ACATIIMI 8/08 tulosta | sulje ikkuna

Ei työ tekemällä lopu

Tunnolliset ja työhönsä sitoutuneet opettajat kantavat huolta opiskelijoistaan, oppiaineistaan ja yliopistoistaan rajoittamatta työaikojaan 1600 tunnin vuositasoon. Yliopistonlehtorien liiton tekemä alustava kartoitus tukee tätä väitettä.

Syyskuussa 2008 lähetettiin Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Tampereen teknillisen yliopiston YLL:n jäsenille heidän työkuvaansa kartoittava nettikysely. Lyhyestä vastausajasta johtuvan vastausprosentin alhaisuudesta (22 %, 107) huolimatta tulokset tarjoavat hyvän läpileikkauksen Suomen yliopistojen opetuspainotteisten virkojen tehtävien sisällöstä ja muutoksista.

Mitä työsuunnitelmat sisälsivät?

Monimuotoistunut opetus ja lisääntynyt ohjaus veivät pääosan vastanneiden työsuunnitelman mukaisesta 1600 h kokonaistyöajasta. Perinteisen luento- ja harjoitustyöopetuksen lisäksi puolella vastaajista työsuunnitelmiin sisältyi verkko-opetusta, kirjatenttejä sekä tutkielmien tarkastamista. Kolmella neljästä vastaajasta työsuunnitelmiin sisältyi myös muita opetustehtäviä. Moniin työsuunnitelmiin sisältyi pieniä tuntimääriä ohjausta (hops-ohjausta 43 %:lla vastaajista, tuutorointia 41 %:lla, kandidaatin tutkielmien ohjausta 34 %:lla, gradujen ohjausta 45 %:lla ja jatko-opiskelijoiden ohjausta 22 %:lla). Tutkielmien ohjausta ja tarkistamista työsuunnitelmat sisälsivät pienimmillään 0.5 h/opiskelija.

Tutkimusta sisältyi jonkin verran (tyypillisin arvo 31- 100 h) kahteen kolmesta työsuunnitelmasta ja omaa jatko-opiskelua pienessä määrin (tyypillisin arvo 1 - 30 h) lähes joka kolmanteen työsuunnitelmaan. Hallinnollisia sekä muita tehtäviä kuului valtaosaan työsuunnitelmia (yliopistollisia luottamustehtäviä 61 %:lla vastaajista, opintohallinnon tehtäviä 64 %:lla, vastaanottoja 87 %:lla, opiskelijavalinnan tehtäviä 51 %:lla ja muita sekalaisia tehtäviä 79 %:lla).

Mitä työsuunnitelmiin ei mahtunut?

Työsuunnitelmat kertovat, mitä tehtäviä töihin pääosin sisältyi, mutta eivät, miten paljon eri tehtäviä todellisuudessa tehtiin. Hälyttävää oli monien työtehtävien jääminen osittain tai jopa kokonaan työsuunnitelman ulkopuolelle (ks. taulukko s. 28). Opetus- ja ohjaustehtävien lisäksi vastaajat hoitivat opintohallinnolliset tehtävät ja yliopistolliset luottamustehtävät sekä muut tehtävät riippumatta siitä, sopivatko tehtävät kokonaistyöaikaan. Kaikista vastaajista 70 % teki tutkimusta, mutta lähes kolmella neljästä tutkimusta tehneistä se jäi kokonaan tai osittain työsuunnitelman mukaisen työajan ulkopuolelle. Kaikista vastaajista 21 % tekisi tutkimusta, jos sen tekeminen sopisi työsuunnitelmaan.

Miten vastaajien työtehtävät olivat muuttuneet?

Vastaajien kertomat työtehtävien muutokset heijastelivat yksilöllisiä mutta myös yleisiä työnkuvan muutoksia sekä yleistä työmäärän kasvua. Vastaajien kaikista työtehtävistä kolmasosa oli säilynyt määrältään ennallaan, vajaa viidesosa vähentynyt ja puolet tehtävistä oli lisääntynyt viime vuosien aikana. Luento- ja harjoitusopetuksen määrät olivat pysyneet keskimäärin ennallaan, mutta verkko-opetuksen sekä muun opetuksen ja ohjauksen määrät olivat lisääntyneet. Eniten kuitenkin olivat lisääntyneet opintohallinnon tehtävät sekä ns. muut tehtävät.

Virkaehtosopimuksen mukaiset mitoitusperusteet

Yliopistojen tehtävänä on tutkimukseen perustuva opetus. Yliopiston opettajalta edellytetään entistä enemmän ja entistä yksilöllisempää opiskelijoiden ohjausta. Kontaktiopetuksen käsite odottaa päivittämistä lisääntyvän tietokoneavusteinen opetuksen myötä. Viime aikoina kaikille opettajille on siirtynyt monia opintohallinnon tehtäviä. Taideaineiden lehtoreiden työ on muuttumassa yksilöopetuksesta ryhmäopetukseksi. Virkaehtosopimuksen mukaiset kontaktiopetustuntikatot määrittävät, miten paljon opetusta voi kuhunkin tehtävään enintään sisältyä 1600 tunnin puitteissa. Esimerkiksi lehtorilla ja päätoimisella tuntiopettajalla täydet opetusvelvollisuudet tarkoittavat, että opetuksen lisäksi tehtäviin voi kuulua noin 100 h muita tehtäviä, kuten vastaanottoja, kokouksia jne. Mikäli työtehtäviin sisällytetään enemmän muita tehtäviä, esim. tutkimusta, tulee opetusvelvollisuuden vastaavasti laskea.

Johtopäätökset

Työnantaja on jossakin yhteydessä esittänyt opetuskattojen nostamista. Tehdyn kartoituksenkin perusteella tulee väkisin mieleen uhkakuva vielä yhdestä korresta, joka lopulta katkaisee kamelin selän. Monet viime vuosina lisääntyneet tehtävät kun olivat eniten aliresursoituja. Akavan puheenjohtaja Matti Viljasen on nostanut keskusteluun akavalaisten harmaat ylityöt: “Kustannukset ovat kovat, kun ensin tekee hullun lailla töitä ja sitten palaa loppuun”. Yliopistouudistuksen myötä täytyy pysähtyä miettimään, mihin ollaan pyrkimässä ja millä hinnalla. Yliopistojen opettajien palkkatyön teettäminen palkattomana talkootyönä on loputtava. Opetustuntikattoja on perusteltua tarkistaa, mutta alaspäin. Kaikkien vaadittavien työtehtävien tulee sisältyä täysimääräisinä työsuunnitelmiin. Ylitöiden pitäisi olla poikkeuksia ja niistä olisi maksettava korvaus.

YLL:in työvaliokunta:
Tuula Hirvonen, Eeva Kuusela, Jorma Lehtimäki, Pia Mänttäri,Aira Thölix


ACATIIMI 8/08 tulosta | sulje ikkuna