7/15

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Suurmielenosoitusviikolla synkkiä yt-uutisia

    Työmarkkinasyksyä leimaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteentörmäys. Kun yhteiskuntasopimusta ei syntynyt, räväytti hallitus pöytään pakkolainsäädännön, jolla työntekijöiden työsuhteen ehtoja heikennettäisiin. Tämä sai ammattiyhdistysväen laajat joukot osoittamaan mieltään Helsingin rautatientorilla 18.9.

    Maan hallitus aikoo puuttua työmarkkinajärjestöjen vapaaseen sopimisoikeuteen. Työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittaville asioille tulisi yläraja. Työsuhteen heikomman osapuolen, työntekijän, suojeluperiaate murretaan tällä tavoin.

    Hallitus esitti muun muassa arkipyhien palkattomuutta, vuosilomien lyhentämistä, ylityökorvausten puolittamista, sunnuntaityökorvausten alentamista ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta.

    Hallitus on kuitenkin valmis vastaanottamaan palkansaajajärjestöjen ehdotuksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Akava on valmistellut omaa esitystä, jolla se on valmis neuvottelemaan maan hallituksen tavoittelemasta viiden prosentin kilpailukykyhypystä vaihtoehtona leikkauksille. Vastineeksi halutaan muutosturvaa ja työaikapankkeja.

    Myös STTK on ilmoittanut olevansa valmis neuvottelemaan vaihtoehdoista leikkauksille. SAK haluaa samalla laajempaa työllisyyttä tukevaa ratkaisua. Nähtäväksi jää, onko sopimukseen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välillä päästy, kun tämä lehti tulee painosta.

    Yliopistojen TYKA -neuvottelut

    Leikkauslistojen ja yt-neuvottelujen virrassa neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen kauden korotuksista tuntuvat vähäpätöisiltä. 1.2.2016 alkaen yliopistoväelle on tulossa palkankorotus, joka on TYKA-ratkaisun mukaan 16 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia.

    Sivistystyönantajat ry:n kanssa on neuvoteltu mallista, jolla korotus tulisi palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuustasoihin. Tämä heijastuu sitten henkilökohtaiseen suoriutumisosaan. Neuvottelut ovat vielä kesken, ratkaisu tulee saada lokakuun loppuun mennessä.

    Veret seisauttavia henkilöstövähennyksiä

    Yliopistojen rahoitusleikkaukset ajavat yliopistot karsimaan kulujaan. Mielenosoitusviikko oli musta viikko Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston henkilöstölle. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut, jotka tähtäävät 130 henkilötyövuoden vähentämiseen. Vähennystarve on noin 13 prosenttia henkilöstöstä.

    Helsingin yliopistossa tähdätään 1200 henkilötyövuoden vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä. Yliopiston henkilöstö vähenisi 15 prosentilla.

    Edellä esitetyt luvut ovat veret seisauttavia. Yliopistojen henkilöstö sai kuulla Helsingin yliopiston hallituksen päätöksistä aamu-uutisista, kun päätös oli tehty myöhään edellisenä iltana. Näin suuret vähennykset eivät voi olla vaikuttamatta tieteen ja opetuksen tasoon.

    Mitä karsitaan: kokonaisia koulutusaloja vai tiettyjä henkilöstöryhmiä? Tehdäänkö pitkän tähtäimen henkilöstösuunnittelua, jotta vahingot olisivat mahdollisimman vähäisiä? Määräaikaisetko joutuvat ensimmäisenä leikkauslistalle?

    Turun yliopisto päätti sopeuttamisohjelmasta, joka ei johda irtisanomisiin. Soke-ohjelman ensimmäisen kokonaisuuden keskeisiä toimenpiteitä ovat koko henkilöstöä koskeva eläköitymisselvitys ja selvitys määräaikaisista työsuhteista. Uutta henkilökuntaa rekrytoidaan vain perustellusta syystä. Muina toimenpiteinä etsitään muun muassa tulonlähteitä koulutusviennistä ja erikoistumiskoulutuksesta. Yliopisto aikoo myös hyödyntää yliopiston vahvaa tasetta ja tehdä alijäämäisen tilinpäätöksen vuosina 20162017.Tavoitteena Turun yliopistossa on tasapainoinen nollatulos vuonna 2018.

    Tänä syksynä nähdään todennäköisesti uutisia myös muiden yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden yt-neuvotteluista.

    21.9.2015

    teksti Eeva Rantala
    toiminnanjohta ja, Tieteentekijöiden liitto


    Liitot: Henkilöstö mukaan sopeutussuunnitelmien tekoon

    Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto edellyttävät, että yliopistot ottavat henkilöstön mukaan laatiessaan sopeuttamissuunnitelmiaan. Epävarmuus ja tiedon puute vaikuttavat henkilöstön työmotivaatioon ja sitä kautta yliopistojen tulokseen. Vaarana on myös se, että tieteen huiput jättävät Suomen huonojen tulevaisuuden näkymien takia.

    Nyt puhutaan niin suurista leikkauksista, että varmasti osa toiminnasta loppuu kokonaan ja joudutaan tosissaan miettimään, mistä karsitaan. Toiminnan lopettaminen ei ole yksinkertaista. Yliopisto kun ei ole mikään tehdas, missä linjat voitaisiin vain panna kiinni. Ne opiskelijat, jotka ovat kirjoilla yliopistossa ja saaneet tutkinto-oikeuden, saattavat olla siellä useita vuosia ja yliopistolla on velvollisuus taata heille valmistumismahdollisuuden, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen totesi Iltalehdessä.

    Huoli työpaikoista kasvaa nyt ihan uusiin mittoihin. Työpaikkojen katoaminen on todella hälyttävää. Kyse on opetusalan kurjistamisesta, mikä johtuu valtiovallan toimista, kommentoi YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio OAJ :n verkkosivujen uutisessa.

    Sainio muistuttaa, että viime vuosina Helsingin yliopistossa henkilöstöä on jo vähennetty 500:lla. Henkilöstön kokonaismäärä on yli 8 000.


    Mitä sopeutustoimia on odotettavissa yliopistossasi?

    Kimmo Kontio
    pääluottamusmies, Oulun yliopisto

    Oulun yliopistossa ei ole yliopistorahoituksen leikkauksen seurauksena suunnitteilla sellaisia talouden sopeutustoimia, joilla olisi henkilöstövaikutuksia. Rahoituksen leikkaus tulee luonnollisesti vaatimaan talouden sopeuttamista, mutta tähän pyritään siirtämällä joitakin rakennus- ja remontointihankkeita tulevaisuuteen. Akuutteja uhkakuvia liittyy TEKES-rahoitukseen. Saamamme TEKES-rahoituksen taso on ollut lähellä 20 miljoonaa euroa ja kun tämä käännetään henkilötyövuosiksi, ei ole vaikea ennakoida minkälaisia tutkimuksellisia ja inhimillisiä seurauksia rahoituksen leikkaamisella on.

     

    Erja Kosonen
    pääluottamusmies, Jyväskylän yliopisto
    JY:ssa sopeutustoimet lähtevät tiedekuntarakenteista. Henkilöstövähennyksiä tulee eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisten kautta. Irtisanomisiin ei lähdetä. Tämä on rehtorin ja hallituksen selkeä linja.

     

    Antero Puhakka
    pääluottamusmies, Itä-Suomen yliopisto
    "Sopeuttamistoimia" on tehty jo viisissä irtisanomisiin päättyneissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Parhaillaan on valmistelussa vuoteen 2020 ulottuva talouden sopeuttamisohjelma, mutta sen sisällöstä ei ole tietoa.


    • Painetussa lehdessä sivu 6