7/10

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Rehtori Keijo Virtanen ja opetusministeri Henna Virkkunen marssivat samaa tahtia Turun yliopiston avajaisiin Akatemiatalon juhlasaliin. Virkkunen puhui myös Itä-Suomen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Sibelius-Akatemian avajaisissa.

     

    Rehtorit lukuvuoden avajaispuheessaan

    Yliopistorahoitus paremmalla tolalla kuin vuosiin

    Yliopistojen rahoitustilanne sai osakseen rehtoreiden avajaispuheissa ehkä yllättävänkin suopean käsittelyn. Rahoituspohjan laventaminen ja varsinkin yliopistoindeksi saivat kehuja. Lisäksi avajaisissa korostettiin perustutkimuksen tärkeyttä. Henkilöstön jaksaminen reformien puristuksessa aiheutti aiheellista huolta.

    Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen kysyi puheessaan, millaisia tieteen tyyssijoja yliopistot ovat. Hän korosti perustutkimuksen merkitystä:

    - Kriittinen perustutkimus on ehdoton edellytys tieto- ja osaamisyhteiskunnan sovelluksille ja niin muodoin myös yliopistokoulutuksen hyödyllisyydelle.

    - Ainakin minulle oli jonkinmoinen yllätys taannoinen Suomen Akatemian raportti Suomen tieteen tilasta ja tasosta, kun yliopistojen perustutkimuksen keskeinen rahoittaja itse katsoi sovellettavuuden ja tuotekehityksen saaneen viime vuosina liikaa sijaa. Nyt vaan sitten tilannetta äkkiä korjaamaan!

    - Kriittisen tieteen näkökulmasta on pidettävä huoli siitä, että yhteiskunnallisten ja taloudellisten sidosten vahvistuessa tieteen riippumattomuus ja valmius kriittisiin analyyseihin säilytetään. Uusi yliopistolaki ei tätä estä. Riippumattomuus on jatkossakin kiinni tutkijoista ja muusta yliopistoyhteisöstä itsestään. Silti voidaan kysyä, onko kriittisyys häviämässä tieteestä. Esimerkiksi tutkijoiden ja tutkimusryhmien kiristyvä kilpailu voi tuottaa liiallista varovaisuutta tulkintoihin ja tutkijoiden esiintymiseen.

    Virtanen kaipasi laaja-alaista kriittistä ajattelua ensi sijassa tieteensisäiseen keskusteluun, mutta myös tieteen yhteiskunnallisiin sidoksiin. Mahdollisuuksia on, mutta onko halua, halutaanko uhrata aikaa ja malttia?

    - Olisi kuvitellut, että ammattikorkeakoulujen perustaminen Suomeen olisi vapauttanut yliopistot keskittymään entistä painokkaammin siihen, mikä niille kuuluu, toisin sanoen korkeatasoiseen kriittiseen perustutkimukseen ja analyyttiseen ajatteluun. Nyt yliopistot kisaavat suunnilleen samoilla käytännön koulutusmarkkinoilla kuin ammattikorkeakoulut. Työnjaon ja roolien jäsentämistä tarvitaan, Virtanen huomautti.

    Myös Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen nosti esille perustutkimuksen merkityksen.

    - Perustutkimukseen liittyy aina riskinsä, sillä koskaan ei etukäteen tiedetä, mihin se johtaa. Siksi perustutkimuksen rahaa ei myöskään tule jakaa liian kapeille alueille ja vain harvoille tutkijoille. Esimerkiksi Millenium-palkinnon saajat ovat olleet perustutkijoita, joiden tutkimustuloksista on syntynyt läpimurtoinnovaatioita. Kukaan ei ole osannut etukäteen näiltä tutkijoilta tilata www:tä tai LED-valoja, Lajunen muistutti.

    Rahoituspohjan laventaminen sai kiitosta

    Yliopistojen kehno rahoitus on ollut rehtorien avajaispuheiden kestoaihe kautta aikojen. Nyt ääni oli muuttunut kellossa ja tilannetta ainakin ensi vuoden osalta pidettiin vähintään kohtuullisena. Toimenpiteet rahoituspohjan laventamiseksi saivat osakseen kiitosta.

    - Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitys näyttää - uuden lain myötä - toimintarahojen osalta tätä vuotta selvästi paremmalta. Pelkästään yliopistoindeksi tuo ensi vuonna yliopistoille lisärahoitusta yli 45 miljoonaa euroa. Yliopistojen valtion määrärahat kasvavat kaikkiaan 159 miljoonaa euroa, johon kertaluontoisena lisänä sisältyy 50 miljoonaa euroa yliopistojen maksuvalmiuden parantamiseksi. Lisäksi valtiolta on tulossa ensi vuonna 2,5-kertainen lisäpanostus yliopistojen varainhankintarahastoihinsa keräämään yksityiseen pääomaan, mikä laajentaa yliopistojen rahoituspohjaa, rehtori Lajunen totesi Oulun yliopiston avajaisissa 6. syyskuuta.

    - Valtion tulo- ja menoarvioesitys on nyt selvästi parempi kuin mihin edellisen yliopistolain aikana olimme tottuneet. Tuolloin korkeakoulujen kehittämislaki takasi yliopistoille yhteensä 20 miljoonaa lisärahoitusta vuosittain. Budjettiesitystä on kyllä syytä kritisoidakin, sillä siinä on edelleen vähentävänä eränä valtion tuottavuusohjelmasta aiheutuva noin 11 miljoonan euron erä eikä työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja ole täysimääräisesti otettu huomioon.

    Suomen yliopistot Unifi ry:n puheenjohtajana toimiva Lajunen kuitenkin ennakoi, että valtiontalouden näkymät eivät lupaa runsasta perusrahoituksen kasvua yliopistoille tulevina vuosina. Siksi tulee rahastojen lisäksi kehittää muita menetelmiä yliopistojen rahoituspohjan laajentamiseksi.

    Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli piti hyvänä rahoituspohjan laventamista. Hän muistutti myös yliopistojen autonomisesta asemasta.

    - Nyt meneillään oleva varainkeruu, jota valtio tukee 2,5-kertaisella summalla, on erinomainen asia sinänsä ja laajentaa yliopistojen rahoituspohjaa, mutta se ei saa merkitä sitä, että valtio asteittain supistaa yliopistojen rahoitusta. Tämän suuntaista viestiä ei valtion taholta ole annettu, vaan pikemminkin päinvastoin yliopistojen rahoituksen indeksiin sitomisella on varmasti tavoitteena pitää rahoitus ainakin nykyisellä tasolla, totesi Holli.

    - On ymmärrettävää, että valtio yliopistojen suurimpana rahoittajana asettaa myös ehtoja rahoitukselleen. Valtio ei varmasti tule missään vaiheessa pelkästään ostamaan yliopistoilta tiettyä määrää tutkintoja, vaan se edellyttää yliopistoilta korkeaa laatua kaikessa toiminnassa, sitoumusta eettiseen toimintatapaan ja yhteiskunnan kehittämisen kannalta keskeisten tavoitteiden toteuttamista.

    - Valtion ohjaus tulisi toki olla sellaisella tasolla, ettei se romuta yliopistoille juuri annettua autonomiaa. Sopimuskausien pidentäminen neljään vuoteen on yliopistojen toiminnan suunnittelun kannalta selvä parannus. Valtion ohjauksen tason ja tulevan rahoitusmallin rakentaminen niin, että se tukee yliopistojen omia strategioita ja kannustaa kehittämään toimintoja ja yliopistojen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä on oleellista, Holli lisäsi.

    Aliresursoitu ja ylistressaantunut

    Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen kiitteli viime vuosien poliittisia päätöksentekijöitämme merkittävästä panostuksesta yliopistolaitoksemme uudistamiseen.

    - Myös yliopistolaitoksen kokonaisresursointi on ollut mittavaa etenkin talouden heikkenevässä tilanteessa. Samoin valtion tukema yliopistojen varainkeruuhanke on onnistunut ainakin Itä- Suomen yliopiston näkökulmasta jopa ennakkoodotuksia paremmin. Haluan nostaa esiin tämän myönteisen viestin siitä huolimatta, että useimpien yksittäisten yliopistojen – myös Itä-Suomen yliopiston – käyttötalous on varsin tiukoilla.

    - Ymmärrän myös hyvin, että suomalaiset veronmaksajat odottavat panostustensa vastineeksi yliopistoilta myös selkeitä tuloksia - olkoon kyse opintojen nopeuttamisesta tai talouskasvun tukemisesta.

    - Nyt olisi kuitenkin varsin tuhoisaa, jos valtiovallan ohjaus johtaisi uuteen mikromanagerointiin – mistä on olemassa joitain merkkejä juuri nyt, kun meille on suotu merkittävät talouden vapaudet. Sen sijaan tarvitsemme yliopistojen ja valtiovallan välille eräänlaista lähivuosien yhteiskuntasopimusta, jossa yliopistot sitoutuvat rahoituksensa turvaamisen vastineeksi yhdessä sovittuihin strategisiin tavoitteisiin.

    Rehtori Vartiainen toi puheessaan ilmi myös huolensa henkilöstön jaksamisesta.

    - Olen aidosti huolissani yliopistoväen kestävyydestä erityisesti meidän kaltaisessa, syvältä yhdistyvässä yliopistossa, mutta myös laajemmin koko suomalaisessa yliopistolaitoksessa. Toisaalta voin vain ihailla sitä ammattitaitoa ja sitoutumista, jota yliopistoyhteisömme jäsenet ovat osoittaneet tämän nopearytmisen muutosjakson aikana.

    Hän kuvasi suomalaisen yliopistolaitoksen tilaa aliresursoiduksi ja ylistressaantuneeksi.

    - Pelkään pahoin, että poliittiset päätöksentekijämme eivät tätä tilaa laajalti tunnista. Minun ikäpolveni päätöksentekijät peilaavat helposti yliopistolaitoksen nykytilaa omiin opiskeluaikoihinsa, jolloin yliopistojen päivärytmi oli ainakin näennäisesti paljon verkkaisempi. Tosin verkkaisen ja joskus vähän nuhruisenkin ulkomuodon takana henkinen vireys voi olla vahvempaa kuin nykyisessä, modernia hitech-yritystä muistuttavassa olotilassamme, Vartiainen pohti.

    Iso reformi edellyttää toteuttamisrauhaa

    Myös Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson kantoi huolta yliopistoyhteisön kaikkien jäsenten hyvinvoinnista ja pärjäämisestä.

    - Työhyvinvointi on yliopiston tärkeä strateginen tavoite: yliopiston strategiakolmiossa hyvinvoiva työyhteisö on nostettu nimenomaiseksi kehittämiskohteeksi. Yliopisto panostaa itse ja vakuutusyhtiönsä tuella huomattavia taloudellisia lisäresursseja tämän alueen kehittämiseen kuluvana ja tulevina vuosina.

    - On myös syytä korostaa, että yliopistouudistuksen huikean muutosvauhdin jälkeen tarvitaan monin paikoin aikaa rauhoittua omien ydintoimintojen ääreen. Tästäkin syystä esimerkiksi ensi vuonna jälleen ajankohtaiseksi tuleva tutkimuksen arviointi on päätetty toteuttaa mahdollisimman vähän työllistävällä profiililla, strategista painoala- ajattelua tukien ja arvioiden, Wilhelmsson kertoi.

    Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen nosti myös työhyvinvoinnin kehittämisen esille. Hän edellytti isolle yliopistoreformille toteuttamisrauhaa.

    - Hyväksyessään yliopistolain eduskunta edellytti muutosten seurantaa ja tutkimusta. Hallituksen tulee antaa uudistuksen toteutumisesta ja sen vaikutuksista selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella. Olisi välttämätöntä seurata vaikutuksia kattavan tieteellisen tutkimuksen avulla.

    - Iso reformi vaatii yli vaalikausien jatkuvaa tukea ja toteuttamisrauhaa. Uudistus tulee saattaa yksityiskohtia myöten loppuun. Varsin pian olisi otettava tarkasteluun koulutusviennin osuus, joka jäi lakiuudistuksessa keskeneräiseksi. Yliopistojen on lähes mahdotonta toteuttaa tiukkojen reunaehtojen vallitessa tilauskoulutusta ja lukukausimaksukokeiluja niin, että saataisiin riittävästi aineistoa niiden onnistumisen arvioimiseksi. - Uudistuksen onnistuminen riippuu nyt ennen kaikkea yliopistoista itsestään, joilla on mahdollisuus olla oman onnensa seppiä. Myös uusia vastuita on valvottava. Mielestäni yliopistojen tulisi terästää huomattavasti omistajaohjausta uusissa yliopistojen ja valtion omistamissa osakeyhtiöissä. Palvelukeskus Certian raskasta kulurakennetta ja yliopistoihin jääneitä päällekkäisiä toimintoja täytyy päästä purkamaan ja kiinteistöosakeyhtiöissä kohtuullistamaan valtion niistä tavoittelemia tuottoja, Sallinen tähdensi.

    Luopumisosaamista korkeakouluihin

    Myös rakenteellinen kehittäminen – sekä sisäinen että ulkoinen – nousi arvattavasti tapetille hyvin monissa puheissa. Ainakin rehtorit Virtanen ja Vartiainen puhuivat luopumisosaamisesta, jota pidetään synonyyminä yksittäisen yliopiston sisäiselle rakenteelliselle kehittämiselle ja vahvuuksien vahvistamiselle.

    Monet rehtorit viittasivat sivistyspoliittisen ministeriryhmän kesäkuiseen linjaukseen korkeakouluverkon tiivistämisestä. Kannanoton keskeistä sisältöä pidettiin hyvänä. Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski peilasi sitä Suomen tieteen tila ja taso -raporttiin sekä innovaatiojärjestelmän kansainväliseen arvioon.

    - Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kesäkuinen kannanotto korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen vauhdittamiseksi on tarttunut asiaan oikealla tavalla. Se sisältää varsin selkeitä ja konkreettisia linjauksia arvioinneissa esille tulleiden puutteiden ja heikkouksien korjaamiseksi.

    - Yliopistoille arviointien yhteinen viesti on mielestäni erittäin selkeä. Yliopistouudistusta on jatkettava korkeakoulu-uudistuksella, johon liitetään mukaan sekä ammattikorkeakoulut että sektoritutkimuslaitokset. Erilaisten tutkimus- ja koulutusyksiköiden pienuus ja sitä kautta seuraava resurssien hajanaisuus on tunnustettava. Yliopistojen pitää pystyä nykyistä selkeämmin profiloitumaan ja samalla sopimaan keskinäisestä työnjaosta. Ainoastaan näillä toimenpiteillä voidaan hallitusti tehdä välttämättömät muutokset. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että yliopistojen rahoitusmalli tukee tällaista aloitteellisuutta, Kivikoski painotti.

    Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö sekä duaalimallin kohtalo jakaa rehtoreita. Matti Jakobson muistutti Vaasan yliopiston avajaisissa UNIFIn hallitusohjelmatavoitteisiin kirjatusta muotoilusta:

    - Duaalimalliakin on syytä kehittää ja ajatella uudelleen, mitä tarkoittaa ammatillisesti orientoituneen ja tieteellisesti orientoituneen korkeakoulusektorin erillisyys.

    - Suomen yliopistot -yhdistys (UNIFI) on laatinut maamme tulevan hallituksen hallitusohjelmavalmisteluun teesit, joissa yliopistot linjaavat näkemyksensä korkeakoulurakenteista seuraavasti: “Sallitaan uudet mallit ja ennakkoluulottomat koulutusalakohtaiset ratkaisut korkeakoulusektorien välillä sekä kannustetaan rakenteelliseen kehittämiseen. Duaalimalli ei ole rakenteissa vaan tutkintojen tavoitteissa. Rakenteellisessa kehittämisessä on mentävä astetta syvemmälle ja tarkasteltava asioita koulutusalakohtaisesti. Alueellisella tasolla on syytä katsoa koko korkeakoulutuskokonaisuutta.

    Kirsti Sintonen