7/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • Seppo Sainio
    Puheenjohtaja, Yliopistojen opetusalan liitto YLL
     

    Tulkintoja YVV:stä

    Yliopistolain mukaan yliopistojen tulee tehtäviään hoitaessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kun yhteiskunta lisäksi rahoittaa kaksi kolmasosaa yliopistojen toiminnasta, on kansalaisilla myös velvollisuus odottaa toiminnalta tuloksia ja vaikuttavuutta.

    Korkeakoulujen arviointineuvoston raportissa 5:2013 kuvataan yliopistojen tulkintoja vuorovaikutustehtävästä. YVV ymmärretään joko erilliseksi palvelutehtäväksi tai sen nähdään yksinkertaisesti toteutuvan koulutuksen vaikuttavuuden ja tutkimustiedon hyödyntämisen kautta.

    Yliopistojen toimintaa ohjaava rahoitusmalli ei suoraan mittaa eikä palkitse vaikuttavuutta. Siksi vaikuttavuuteen sijoitetut voimavarat eivät palaudu yliopistolle. Kun tieteellinen julkaisu on hyväksytty, rahoitusmallin näkökulmasta prosessi päättyy. Tutkimustiedon hyödyntämisestä tai välittämisestä korkeakoulumaailman ulkopuolelle ei makseta erikseen.

    Jo virinnyt keskustelu YVV:stä mahdollisena osana rahoitusmallia antanee lisäimpulssin vuorovaikutustehtävän kehittämiselle. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava huomioida kolmannen tehtävän mahdollinen ammattimaistuminen henkilöstön työajassa.

    Yliopistolaiset ovat kaikesta huolimatta säännöllisesti asiantuntijatehtävissä medioissa esimerkiksi erilaisten konfliktien syiden selittäjinä ja tulkitsijoina. Taiteen opetuksen vaikuttavuus puolestaan toteutuu taiteilijoiden toiminnan kautta heidän rikastuttaessaan kansalaisten elämää, kannustaessaan luovuuteen, kyseenalaistaessaan konventiomme, vahvistaessaan yhteiskunnan moniäänisyyttä ja sitä kautta demokratiaa.

    Sensitiivisissä aiheissa kuten rasismin ja uskontojen tutkimuksessa uhkakuvat ovat huolestuttavasti lisääntyneet. Demokratiassa tutkijoiden täytyy voida raportoida tutkimustuloksistaan julkisuudessa. Yliopistojen onkin sekä työnantajaroolissa että vaikuttavuuden näkökulmasta tehtävä kaikkensa henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi. Itä-Suomen yliopisto teki merkittävän eleen asettuessaan tutkijoidensa tueksi ulkoisen väkivallan uhan edessä.

    Jos YVV:tä tarkastellaan perustehtävien vaikuttavuuden kautta, keskeistä on näiden toimien laatu. KKA:n raportin mukaan yliopistot raportoivat kuitenkin lähinnä opetuksen ja tutkimuksen volyymistä. Volyymia — etenkin opetuksen — on silti syytä edelleen kasvattaa. Yliopistojen toimien nimikkeistä vain puolet on tällä hetkellä opetus- ja tutkimushenkilöstön nimikkeitä. Määrän ohella on raportoitava myös laadusta. Kun laadun eteen tehdään työtä, on onnistuneista toimenpiteistä tärkeää myös jakaa tietoa.

    Suomen menestyksen elinehto ovat korkean jalostusasteen tuotteet, innovaatiot ja uudenlaiset aineettomat palvelut. Nämä voivat menestyä globaalissa taloudellisessa kilpailussa vain, kun osaaminen on alallaan maailman parasta. Siksi yliopistojen vaikuttavuuden merkitys on keskeinen Suomen tulevaisuuden kannalta.

    Meitä kiinnostavat yhteiskunnalliset haasteet voivat liittyä myös muihin alueisiin kuin omaamme, mainittakoon esimerkkinä UArctic-verkosto. Osa ongelmistamme taas on luonteeltaan globaaleja. Talouden taantuma, nuorisotyöttömyys, virusten leviäminen, ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat ovat megahaasteita, joita emme edes voi ratkaista yksin, vaan yhdessä kehittyvien maiden tutkijoiden ja kansalaisten kanssa. Keinoista todennäköisimmät ovat arvoihin vaikuttaminen ja uudet teknologiset ratkaisut.

    Siis YVV.

    Seppo Sainio
    Puheenjohtaja, Yliopistojen opetusalan liitto YLL

    • Painetussa lehdessä sivu 2