • syntynyt 1944 Viipurissa
    • taloustieteiden tohtori 1975, Tampereen yliopisto
    • liiketaloustieteen professori 1989-1991 Lapin korkeakoulu, 1991-2000 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, 2000-2002 Tampereen yliopisto
    • SOK:n pääjohtaja 2002-2007
    • Tampereen yliopiston hallituksen jäsen 2005-2008
    • Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja 23.9.2009-