Ei työ
tekemällä lopu
Tunnolliset ja työhönsä sitoutuneet opettajat
kantavat huolta opiskelijoistaan, oppiaineistaan
ja yliopistoistaan rajoittamatta
työaikojaan 1600 tunnin vuositasoon. Yliopistonlehtorien
liiton tekemä alustava
kartoitus tukee tätä väitettä.
Syyskuussa 2008 lähetettiin Helsingin ja Jyväskylän
yliopistojen sekä Tampereen teknillisen yliopiston
YLL:n jäsenille heidän työkuvaansa kartoittava
nettikysely. Lyhyestä vastausajasta johtuvan
vastausprosentin alhaisuudesta (22 %, 107)
huolimatta tulokset tarjoavat hyvän läpileikkauksen
Suomen yliopistojen opetuspainotteisten virkojen
tehtävien sisällöstä ja muutoksista.
Mitä työsuunnitelmat sisälsivät?
Monimuotoistunut opetus ja lisääntynyt ohjaus
veivät pääosan vastanneiden työsuunnitelman
mukaisesta 1600 h kokonaistyöajasta. Perinteisen
luento- ja harjoitustyöopetuksen lisäksi puolella
vastaajista työsuunnitelmiin sisältyi verkko-opetusta,
kirjatenttejä sekä tutkielmien tarkastamista.
Kolmella neljästä vastaajasta työsuunnitelmiin sisältyi
myös muita opetustehtäviä. Moniin työsuunnitelmiin
sisältyi pieniä tuntimääriä ohjausta
(hops-ohjausta 43 %:lla vastaajista, tuutorointia
41 %:lla, kandidaatin tutkielmien ohjausta 34
%:lla, gradujen ohjausta 45 %:lla ja jatko-opiskelijoiden
ohjausta 22 %:lla). Tutkielmien ohjausta
ja tarkistamista työsuunnitelmat sisälsivät pienimmillään
0.5 h/opiskelija.
Tutkimusta sisältyi jonkin verran (tyypillisin
arvo 31- 100 h) kahteen kolmesta työsuunnitelmasta
ja omaa jatko-opiskelua pienessä määrin
(tyypillisin arvo 1 - 30 h) lähes joka kolmanteen
työsuunnitelmaan. Hallinnollisia sekä muita tehtäviä
kuului valtaosaan työsuunnitelmia (yliopistollisia
luottamustehtäviä 61 %:lla vastaajista,
opintohallinnon tehtäviä 64 %:lla, vastaanottoja
87 %:lla, opiskelijavalinnan tehtäviä 51 %:lla ja
muita sekalaisia tehtäviä 79 %:lla).
Mitä työsuunnitelmiin ei mahtunut?
Työsuunnitelmat kertovat, mitä tehtäviä töihin
pääosin sisältyi, mutta eivät, miten paljon eri tehtäviä
todellisuudessa tehtiin. Hälyttävää oli monien
työtehtävien jääminen osittain tai jopa kokonaan
työsuunnitelman ulkopuolelle (ks. taulukko
s. 28). Opetus- ja ohjaustehtävien lisäksi vastaajat
hoitivat opintohallinnolliset tehtävät ja yliopistolliset
luottamustehtävät sekä muut tehtävät riippumatta
siitä, sopivatko tehtävät kokonaistyöaikaan.
Kaikista vastaajista 70 % teki tutkimusta,
mutta lähes kolmella neljästä tutkimusta tehneistä
se jäi kokonaan tai osittain työsuunnitelman mukaisen
työajan ulkopuolelle. Kaikista vastaajista
21 % tekisi tutkimusta, jos sen tekeminen sopisi
työsuunnitelmaan.
Miten vastaajien työtehtävät olivat
muuttuneet?
Vastaajien kertomat työtehtävien muutokset heijastelivat
yksilöllisiä mutta myös yleisiä työnkuvan
muutoksia sekä yleistä työmäärän kasvua.
Vastaajien kaikista työtehtävistä kolmasosa oli säilynyt
määrältään ennallaan, vajaa viidesosa vähentynyt
ja puolet tehtävistä oli lisääntynyt viime
vuosien aikana. Luento- ja harjoitusopetuksen
määrät olivat pysyneet keskimäärin ennallaan,
mutta verkko-opetuksen sekä muun opetuksen ja
ohjauksen määrät olivat lisääntyneet. Eniten kuitenkin
olivat lisääntyneet opintohallinnon tehtävät
sekä ns. muut tehtävät.
Virkaehtosopimuksen mukaiset
mitoitusperusteet
Yliopistojen tehtävänä on tutkimukseen perustuva
opetus. Yliopiston opettajalta edellytetään entistä
enemmän ja entistä yksilöllisempää opiskelijoiden
ohjausta. Kontaktiopetuksen käsite odottaa
päivittämistä lisääntyvän tietokoneavusteinen
opetuksen myötä. Viime aikoina kaikille opettajille on siirtynyt monia opintohallinnon tehtäviä.
Taideaineiden lehtoreiden työ on muuttumassa
yksilöopetuksesta ryhmäopetukseksi. Virkaehtosopimuksen
mukaiset kontaktiopetustuntikatot
määrittävät, miten paljon opetusta voi kuhunkin
tehtävään enintään sisältyä 1600 tunnin puitteissa.
Esimerkiksi lehtorilla ja päätoimisella tuntiopettajalla
täydet opetusvelvollisuudet tarkoittavat,
että opetuksen lisäksi tehtäviin voi kuulua
noin 100 h muita tehtäviä, kuten vastaanottoja,
kokouksia jne. Mikäli työtehtäviin sisällytetään
enemmän muita tehtäviä, esim. tutkimusta, tulee
opetusvelvollisuuden vastaavasti laskea.
Johtopäätökset
Työnantaja on jossakin yhteydessä esittänyt opetuskattojen
nostamista. Tehdyn kartoituksenkin
perusteella tulee väkisin mieleen uhkakuva vielä yhdestä korresta, joka lopulta katkaisee kamelin
selän. Monet viime vuosina lisääntyneet tehtävät
kun olivat eniten aliresursoituja. Akavan puheenjohtaja
Matti Viljasen on nostanut keskusteluun
akavalaisten harmaat ylityöt: “Kustannukset ovat
kovat, kun ensin tekee hullun lailla töitä ja sitten
palaa loppuun”. Yliopistouudistuksen myötä täytyy
pysähtyä miettimään, mihin ollaan pyrkimässä
ja millä hinnalla. Yliopistojen opettajien palkkatyön
teettäminen palkattomana talkootyönä on
loputtava. Opetustuntikattoja on perusteltua tarkistaa,
mutta alaspäin. Kaikkien vaadittavien työtehtävien
tulee sisältyä täysimääräisinä työsuunnitelmiin.
Ylitöiden pitäisi olla poikkeuksia ja
niistä olisi maksettava korvaus.
YLL:in työvaliokunta:
Tuula Hirvonen, Eeva Kuusela,
Jorma Lehtimäki, Pia Mänttäri,Aira Thölix
|