ACATIIMI 7/09

Vuodenvaihteessa yliopistojen palveluksessa olevat professorit siirtyvät uusiin yliopistoihin työsuhteisiin lakisääteisesti. Vaikka uusien professorien valinnassa eräät piirteet säilyvät, tulee siihen myös muutoksia. Professorien lakisääteiset tehtävät säilyvät kuitenkin ennallaan. Uuden yliopistolain mukaan kaikkien professorien on täytettävä yliopistojen johtosääntöjen edellyttämät kelpoisuusvaatimukset riippumatta siitä täytetäänkö tehtävä toistaiseksi tai määräaikaiseksi.

Yliopistolain voimaanpanolain mukaan kaikki virat yliopistoissa lakkautetaan ja henkilöstö siirretään uusiin yliopistoihin työsuhteisiin 1.1.2010 lukien. Tältä osin professorien siirtämisessä ei ole mitään poikkeavaa verrattuna muuhun henkilöstöön.

Professoreita on Suomen yliopistoissa runsas 2600 (ml. osa-aikaiset). Suoraan uusiin yliopistoihin siirtyviä professoreita on runsas 2000. Osa vuoden lopussa palveluksessa olevista on määräaikaisia, joiden palvelussuhde päättyy vuoden vaihteessa. Heitä ei lakisääteinen siirtäminen koske.

Professorit ovat ainoa yliopistohenkilöstöryhmä, josta on erityinen maininta uudessa yliopistolaissa. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että professorien tehtävien määrittely on eräs yliopistotoiminnan keskeisistä asioista. Laissa säädetään professorien tehtävistä pääpiirteittäin, ja ne säilyvät suunnilleen ennallaan. Määritelmä koskee aivan samalla tavalla julkisoikeudellisia yliopistoja ja säätiöyliopistoja. Professorien lakisääteiset tehtävät määrittävät olennaisesti professorien kelpoisuusvaatimuksia ja professorien valintaprosessia.

Opetushenkilökunnan kelpoisuusvaatimusten määrittelemisen taso oli keskeisesti esillä valmisteltaessa ja säädettäessä yliopistolakia. Tiettävästi professorien kelpoisuusvaatimusten määritteleminen oli esillä aivan lain säätämisen loppusuoralla. Kuitenkin lopullisessa laissa niin professorien, samoin kuin muun henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja valintamenettelyt on jätetty määriteltäväksi uusien yliopistojen johtosäännössä. Johtosääntöjen valmistelu yliopistoissa on vielä osittain kesken. Kaikissa yliopistoissa johtosäännöt hyväksyttäneen lähiaikoina.

Osittain puutteellisen tiedon perusteella voidaan tässä vaiheessa todeta, että mitään kovin hälyttäviä muutoksia kelpoisuusvaatimuksissa ei professorien osalta ole ilmeisestikään tulossa. Useimmissa johtosäännöissä tultaneen professoreilta edellyttämään tohtorin tutkintoa, kovaa tieteellistä pätevyyttä ja kokemusta, kykyä antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta, kansainvälistä kokemusta sekä tarvittavaa käytännöllistä perehtyneisyyttä.

Useimmissa johtosäännöissä professorien kelpoisuusvaatimukset eivät olennaisesti poikkea nykyisistä, asetuksella määritellyistä kelpoisuusvaatimuksista. Ensisijaisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi huomioon otetaan aktiivisuus tiedeyhteisössä, menestyminen rahoituksen hankinnassa sekä luottamustehtävät. Nämäkään eivät poikkea olennaisesti jo totutuista käytännöistä. Erityistä huomiota herättää vaatimus menestymisestä rahanhankinnassa. Tästä ei saa muodostua dominoiva tekijä professorin valinnassa. Professorien lakisääteisen tehtävämääritelmän perusteella ensisijaisten kelpoisuusvaatimusten tulee olla painavampia professorin valinnassa kuin ym. lisävaatimukset.

Joissakin johtosäännöissä rehtorilla näyttäisi olevan mahdollisuus myöntää erivapauksia kelpoisuusvaatimuksista. Professorin tehtävän osalta erivapauksien myöntäminen voi johtaa ristiriitaan professorien lakisääteisien tehtävien menestyksekkään suorittamisen kanssa. Jyväskylässä vaadittavasta pedagogisesta koulutuksesta voitaneen antaa erivapaus.

Lakiesityksen perustelujen mukaan asiantuntijamenettely säilyy nykyisenkaltaisena. Asiantuntijalausunto on pyydettävä vähintään kahdelta asiantuntijalta aina kun nimitetään toistaiseksi tai pidemmäksi kuin kahden vuoden määräajaksi. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että työsopimuslaki lähtee selvästi siitä, että pysyvät professorin valinnat ovat pääsääntö.

Nykyisessä virkajärjestelmässä määräaikaisessa virkasuhteessa olevien mvs. professorien kelpoisuutta ei ole aina todettu, joten esimerkiksi professorin sijaisena voi olla professoriksi epäpätevä henkilö. Asiantuntijalausunnot on pitänyt hankkia vain yli kahden vuoden kestävästä virkasuhteesta. Tilanne muuttuu uudessa yliopistolaissa.

Uudessa järjestelmässä mvs. professoreita ei enää ole. Professori valitaan joko toistaiseksi tai määräajaksi ja professoriksi tullaan joko julkisen hakumenettelyn tai kutsumismenettelyn perusteella. Muita mahdollisuuksia valita professori työsuhteeseen ei uusissa yliopistoissa ole.

Professorin lähtiessä uusimuotoisessa yliopistossa vapaalle, esim. vuodeksi varttuneeksi tutkijaksi, hänelle voidaan valita sijainen kutsusta. Tällöin sijaisen tulee “kiistatta” täyttää kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuuden toteamiseen näin lyhyessä työsuhteeseen ei kuitenkaan ole yleistä menettelytapaa. Riippumatta siitä, täytetäänkö sijaisuus haku- tai kutsumismenettelyllä, professorin kelpoisuusvaatimusten tulee aina täyttyä, mikäli tehtävää hoidetaan professorin nimikkeellä. Käytännössä epäpäteviä professoreita ei uuden yliopistolain perusteella voine olla.

Yliopistolain perusteella rehtori valitsee professorin. Rehtori voi kuitenkin luovuttaa valintaoikeuden toiselle taholle. Näin on ilmeisesti käymässä yliopistoissa, joissa on kansleri-instituutti.

Yliopistojen johtosäännöissä määrätään valintamenettelystä professoreiden tehtäviin. Valinnan valmistelussa tieteellisen asiantuntemuksen tulee olla vahvasti mukana. Esimerkiksi Helsingin yliopiston professorien valinnan valmisteluryhmässä on lähtökohtaisesti vain professoreita. Tiedetai laitosneuvostoa kuullan valintaesityksen yhteydessä.

Professorin valintaan osallistuvia koskevat hallintolain esteellisyyssäännökset niin nykyisin kuin tulevassakin tilanteessa.

Nykyisin professorin valintaan liittyy hakijoiden oikeusturvakeinoja, kuten muistutukset. Varsinaista valitusoikeutta ei kuitenkaan enää nykyisinkään ole professorin valinnassa. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat olleet mahdollisia, joskin harvinaisia.

Professorin valintaan liittyen uudessa yliopistolaissa ei ole mitään säännöksiä hakijan oikeusturvakeinoista. Yliopistojen johtosääntöihinkään ei tällaisia näyttäisi olevan tulossa, ei ainakaan yleisesti.

Käräjäoikeudessa voidaan vaatia kanteella nykyiseen tapaan korvausta tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslakien rikkomista. Työpaikkaa ei näin voida saada.

Säätiöyliopistoissa valmistellaan tenure track -järjestelmää, jossa on toistaiseksi vielä vain englanninkielellä ilmaistuja professorijohdannaisia nimikkeitä. Ainakaan kaikki näistä eivät voi olla yliopistolain tarkoittamassa mielessä professoreita. Tältä osin henkilöt, joilla on näitä professorijohdannaisia nimikkeitä, kuuluvat ryhmään muu opetus- ja tutkimushenkilöstö.

Nykyistä professorin valintamenettelyä on arvosteltu hitaudesta, tehottomuudesta ja epätaloudellisuudesta. Yliopistolakiesityksen perusteluissa ei kuitenkaan tällaisia näkökohtia esitetä.

Hakijoiden oikeusturvakeinot poistuvat käytännössä. Tämä nopeuttaa selvästi professorin valintaa. Oikeusturvakeinojen puuttuminen saattaa aiheuttaa ongelmia professorien valintamenettelyssä ja myös ärtymystä hakijoiden taholta.

Ehdollepanomenettelyn poistumisella on myös omat vaikutuksensa. Professorin kelpoisuus tulee asiallisesti todetuksi ainoastaan valitulta.

Lakisääteinen vaatimus kiistattomasta kelpoisuudesta tulee myös muuttamaan professorien sijaiskäytäntöjä.

Valintaoikeuden keskittäminen lähtökohtaisesti yhdelle henkilölle nopeuttanee osaltaan prosessia, joskin saattaa myös vähentää valinnan läpinäkyvyyttä.

Aikaisemmasta poikkeavaa on myös se, että yliopisto tekee professorin kanssa työsopimuksen.

YLIOPISTOLAKI

33 §
Professorin tehtävät, valinta ja arvonimi

Professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Professorin tehtävä tulee asettaa julkisesti haettavaksi otettaessa henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Professorin tehtävä voidaan täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta silloin, kun tehtävään voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai tehtävään valitaan määräajaksi. Tehtävään voidaan valita kutsusta vain henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakijoiden ja tehtävään kutsuttavien kelpoisuudesta ja ansioista on ennen valintaa pyydettävä lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, kun henkilö valitaan toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 27-29 §:ää. Asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Yliopisto voi myöntää palveluksessaan olevalle henkilölle oikeuden käyttää professorin arvonimeä.

Professoriksi uuteen yliopistoon

YLIOPISTOLAKI