Neuvottelut käynnistyivät - oletko valmis?

JUKO jäsenyhdistyksineen pyrkii työmarkkinasopimuksiin neuvotellen. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan syntyy tilanteita, joissa joudutaan turvautumaan järjestövoiman käyttämiseen. Yliopistosektorilla järjestövalmiuden nostaminen on jo alkanut.

Neuvotteluosapuolet

Yliopistojen neuvotteluissa työnantajaosapuolena toimii Suomen yliopistojen työnantajayhdistys (SYTY), joka on luovuttanut tekniset neuvottelut Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK) kuuluvalle Yksityisen opetusalan liitolle (YOL). Palkansaajapuolella henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO), Julkisen ja hyvinvointialojen liitto (JHL) sekä Palkansaajajärjestö Pardia.

Akavalaisesta sopimustoiminnasta yliopistosektorilla vastaa valtion neuvottelukunnan alainen yliopistojaosto, jossa on edustettuna kaikki keskeiset akavalaiset yliopistosektorilla toimivat järjestöt.

Jo alkaneisiin neuvotteluihin lisävärinsä antaa vuodenvaihteessa voimaan astuva yliopistolaki. Neuvotteluja käydään aivan uudessa tilanteessa ja uudella konseptilla. Tästä syystä neuvotteluihin liittyy aikaisempaa suurempi epävarmuus, mikä tulee ottaa huomioon tehostettuna järjestövalmiutena.

Työehtosopimuksen solmiminen saattaa voimaan työrauhavelvollisuuden. Työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä alkaa ns. sopimukseton tila, jona aikana työrauhavelvoite ei ole voimassa ja jolloin esimerkiksi lakolla uhkaamista sekä lakkoa voidaan käyttää neuvottelujen painostustoimenpiteinä. Yliopistosektorilla sopimukseton tila alkaa vuodenvaihteen jälkeen.

Työtaisteluorganisaatiot rakennetaan yliopistoihin

Akavalainen yliopistosektorin työtaisteluorganisaatio koostuu yliopistokohtaisista työtaisteluorganisaatioista. Kuvataideakatemiaa ja Teatterikorkeakoulua lukuun ottamatta työtaisteluorganisaatio rakennetaan kaikkiin yliopistoihin. Paikalliset, yliopistokohtaiset lakkotoimikunnat rakentavat ja ylläpitävät yliopistonsa työtaisteluvalmiutta sekä vastaavat paikallisesti mahdollisesta työtaistelutoimenpiteestä. Lakkotoimikunnan toimintaa johtaa paikallinen lakkopäällikkö.

Paikallisten lakkotoimikuntien kouluttaminen on jo alkanut. Koulutustilaisuuksia järjestetään kahdeksalla yliopistopaikkakunnalla (ks. laatikko).

Työtaistelukeinot lisääntyvät työsuhteistamisen myötä

Vuodenvaihteen työsuhteistamisen myötä yliopistojen henkilöstön työtaistelukeinot lisääntyvät. Tähänhän professori Niklas Bruun kiinnitti huomiota viimekeväisessä Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kevätseminaarissa. Virkasuhteisten ainoa laillinen työtaistelutoimenpide on lakko eli kieltäytyminen kaikista työtehtävistä. Työehtosopimuslaissa ei määritellä sallittuja työtaistelutoimenpiteitä. Työsuhteisten työtaistelutoimenpiteitä voivat lakon ohella olla esim. osittainen työtehtävistä kieltäytyminen (esim. tenttien korjaaminen), ylityökielto ja työn hidastaminen eli ns. italialainen lakko. Työtaistelun malli päätetään keskustasolla. Tavoitteena on saada mahdollisimman vähin uhrauksin mahdollisimman suuri painostus.

Lakkoharjoitus järjestetään 20.11. Mukana on paikallisia työtaisteluorganisaatioita. Harjoituksessa testataan mm. päätöksentekojärjestelmää ja tiedon kulkua.

Jäsenistö neuvottelujen tukena

Työtaistelun onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jäsenistö seisoo mahdollisen työtaistelun takana. Työtaistelun tavoitteen tulee olla sellainen, että jäsenistöllä on henkinen valmius osallistua työtaistelutoimenpiteeseen. Toisaalta, kun päätös on tehty, tulee jäsenkunnassa löytyä yhteishenkeä pysyä yhteisessä rintamassa yhteisten tavoitteiden puolesta.

Raija Pyykkö
Professoriliiton asiamies
Yliopistosektorin lakkotoimikunnan jäsen