Neuvottelut käynnistyivät - oletko valmis?
JUKO jäsenyhdistyksineen pyrkii työmarkkinasopimuksiin
neuvotellen. Aina tämä ei
kuitenkaan ole mahdollista, vaan syntyy
tilanteita, joissa joudutaan turvautumaan
järjestövoiman käyttämiseen. Yliopistosektorilla
järjestövalmiuden nostaminen on jo
alkanut.
Neuvotteluosapuolet
Yliopistojen neuvotteluissa työnantajaosapuolena
toimii Suomen yliopistojen työnantajayhdistys
(SYTY), joka on luovuttanut tekniset neuvottelut
Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK) kuuluvalle
Yksityisen opetusalan liitolle (YOL). Palkansaajapuolella
henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
(JUKO), Julkisen ja hyvinvointialojen liitto (JHL)
sekä Palkansaajajärjestö Pardia.
Akavalaisesta sopimustoiminnasta yliopistosektorilla
vastaa valtion neuvottelukunnan alainen
yliopistojaosto, jossa on edustettuna kaikki
keskeiset akavalaiset yliopistosektorilla toimivat
järjestöt.
Jo alkaneisiin neuvotteluihin lisävärinsä antaa
vuodenvaihteessa voimaan astuva yliopistolaki.
Neuvotteluja käydään aivan uudessa tilanteessa ja
uudella konseptilla. Tästä syystä neuvotteluihin
liittyy aikaisempaa suurempi epävarmuus, mikä
tulee ottaa huomioon tehostettuna järjestövalmiutena.
Työehtosopimuksen solmiminen saattaa voimaan
työrauhavelvollisuuden. Työehtosopimuksen
voimassaolon päätyttyä alkaa ns. sopimukseton
tila, jona aikana työrauhavelvoite ei ole voimassa
ja jolloin esimerkiksi lakolla uhkaamista
sekä lakkoa voidaan käyttää neuvottelujen painostustoimenpiteinä. Yliopistosektorilla sopimukseton
tila alkaa vuodenvaihteen jälkeen.
Työtaisteluorganisaatiot rakennetaan
yliopistoihin
Akavalainen yliopistosektorin työtaisteluorganisaatio
koostuu yliopistokohtaisista työtaisteluorganisaatioista.
Kuvataideakatemiaa ja Teatterikorkeakoulua
lukuun ottamatta työtaisteluorganisaatio
rakennetaan kaikkiin yliopistoihin. Paikalliset,
yliopistokohtaiset lakkotoimikunnat rakentavat ja
ylläpitävät yliopistonsa työtaisteluvalmiutta sekä
vastaavat paikallisesti mahdollisesta työtaistelutoimenpiteestä.
Lakkotoimikunnan toimintaa
johtaa paikallinen lakkopäällikkö.
Paikallisten lakkotoimikuntien kouluttaminen
on jo alkanut. Koulutustilaisuuksia järjestetään
kahdeksalla yliopistopaikkakunnalla (ks. laatikko).
Työtaistelukeinot lisääntyvät
työsuhteistamisen myötä
Vuodenvaihteen työsuhteistamisen myötä yliopistojen
henkilöstön työtaistelukeinot lisääntyvät.
Tähänhän professori Niklas Bruun kiinnitti huomiota
viimekeväisessä Professoriliiton ja Tieteentekijöiden
liiton kevätseminaarissa. Virkasuhteisten
ainoa laillinen työtaistelutoimenpide on lakko
eli kieltäytyminen kaikista työtehtävistä. Työehtosopimuslaissa
ei määritellä sallittuja työtaistelutoimenpiteitä.
Työsuhteisten työtaistelutoimenpiteitä
voivat lakon ohella olla esim. osittainen työtehtävistä
kieltäytyminen (esim. tenttien korjaaminen),
ylityökielto ja työn hidastaminen eli ns.
italialainen lakko. Työtaistelun malli päätetään
keskustasolla. Tavoitteena on saada mahdollisimman vähin uhrauksin mahdollisimman suuri painostus.
Lakkoharjoitus järjestetään 20.11. Mukana on
paikallisia työtaisteluorganisaatioita. Harjoituksessa
testataan mm. päätöksentekojärjestelmää ja
tiedon kulkua.
Jäsenistö neuvottelujen tukena
Työtaistelun onnistumisen kannalta on ensiarvoisen
tärkeää, että jäsenistö seisoo mahdollisen työtaistelun
takana. Työtaistelun tavoitteen tulee olla
sellainen, että jäsenistöllä on henkinen valmius
osallistua työtaistelutoimenpiteeseen. Toisaalta,
kun päätös on tehty, tulee jäsenkunnassa löytyä
yhteishenkeä pysyä yhteisessä rintamassa yhteisten
tavoitteiden puolesta.
Raija Pyykkö
Professoriliiton asiamies
Yliopistosektorin lakkotoimikunnan jäsen
Paikallisten lakkotoimikuntien
koulutustilaisuudet:
- Joensuu 5.11.
- Tampere 9.11.
- Lappeenranta 9.11.
- Turku 11.11.
- Jyväskylä 16.11.
- Oulu 17.11.
- Vaasa 18.11.
- Helsinki 24.11.
|