7/09

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    - Kun valta on jollakin, se on joltakin toiselta pois. Tämä kummallinen käsitys vain ruokkii vastakkainasettelua, dosentti Johanna Kantola toteaa.

     

    Yliopistojen tasa-arvotyö edellyttää päivittämistä

    Suomalaiset yliopistot eivät ole tunnettuja tasa-arvoisuudestaan. Tämän osoittaa myös tuore YK:n maaraportti. Politiikan tutkimuksen dosentti Johanna Kantola on tutkinut sukupuolta ja valtaa. Hän katsoo, että isojen laitosrakenneremonttien vuoksi tasa-arvotyö on syytä päivittää ajan tasalle.

    Tieteentekijöiden liitto palkitsi Johanna Kantolan Vuoden tieteentekijänä. Kantolan työssä toteutuu esimerkillisellä tavalla yliopiston kolme keskeistä tehtävää: tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

    32-vuotias PhD Johanna Kantola on kansainvälisesti verkostoitunut tutkija ja palkittu opettaja. Hänen tutkimusteemansa näkyvät myös yhteiskunnallisena vaikuttamisena. Hän toimii naisten tutkijanuran edistämiseksi Helsingin tutkijanaiset ry:n aktiivina.

    Mykät, kuurot ja kadotetut

    Ennen väittelemistään Johanna Kantola teki itsenäistä tutkimustyötä Helsingin yliopiston valtioopin laitoksen tasa-arvohankkeessa. Vuoden kestäneen projektin tulokset julkaistiin kirjana Mykät, kuurot ja kadotetut: Sukupuolten välinen tasa-arvo Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella (2005). Kosolti julkisuutta saanut tutkimus paljasti, että virkoihin pätevöittävät viransijaisuudet jaetaan miesten sisäpiirissä, miesopiskelijan gradu saa paremman arvosanan kuin naisen tekemä, naispuoliset jatko-opiskelijat ovat huomattavasti miehiä tyytymättömämpiä saamaansa ohjaukseen. Laitoksen yliassistenteista, yliopistonlehtoreista ja professoreista ei yksikään ollut nainen.

    Kohta tutkimuksensa julkistuksen jälkeen Kantola lähti post doc -kaudelle Englantiin ja välttyi pahimmalta sen nostattamalta kohulta. Noista ajoista tilanne on onneksi kohentunut. Tasa-arvotyö pääsi käyntiin sen jälkeen, kun Kantola palasi takaisin Suomeen. Tasa-arvosuunnitelma on tehty ja nyt valtio-opin laitoksen opetushenkilökuntaan kuuluu kolme naista: yksi hoitaa virkaa ja kaksi viransijaisuutta.

    - Etenkin rekrytointikäytännöt ovat parantuneet ja lyhyitäkin viransijaisuuksia laitetaan avoimeen hakuun aivan toisin kuin ennen.

    Vähitellen tasa-arvotyö on myös laajentunut sukupuolen välistä tasa-arvoa laajemmalle eli koskemaan myös muita syrjintäperusteita ja yleistä yhdenvertaisuutta.

    Päätöksenteko karkaa kauemmaksi

    Isot muutokset, kuten laitosrakenneuudistus sekä yliopistolain mukanaan tuoma työsuhteistaminen voivat luoda uusia uhkia tasa-arvon taivaalle.

    - En ole ollenkaan varma, kuinka vahvoissa kantimissa tasa-arvo on ja onko se paljonkin kiinni henkilöistä, esimerkiksi laitosjohtajista. Laitosjohtajan sitoutuminen on aivan oleellista.

    Helsingin yliopistossa uudistetaan kovalla kädellä laitosrakenteita. Entisten 64:n sijaan ensi vuoden alusta laitoksia on vain 24. Eläinlääketieteellinen, oikeustieteellinen ja teologinen tiedekunta luopuvat laitoksista kokonaan. Valtiotieteellinen tiedekunta koostuu jatkossa nykyisten 10 laitoksen sijaan vain kahdesta suurlaitoksesta.

    Kantola katsoo, että samalla päätöksenteko karkaa ylemmäksi ja etäämmälle, mikä ei ole tasaarvon edistämisen kannalta eduksi. Virantäyttöihin liittyvä avoimuus voi puolestaan kärsiä sen myötä, että virat muuttuvat työsopimussuhteiksi.

    - Tasa-arvotyö pitää tietyssä mielin aloittaa ikään kuin alusta. Tasa-arvoon liittyvät kirjaukset rekrytoinneista tulee saada myös suurlaitosten tasolle. On olemassa paljon tutkittua tietoa siitä, että kutsumenettely suosii miehiä.

    Johanna Kantolan mielestä osassa valtiotieteellisen tiedekunnan nykyisistä laitoksista tasa-arvossa ollaan kovinkin edistyksellisiä, mutta joissakin asiaa ei ole käsitelty juuri lainkaan.

    Myytti naisjohtajista ja vallasta

    Johanna Kantola on tutkinut sukupuolta ja valtaa. Yliopistoille on valittu hallitukset ja niille puheenjohtajat. Vain yhden yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi on “kelpuutettu” nainen: Teatterikorkeakoulun hallitusta johtaa Kansallisteatterin pääjohtaja Maria-Liisa Nevala. Mistä tämä kertoo?

    - Yliopistoissa tieteellinen pätevyys on perinteisesti liitetty maskuliinisuuteen. Miehet näyttävät täyttävän uuden julkisjohtamisen kriteerit paremmin kuin naiset.

    Suomalaiset yliopistot eivät ole tunnettuja tasa-arvoisuudestaan. Tämän osoittaa myös tuore Suomea koskeva YK:n CEDAW-maaraportti (CEDAW – Kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävä yleissopimus). Moitteita saamme esimerkiksi tutkijanaisten asemasta ja yliopistouralla etenemisen vaikeuksista.

    Johanna Kantolan mielestä meillä elää muutenkin illuusio Suomesta jonakin tasa-arvon mallimaana. Syyskuun alussa lehtien etusivuja hallinneet Audi-pomon mielipiteet olivat tästä jälleen esimerkkinä.

    - Yllättävän ilahduttavan sovinistisia näkemyksiä, Kantola kommentoi. Positiivissävytteinen nettikeskustelu on ollut tasa-arvokysymykselle eduksi.

    Audin ex-myyntijohtaja katsoi, että naiset eivät sovi johtajiksi samalla tavoin kuin miehet. Usein kuulee myös väitettävän, että naiset eivät hakeudu johtajiksi, koska valta ei kiinnosta heitä samalla tavoin kuin miehiä.

    Johanna Kantola ei ole samaa mieltä. Väitteessä on jo käsitteellinen ongelma: sukupuolen käsite on stereotyyppinen ja vallan käsite on kovin yksiulotteinen. Tilastot tuottavat oletuksia siitä, että kaikki naiset ja miehet ovat keskimääräisesti tietynlaisia. Ne hämärtävät eroja naisten ja miesten kategorioiden sisällä. Luokkaa, etnistä taustaa, vammaisuutta tai seksuaalista suuntautumista on usein vaikea tai mahdoton tilastoida, mutta niihin liittyvät erot määrittävät yhteiskuntaa ja siinä toimimista.

    - Lisäksi väitteeseen liittyy yksiulotteinen käsitys vallasta, jossa valta on jaettavissa oleva resurssi. Kun sitä on jollakin, se on joltakin toiselta pois, mikä ruokkii vastakkainasettelua esimerkiksi naisten ja miesten välillä.

    Yksittäisiä tehtäviä enemmän monia naisia kiinnostaa se, millaisiin valtarakenteisiin lähtee mukaan. Millainen tehtäväkuva on, pystyykö siinä toteuttamaan visioitaan? Lisäksi suomalaisissa yliopistoissa on tällä hetkellä vallalla kovin hegemoninen käsitys johtamisesta, eli uusi julkisjohtaminen, vaikka vaihtoehtoisiakin johtamismalleja olisi tarjolla, kuten demokraattinen johtaminen.

    Lasikatto voimassa myös EU:ssa

    Politiikan tutkimus on Johanna Kantolan mielestä aina vallan tutkimusta. Tästä hyvä esimerkki on hänen tuorein tutkimuksensa, joka käsittelee sukupuolta ja Euroopan Unionia. Noin kahden ja puolen vuoden työ monografia Gender and European Union meni painoon loppukesällä ja ilmestyy alkuvuodesta 2010. Itse EU:ta ja sen vaikutuksia on tähän saakka tutkittu huonosti sukupuolen näkökulmasta.

    Vaikka Euroopan parlamenttiin tuli viime kesäkuun vaaleissa valituksi jälleen enemmän naisia kuin aiemmin, on heitä johtopaikoilla edelleen vähän. Lasikatto on voimassa myös EU:n tasolla.

    - Neuvostossa ja huippukokouksissa Saksan liittokansleri Angela Merkel on ainoa nainen 27:sta valtiopäämiehestä. Tulevista huippuviroista, kuten EU:n presidentiksi, ulkoministeriksi, komission puheenjohtajaksi tai parlamentin puheenjohtajaksi, käytävässä keskustelussa ei ole ollut esillä yhtään naista.

    Hienoisena edistysaskeleena Kantola pitää sitä, että parlamentin valiokuntien puheenjohtajiksi valittiin enemmän naisia kuin kertaakaan aiemmin. Edellisellä kaudella heitä oli viisi, nyt yhdeksän (41 prosenttia).

    Johanna Kantolan mukaan kiintiöistä puhuminen ei ole Euroopassa kovassa huudossa. Sitä vastoin monissa Etelä-Amerikan ja Afrikan maissa on oikein kiintiöbuumi. Se liittyy osaksi näissä valtioissa käynnissä olevaan demokratisoitumiseen.

    Keskusteleva opetustyyli Englannin peruja

    Bachelor- ja tohtorin tutkinnot Johanna Kantola on tehnyt Englannissa. Kokemukset Englannin yliopistoperinteistä näkyvät opetustyylistä siinä, että hän arvostaa opetustyötä. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksella Kantola on hoitanut professorin ja yliopistonlehtorin tehtäviä. Yleisen valtio-opin opiskelijoiden ehdotuksesta Valtiotieteellisen tiedekunnan opintojen kehittämistoimikunta myönsi hänelle hyvän opettajan palkinnon 2008. Ainejärjestön ehdotuksessa lukee mm.: “Jos kilpailussa etsitään parasta opettajaa, valinta on ainoa mahdollinen. Kantola on aivan ehdottomasti paras. Hän pistää kaiken peliin”.

    Englannin tuomisia on Kantolan vuorovaikutteinen, keskusteleva opetustyyli: tieto ei asu opettajassa vaan se muotoutuu opetustilanteessa. Kantola haastaa opiskelijat oppimaan. Hän osaa myös vaatia.

    Jotkut yliopisto-opettajat väittävät, että nykyopiskelijat eivät ole kovin keskustelevaista sorttia.

    On opettajan ongelma, jos hän ei saa opiskelijoita keskustelemaan. Olen saanut opiskelijat mukaan keskusteluun myös sellaisilla haastavilla kursseilla kuten valtio-opin metodologiat.

    Hän pitää opettamista myös tutkimusprosessin kannalta elintärkeänä. Vuorovaikutustilanne avaa uusia näkökulmia myös omaan tutkimustyöhön.

    Tasa-arvoa myös perhe-elämässä

    Johanna Kantola on ollut post doc -kaudella Bristolin yliopistossa ja Helsingin yliopistossa erilaisissa pätkätöissä, mm. yliopistotutkijan virassa 2006-2007. Viimeksi hän on toiminut tutkijana Suomen Akatemian Valta Suomessa -ohjelmassa. Tästä tehtävästä hän jäi äitiysvapaalle syyskuun alussa. Ensimmäisen lapsen syntymän laskettu aika on tämän lehden ilmestymisen kieppeillä.

    Kantola katsoo, että tutkijanuran ja pienen lapsen hoitamisen yhtälön ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin yleensä työelämän ja perheen yhteensovittamisen.

    - Olen pyrkinyt muutenkin aina erottamaan työn ja vapaa-ajan. En tee töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Myös yliopistoihmisellä saa ja pitää olla muutakin elämää. Ilmeisesti nuoremmalle tutkijapolvelle tämä ei ole enää niin kutsumustyötä kuin vanhemmille.

    Perheen kannalta Kantola pitää etuna asumista Suomessa. Englantilaiset ja saksalaiset tutkijakollegat hieman ihmettelivät, kun hän kertoi heille jäävänsä äitiysvapaalle. Niissä maissa naiset joutuvat useimmiten luopumaan työstä ja urastaan perheen perustamisen yhteydessä.

    Kantola aikoo testata 6 + 6 + 6 -mallia käytännössä ja jakaa hoitovapaan tasan miehensä kanssa.

    - Se on sitä käytännön tasa-arvoa.

    Teksti: Kirsti Sintonen
    Kuvat: Veikko Somerpuro

    Johanna Kantola

    • syntynyt 1977 Oulussa
    • Bachelor of Social Sciences, University of Birmingham, 2000
    • PhD, University of Bristol, 2004
    • post doc -kausi Englannissa 2005
    • pätkätöitä Helsingin yliopiston yleisen valtioopin laitoksella, mm. yliopistotutkijana, yliopistonlehtorina, professorina 2006-2009
    • politiikan tutkimuksen dosentti 2007
    • tutkijana Suomen Akatemian Valta Suomessa - ohjelmassa
    • monografia Feminist Theorize the State (Palgrave Macmillan), 2006
    • toinen monografia Gender and the European Union (Palgrave Macmillan) on painossa
    • Oxford University Press on pyytänyt yhdeksi toimittajaksi kirjaan Oxford Handbook on Gender and Politics
    • harrastukset: kirpputorit, kirjat, hiihto