 
|
|||||||||||||
|
Yliopistojen neuvottelutoiminnan kulttuurinmuutosYliopistouudistus tuo mukanaan suuria muutoksia yliopistojen kollektiivisopimusneuvotteluihin. Yliopistosektori eriytyy valtiosta. Neuvottelu- ja sopimustoimivalta siirtyy yliopistoille itselleen. Nämä ovat edelleen luovuttaneet sen SYTYlle ja tämä puolestaan Yksityisen Opetusalan Liitolle/ EK:lle. Järjestöpuolella ei tapahdu olennaisia muutoksia neuvottelutoiminnassa. Yliopistojen työehtosopimusta koskevat neuvottelut ovat käynnistyneet. Yliopistot ovat olleet tähän asti valtiollisia. Valtion neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä on koskenut myös yliopistoja. Valtion aikaisempi neuvottelujärjestys Valtion neuvottelujärjestelmä yliopistojen osalta on jakautunut kahdelle tasolle.
Järjestöpuolella sopimuksissa ovat osallisena pääsopijajärjestöt tai niiden alajärjestöt. Julkisalan Koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on alajärjestöineen edustanut akavalaisia neuvotteluosapuolena. Muut järjestöosapuolet neuvotteluissa ovat olleet Pardia/STTK ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL/SAK. Erityisesti opetusministeriön tasolla yliopistojärjestöjen vaikutus on ollut merkittävää. Yliopistotasolla ei ole juurikaan esiintynyt kollektiivisopimusta koskevaa sopimus- ja neuvottelutoimintaa. Luottamusmiessopimuksia ja YT-sopimuksia on kuitenkin solmittu yliopistoissa. Yliopistoissa on pääasiassa sovellettu VM:n ja OPM:n tasolla tehtyjä sopimuksia. Valtio pois neuvottelutoiminnasta Vuodenvaihteessa voimaan tuleva yliopistouudistus merkitsee mm. sitä, että yliopistojen työnantajatoiminta siirtyy pois valtiolta yliopistoille itselleen. Valtion sopimukset eivät koske uusia yliopistoja. Enempää valtiovarainministeriö kuin opetusministeriökään eivät enää istu yliopistojen kollektiivisopimusta tarkoittavassa neuvottelupöydässä. Yliopistojen pääasiallinen rahoitus tulee nyt ja tulevaisuudessakin valtiolta. Valtion vaikutus yliopistojen neuvottelutoimintaan näkyy muunlaisena ohjauksena kuin suoranaisena osallistumisena yliopistojen neuvottelutoimintaan. SYTY JA YOL uusien yliopistojen edustajina Kaikki yliopistot ovat luovuttaneet itsenäiset neuvottelu- ja sopimusoikeutensa Suomen Yliopistojen työnantajayhdistykselle SYTYlle. SYTY puolestaan on luovuttanut käytännön neuvottelutoimintaa Yksityisen Opetusalan Liitolle YOL:lle. YOL ja SYTY käyvät yhdessä työantajapuolella uusien yliopistojen kollektiivisopimusneuvottelut. SYTY on siis käytännössä liittynyt Elinkeinoelämän keskusliittoon EK:on. Näillä tekijöillä on suurta merkitystä yliopistoja koskevaan neuvottelutoimintaan ja -järjestykseen. On selvää, että yliopistojen neuvottelutoiminnassa on tapahtumassa kulttuurinmuutos. Yliopistojen neuvottelutoiminnan ollessa osa valtion neuvottelutoimintaa, niissä oli selvästi kaksi neuvottelutasoa. Nyt vaikuttaa siltä, että neuvottelutasoja on ainoastaan yksi eli SYTY/ YOL:n taso. JUKO yliopistojen akavalaisten edustajana Yliopistouudistus ei merkitse kovin dramaattisia muutoksia järjestöpuolella yliopistojen neuvottelutoimintaan. Samat työntekijäjärjestöt jatkavat myös Etelärannan neuvottelupöydässä ja sovittaessa uusien yliopistojen kollektiivisopimuksesta. Akavalaisten edunvalvontaa yliopistoissa hoitavat edelleen JUKO ja yliopistojärjestöt. JUKOn sisällä yliopistojen neuvottelutoiminta on ollut tähän saakka osa valtion neuvottelutoimintaa. Tässä suhteessa on tapahtumassa muutos. Yliopistosektori eriytyy myös. JUKOn sisällä valtion neuvottelutoiminnasta muodostaen itsenäisen yliopistojen neuvottelukunnan. Haastavat neuvottelut Etelärannassa Uusien yliopistojen työehtosopimusta koskevat neuvottelut ovat käynnistyneet Etelärannassa neuvottelu- ja sopijaosapuolien välillä. Neuvotteluista tulee todella haastavat. Alustavana kunnianhimoisena aikataulutavoitteena on päästä sopimukseen vielä ennen seuraavaa joulua. Käytännössä neuvottelutoiminta tapahtuu erilaisissa neuvotteluryhmissä, joihin osapuolet ovat nimenneet edustajansa. Tässä vaiheessa työantajapuolella näytetään pyrittävän yhteen työehtosopimukseen kaikkien yliopistojen osalta. Tavoitteiden asettaminen käynnissä oleviin neuvotteluihin on vielä osittain kesken. Ne täsmentyvät neuvottelujen edetessä. Esimerkiksi palkankorotuskysymys tullee esille vasta lähempänä vuoden loppua, jolloin voitaneen todeta, onko työmarkkinoille muodostunut jokin yleisempi linja korotusten suhteen. Yleisesti voidaan todeta, että työntekijäjärjestöt pitävät neuvottelujen lähtökohtana sitä, että pääasiassa nykyisen kaltaiset palvelussuhteen ehdot siirretään uusiin yliopistoihin myös työehtosopimusteitse. Neuvotteluissa noussee jossain muodossa esille myös yliopistokohtainen sopiminen tai paikallinen sopiminen. Työntekijäjärjestöt ovat suhtautuneet tässä vaiheessa tällaiseen sopimiseen melko pidättyväisesti. Vaikka yliopistokohtainen sopiminen ei ainakaan aluksi olennaisesti lisääntyisi verrattuna valtion järjestelmään, tulee SYTY/YOL-tason työehtosopimuksen yliopistokohtaisessa soveltamisessa olemaan monia ratkaistavia kysymyksiä. Työehtosopimus ja työsopimus Työehtosopimusta tarkoittavat neuvottelut käydään Etelärannassa em. sopijaosapuolten välillä. Syntyvä työehtosopimus sitoo yliopistoja. Työsopimus solmitaan yliopiston ja yksittäisen työntekijän välillä (ks. kirjoitus virkasuhteesta työsuhteeseen siirtyvän työsopimus). Työsopimuksella voidaan sopia esim. työehtosopimusta korkeammasta palkasta, muttei alemmasta. Työehtosopimus on siis minimisopimus. Jorma Virkkala |
||||||||||||
